Rikoksesta epäillyn luovuttamista helpotetaan EU-maiden välillä
Rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista helpotetaan Suomen ja muiden EU-maiden välillä. Uusi laki muuttaa merkittävästi luovuttamisen edellytyksiä ja luovuttamismenettelyä. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa laki tulemaan voimaan 1.1.2004. Esityksellä pannaan täytäntöön puitepäätös eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välisestä luovuttamismenettelystä.
Keskeisin uudistus luovuttamisen edellytyksissä on se, että Suomen kansalaisia on luovutettava EU-maihin samoin edellytyksin kuin muitakin henkilöitä. Luovuttamisen kynnys alenee nykyisestä. Luovuttamiseen syytetoimia varten suostutaan, jos teosta on luovuttamispyynnön esittäneen jäsenvaltion laissa säädetty ankarimmillaan vähintään vuoden vankeustuomio. Lisäksi teon tulee olla rikos myös Suomen lain mukaan.
Tietyissä teoissa ei kuitenkaan edellytetä, että teko on rangaistava myös Suomen lain mukaan. Uudessa EU-luovuttamislaissa on lueteltu 32 tekoa, joiden osalta luovuttamiseen on suostuttava, jos luovuttamispyynnön esittäneen jäsenvaltion laissa ankarin teosta säädetty rangaistus on vähintään kolme vuotta vankeutta. Luetteloon kuuluvat esimerkiksi rikollisjärjestöön osallistuminen, terrorismi, ihmiskauppa, petos, rahanpesu ja tahallinen henkirikos. Jos kyseessä on luovuttaminen vapausrangaistuksen täytäntöönpanoa varten, edellytetään lisäksi, että kyseinen rangaistus on vähintään neljä kuukautta.
Lähes kaikki luettelon teot ovat Suomen lain mukaan rikoksia. On kuitenkin mahdollista, että esimerkiksi rikollisjärjestöön osallistuminen, terrorismi tai rasismi on joissakin jäsenvaltioissa määritelty laajemmin kuin Suomessa.
Nykyisten säännösten mukaan Suomen kansalaisia voidaan luovuttaa EU-maihin oikeudenkäyntiä varten sellaisissa rikoksissa, joista voi Suomen lain mukaan seurata vähintään neljän vuoden vankeus. Vapausrangaistuksen täytäntöönpanoa varten Suomen kansalaista ei nykyisten säännösten mukaan saa luovuttaa.
Vapausrangaistuksen voi edelleen suorittaa Suomessa
Eräissä tapauksissa luovuttamisesta tulee esityksen mukaan edelleen kieltäytyä. Jos vapausrangaistuksen täytäntöönpanoa varten luovutettavaksi pyydetty Suomen kansalainen haluaa suorittaa kyseisen rangaistuksen kotimaassa, häntä ei saa luovuttaa. Myös syytetoimenpiteitä varten luovutetulla Suomen kansalaisella on halutessaan oikeus tulla Suomeen suorittamaan hänelle mahdollisesti tuomittua vapausrangaistusta.
EU-luovuttamislakiin sisältyy myös muita ehdottomia ja harkinnanvaraisia kieltäytymisperusteita. Luovuttamisesta tulee kieltäytyä esimerkiksi silloin, jos on perusteltua syytä epäillä, että luovutettavaksi pyydetty joutuu ihmisoikeusloukkauksen kohteeksi. Luovuttamisesta tulee kieltäytyä myös, jos luovuttaminen asianomaisen henkilön ikään, terveydentilaan tai muihin henkilökohtaisiin seikkoihin taikka erityisiin olosuhteisiin nähden olisi inhimillisistä syistä kohtuutonta eikä tämä kohtuuttomuus ole poistettavissa siirtämällä täytäntöönpanoa.
Nykyisestä poiketen luovuttamisesta ei voi kieltäytyä sillä perusteella, että kyseessä on poliittinen rikos tai sotilasrikos.
Edelleen luovuttamiseen on pyydettävä lupa
Henkilön edelleen luovuttaminen EU:n ulkopuoliseen valtioon edellyttää, että tähän on saatu lupa siltä valtiolta, joka alun perin luovutti kyseisen henkilön.
Jos toinen EU-valtio pyytää Suomelta lupaa luovuttaa henkilö edelleen EU:n ulkopuolelle, luvasta päättää oikeusministeriö tai sisäasiainministeriö. Pyyntöön suostumista harkitaan yleisen luovuttamislain ja Suomen hyväksymien kansainvälisten velvoitteiden pohjalta. Suomi asettaa edelleen luovuttamisen ehdoksi sen, ettei luovutetulle henkilölle tuomittua kuolemanrangaistusta saa panna täytäntöön. Suomen kansalaista ei voida luovuttaa edelleen muuhun EU:n ulkopuoliseen valtioon kuin Norjaan tai Islantiin.
Luovuttamisesta päättää neljä käräjäoikeutta
Luovuttamismenettely uudistuu niin, että päätökset toiseen EU-valtioon luovuttamisesta tehdään Helsingin, Kuopion, Oulun ja Tampereen käräjäoikeuksissa. Nykyisin luovuttamisesta päättää oikeusministeriö. Päätöksenteon keskittäminen tiettyihin käräjäoikeuksiin mahdollistaa niiden erikoistumisen luovuttamisasioihin.
Luovuttamisasia tulee käräjäoikeuden käsiteltäväksi syyttäjän pyynnöstä. Toimivaltaisia syyttäjiä ovat Helsingin, Kuopion, Oulun ja Tampereen käräjäoikeuksien tuomiopiireissä toimivat syyttäjät. Käräjäoikeuden päätöksestä voi valittaa korkeimpaan oikeuteen valituslupaa pyytämättä.
EU-valtioiden väliset luovuttamispyynnöt välittää keskusrikospoliisi. Luovuttamisasia tulee ratkaista lainvoimaisesti 60 päivän kuluessa luovutettavaksi pyydetyn kiinniottamisesta. Jos toista EU-maata pyydetään luovuttamaan henkilö Suomeen syytetoimia varten, luovuttamispyynnön tekee syyttäjä. Vapausrangaistuksen täytäntöönpanoa koskevan luovuttamispyynnön esittää Rikosseuraamusvirasto.
Lisätietoja:
lainsäädäntöjohtaja Jan Törnqvist, puh. (09) 1606 7700
lainsäädäntösihteeri Mikko Monto, puh. (09) 1606 7712 (paikalla 7.1.2004 lähtien)
Hallituksen esitys 88/2003 ja muut eduskuntakäsittelyyn liittyvät asiakirjat: www.eduskunta.fi