Rikosoikeudellista yhteistyötä Suomen ja USA:n välillä esitetään helpotettavaksi
Rikoksesta epäillyn luovuttamista sekä keskinäistä oikeusapua koskevat Euroopan unionin ja USA:n väliset sopimukset esitetään hyväksyttäviksi ja voimaan saatettaviksi Suomessa. Sopimusten tarkoituksena on helpottaa rikosoikeudellista yhteistyötä EU-valtioiden ja USA:n kesken.
Hallitus hyväksyi esityksen sisällön ja se on tarkoitus antaa eduskunnalle 23. kesäkuuta presidentin esittelyssä.
Luovuttaminen mahdolliseksi nykyistä useammin
Suomella on nykyisinkin USA:n kanssa sopimus rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta. Uuden sopimuksen voimaan saattaminen merkitsisi, että luovuttaminen tulisi mahdolliseksi useammista rikoksista kuin nykyisin ja luovuttamismenettely helpottuisi. Luovuttamista ei enää rajattaisi tiettyihin rikoksiin, vaan se määräytyisi rikoksesta säädetyn enimmäisrangaistuksen mukaan.
Luovuttamiskelpoisia rikoksia olisivat ne, joista voi kummassakin valtiossa seurata yli vuosi vankeutta. Jos kyseessä on luovuttamiskelpoisesta rikoksesta tuomitun rangaistuksen täytäntöönpano, henkilön luovuttaminen edellyttäisi, että vankeusrangaistusta on jäljellä vähintään neljä kuukautta.
Luovuttamispyyntöjen oikeaksi todistamista ja lisätietojen toimittamismenettelyä helpotettaisiin. Lisätiedot voitaisiin toimittaa suoraan oikeusministeriöiden välityksellä. Luovuttamista tulisi kuitenkin edelleen pyytää diplomaattiteitse.
Luovuttamissopimuksessa ei puututa omien kansalaisten luovuttamiseen.
Kuolemantuomiota koskeva erityissääntely
Suomessa ei esitetä saatettavaksi voimaan uutta luovuttamissopimusta siltä osin kuin se koskee mahdollista kuolemantuomiota. Uuden luovuttamissopimuksen mukaan rikoksesta epäilty henkilö voitaisiin luovuttaa valtioon, jossa kuolemantuomio on käytössä, sillä edellytyksellä, ettei kuolemantuomiota langeteta tai sitä ei panna täytäntöön.
Tältä osin Suomessa jatkossakin sovellettaisiin voimassa olevaa sopimusta, joka on vielä rajoittavampi kuolemanrangaistuksen uhan osalta. Perustuslain säännöksistä johtuen Suomi tulisi kieltäytymään henkilön luovuttamisesta, jos tätä luovuttamisen vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus.
Pankkitietoja rahanpesun tai terrorismin yhteydessä
Hyväksyttäväksi esitetyssä EU:n ja USA:n välistä oikeusapua koskevassa sopimuksessa määrätään muun muassa pankkitietoihin liittyvästä oikeusavusta, yhteisistä tutkintaryhmistä, videoneuvottelun käytöstä ja oikeusapumenettelyssä saatujen henkilötietojen käyttämisestä. Suomella ja USA:lla ei ole nykyisin sopimusta keskinäisestä oikeusavusta, vaan oikeusapua annetaan kummankin osapuolen kansallisen lainsäädännön nojalla.
Sopimuksen mukaan oikeusapupyynnön saaneen valtion tulisi selvittää pyydetyt rikoksesta epäiltyä koskevat pankkitilitiedot. Pankkitietoja annettaisiin, kun on kyse rahanpesurikoksesta tai terroristisesta toiminnasta, joka on kummassakin valtiossa rangaistavaa.
Rikostutkinnan ja syytteeseen panon helpottamiseksi Suomi ja USA voisivat perustaa yhteisiä tutkintaryhmiä rikosten selvittelyä varten. Oikeusapupyynnön perusteella voitaisiin kuulla todistajaa tai asiantuntijaa videoneuvottelun avulla. Suomen lainsäädäntö mahdollistaa nykyisinkin videoneuvottelun käytön ja yhteiset tutkintaryhmät toisen valtion kanssa.
Oikeusavun yhteydessä saatujen henkilötietojen suojaamiseksi Suomi edellyttäisi, että USA käyttää henkilötietoja vain rikostutkinnan ja -oikeudenkäynnin yhteydessä tai yleiselle turvallisuudelle aiheutuvan välittömän ja vakavan uhan estämiseksi.
Neuvottelut aloitettiin terrori-iskujen jälkeen
EU ja USA aloittivat neuvottelut luovuttamista ja oikeusapua koskevista sopimuksista New Yorkin syyskuussa 2001 tapahtuneiden terrori-iskujen jälkeen. Sopimukset allekirjoitettiin kesäkuussa 2003. Sen jälkeen kukin EU:n jäsenvaltio on neuvotellut USA:n kanssa kahdenväliset sopimukset, joilla sitoudutaan soveltamaan EU-USA -sopimusten määräyksiä.
Sopimusten voimaantulo ei käytännössä aiheuttane merkittäviä muutoksia Suomen ja USA:n väliseen luovuttamis- tai oikeusapuyhteistyöhön. Oikeusapu- ja luovuttamispyyntöjä tehdään maiden välillä harvoin. Vuosien 2000-2003 aikana Suomi on tehnyt USA:lle kaksi luovuttamispyyntöä. USA:sta Suomeen on tullut yksi luovuttamispyyntö vuonna 2004. Viime vuosina oikeusapupyyntöjä maiden välillä on tehty muutamia kymmeniä vuodessa.
Lisätietoja:
lainsäädäntöneuvos Katariina Jahkola, puh (09) 1606 7705
sähköposti: [email protected]