Rikosten vanhentumisaikoja uudistetaan vuonna 2006
Rikosten vanhentumista koskevia säännöksiä uudistetaan. Uuden lain mukaan syyteoikeuden vanhentumisaikaa voidaan erityisissä tapauksissa jatkaa yhdellä vuodella. Nykyisen lain mukaan rikosten vanhentumisaikoja ei voida missään tapauksessa jatkaa.
Tasavallan presidentti allekirjoitti lainmuutoksen perjantaina 11. huhtikuuta. Uudet lait perustuvat eduskunnan vuonna 2001 hyväksymiin lainmuutoksiin, jotka presidentti tuolloin jätti vahvistamatta. Lait palautuivat sen vuoksi eduskunnan käsiteltäviksi.
Uudessa käsittelyssä eduskunta päätti, että uusi laki tulee voimaan 1.1.2006. Eduskunta katsoi, että vireillä olevien juttujen saattaminen loppuun edellyttää jonkin verran lisäaikaa ennen lainmuutoksen voimaantuloa. Lainmuutoksessa nimittäin rangaistukseen tuomitsemisen estävät vanhentumisajat lyhenevät jonkin verran.
Syyteoikeuden vanhentumisaikaa voidaan jatkaa erityisissä tapauksissa
Syyteoikeuden vanhentumisaikaa voidaan lainmuutoksen jälkeen jatkaa, jos rikoksen tutkinta vaatii erityisiä aikaa vieviä toimia, joiden vuoksi tutkinta vanhentumisajan päättyessä olisi selvästi keskeneräinen. Syynä voi olla myös rikoksen tuleminen esitutkintaan poikkeuksellisen myöhään tai se, että haastettava pakoilee haastetta. Lisäksi edellytetään, että myös erittäin tärkeä yleinen etu vaatii vanhentumisajan jatkamista.
Päätöksen vanhentumisajan jatkamisesta tekee tuomioistuin syyttäjän hakemuksesta. Yhden vuoden lisäaika myönnetään yhden kerran.
Syyteoikeuden vanhentumisajat säilyvät pääosin ennallaan
Muuten rikosten syyteoikeutta koskevat vanhentumisajat säilyvät ennallaan. Syyteoikeus rikoksista, joista on säädetty elinkautinen vankeusrangaistus, ei edelleenkään vanhennu. Näitä rikoksia ovat murha, joukkotuhonta (eli kansanryhmän hävittäminen), törkeä maanpetos, törkeä vakoilu ja törkeä valtiopetos.
Pisin vanhentumisaika 20 vuotta koskee edelleen rikoksia, joista säädetty ankarin rangaistus on yli kahdeksan vuotta vankeutta. Tällaisia rikoksia ovat esimerkiksi tappo tai törkeä pahoinpitely.
Kuten nykyisinkin, kymmenen vuoden vanhentumisaika koskee kaikkia yli kahden vuoden rangaistusuhan sisältäviä rikoksia, esimerkiksi törkeää varkautta ja ryöstöä. Jos rikoksesta tuomittava ankarin rangaistus on yli vuoden ja enintään kaksi vuotta, vanhentumisaika on viisi vuotta. Tähän ryhmään kuuluvat muun muassa pahoinpitely,varkaus ja petos sekä törkeä rattijuopumus.
Kahden vuoden vanhentumisaika koskee edelleen rikoksia, joista tuomio on joko sakkoa tai enintään vuosi vankeutta. Pelkästään sakolla rangaistavia rikoksia ovat esimerkiksi lievä pahoinpitely, näpistys ja lievä petos.
Virkarikosten lyhin vanhentumisaika on edelleen viisi vuotta ja vakavampien ympäristörikosten kymmenen vuotta. Asianomistajan syytteen tai syyttämispyynnön nykyinen vuoden vanhentumisaika poistetaan ja näissäkin tapauksissa rikokset vanhentuvat enimmäisrangaistuksen mukaan.
Rangaistukseen tuomitsemisen määräaika lyhenee
Uuden lain mukaan rangaistusta ei saa tuomita, kun rikoksen tekopäivästä on kulunut kymmenen vuotta, jos rikoksesta säädetty ankarin rangaistus on vankeutta enintään kaksi vuotta tai sakkoa. Lisäksi tuomittu rangaistus raukeaa, jos sitä koskeva tuomio ei ole tullut täytäntöönpanokelpoiseksi ennen kuin kymmenen vuotta on kulunut rikoksen tekemisestä. Uusi laki siis lyhentää rangaistukseen tuomitsemisen määräaikaa, sillä voimassa olevan lain mukainen vanhentumisaika näissä rikoksissa on 15 vuotta.
Ankarammin rangaistavia rikoksia koskevat vastaavat määräajat ovat lainmuutoksen jälkeen 20 ja 30 vuotta. Voimassa olevassa laissa määräaika on 30 vuotta, jos ankarin rangaistus on yli kaksi vuotta vankeutta ja 15 vuotta, jos ankarin rangaistus on enintään kaksi vuotta vankeutta.
Lisätietoja:
lainsäädäntöneuvos Jukka Lindstedt, puh. (09) 1606 7725, [email protected]
lainsäädäntöjohtaja Jan Törnqvist, puh. (09) 1606 7700, [email protected]