Säännökset velkojen vanhentumisesta uudistuvat
Lainsäädäntö on uudistumassa siten, että velat vanhentuvat yleensä kolmen vuoden kuluttua niiden erääntymisestä, jos vanhentumista ei ole sitä ennen katkaistu. Vanhentuminen katkeaa, kun velkoja ryhtyy perintätoimiin tai muuten muistuttaa velallista tämän velasta. Nykyään velan vanhentuminen on katkaistava kymmenen vuoden välein.
Presidentin on tarkoitus vahvistaa vanhentumissäännöksiä koskeva laki perjantaina 15.8. Laki tulee voimaan ensi vuoden alusta. Uudet säännökset koskevat myös ennen lain voimaan tuloa syntyneitä velkoja. Velka voi vanhentua uusien säännösten mukaan kuitenkin vasta kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen.
Uudet lait selkeyttävät tilannetta
Uudet lait selkeyttävät velkojen vanhentumista koskevaa sääntelyä, sillä nykyisin laeissa on useita eri mittaisia vanhentumisaikoja. Yleinen vanhentumisaika on nykyistä olennaisesti lyhyempi, mutta toisaalta se alkaa kulua myöhemmästä ajankohdasta. Vanhentumisaika alkaa kulua, kun velka erääntyy sovittuna eräpäivänä tai kun velkojallaon muuten mahdollisuus vaatia velan maksua. Nykyinen kymmenen vuoden vanhentumisaika alkaa jo silloin, kun esimerkiksi luottosopimus tai kauppakirja allekirjoitetaan.
Velkoja voi edelleen katkaista vanhentumisen joko vapaamuotoisella muistutuksella tai nostamalla tuomioistuimessa kanteen saatavansa perimiseksi. Tästä alkaa kulua uusi kolmen vuoden pituinen vanhentumisaika. Vanhentumisaika on kuitenkin viisi vuotta sen jälkeen, kun velkoja on hankkinut velasta maksutuomion.
Kun velka on vanhentunut, se lakkaa, Velkoja ei enää saa vaatia suoritusta tuomioistuimessa tai ulosotossa. Vanhentunutta velkaa ei myöskään oteta huomioon esimerkiksi osituksessa tai perinnönjaossa. Jos kuluttaja tai yksityistakaaja erehdyksessä maksaa vanhentunutta velkaa, elinkeinonharjoittajan on palautettava suoritus.
Verot ja julkiset maksut vanhentuvat sen sijaan jatkossakin viidessä vuodessa.
Uuteen lakiin ei sisälly säännöksiä velan lopullisesta vanhentumisesta. Äskettäin vahvistetun ulosottolain muutoksen mukaan ulosottoperintää voidaan kuitenkin yleensä jatkaa enintään 15 vuotta. Eduskunta on edellyttänyt, että hallitus seuraa ulosoton määräaikaisuuden vaikutuksia ja vielä kuuluvan vaalikauden aikana arvioi, onko aihetta säätää velan lopullisesta vanhentumisesta.
Tiedonsaantia tehostetaan kuulutusrekisterillä
Julkinen haaste on kuulutusmenettely, jossa velkojia kehotetaan ilmoittamaan, mitä saatavia heillä on velalliselta. Julkista haastetta voidaan hakea esimerkiksi vainajan tai purkautuvan yhtiön velkojen selvittämiseksi. Jos velkoja laiminlyö ilmoituksen, tuntemattomaksi jäänyt velka raukeaa.
Uusi laki nopeuttaa haastemenettelyä, koska kuulutusaikaa lyhennetään nykyisestä kuudesta kuukaudesta kolmeen kuukauteen. Hakijoiden kustannukset alenevat, sillä kuulutus julkaistaan virallisessa lehdessä vain kerran, kun se nyt on julkaistava kolme kertaa. Jatkossakin julkista haastetta on haettava tuomioistuimelta.
Tiedonsaannin tehostamiseksi perustetaan ensi vuoden alkupuolella kuulutusrekisteri. Rekisterissä on tietoja paitsi julkisista haasteista myös konkurssimenettelyyn liittyvistä ja muista tuomioistuimen tai patentti- ja rekisterihallituksen antamista kuulutuksista. Tietojen selaaminen Internetissä on käyttäjille ilmaista. Kuulutusrekisteriä pitää Oikeusrekisterikeskus.
Lisätietoja:
lainsäädäntöneuvos Marjut Jokela, puh. (09) 1606 7703.
Hallituksen esitys 187/2002 ja muut eduskuntakäsittelyyn liittyvät asiakirjat: www.eduskunta.fi