Ulosottolain uudistuksen viimeinen vaihe lausunnolle

Oikeusministeriössä on valmistunut ulosottolain kokonaisuudistuksen järjestyksessään neljättä ja samalla viimeistä vaihetta koskeva ehdotus. Siinä ehdotetaan säädettäväksi kokonaan uusi ulosottoa koskeva laki. Sillä kumottaisiin nykyinen ulosottolaki, joka on alun perin vuodelta 1895. Uusi laki olisi nimeltään ulosottokaari.

Ehdotus on lausuntokierroksella syksyyn saakka. Oikeusministeriön tarkoituksena on antaa hallituksen esitys eduskunnalle ensi vuoden aikana. Uusi ulosottokaari voisi näin tulla voimaan vuoden 2008 alussa.

Ehdotuksen mukaan ulosottoperustetta, yleisiä menettelysäännöksiä, ulosmittausta, myyntiä ja tilitystä koskevat, jo uudistetut tai eduskunnan käsiteltävänä olevat säännökset siirrettäisiin sellaisenaan uuteen lakiin. Säännöksiin tehtäisiin välttämättömät tekniset tarkistukset. Muihin lukuihin tehtäisiin vähäisiä asiallisia tarkistuksia. Nykyinen veroulosottolaki korvattaisiin veron ja maksun täytäntöönpanosta annetulla lailla.

Ulosotto-organisaatiota koskeviin säännöksiin tehtäisiin vastikään mietintönsä jättäneen ulosoton organisaatiotyöryhmän ehdottamat muutokset, jotka koskivat ulosoton keskushallintoviraston perustamista. Väliportaan hallinnosta luovuttaisiin ja ulosoton piirikokoa suurennettaisiin tuntuvasti, heikentämättä kuitenkaan palvelujen alueellista saatavuutta.

Velka lakkaisi, kun ulosoton määräaika on kulunut

Velkaa voidaan periä velallisena olevalta luonnolliselta henkilöltä ulosottotoimin 15 vuoden ajan. Jos kuitenkin velkojana on yksityinen ihminen tai rikoksen johdosta vahinkoa kärsinyt asiassa, jossa on tuomittu vankeutta, määräaika on 20 vuotta. Määräaika lasketaan lopullisesta tuomiosta. Määräajan päättyminen estää saman velan ulosottoperinnän, mutta velka ei kuitenkaan vanhennu eikä muutenkaan lakkaa.

Ehdotuksen mukaan velan vanhentumisesta annettuun lakiin otettaisiin säännös siitä, että saatava lakkaa, kun ulosoton määräaika ja sen jatkamista koskevan kanteen kahden vuoden määräaika on kulunut. Saatavan lakkaaminen tarkoittaisi käytännössä samaa kuin velan vanhentuminen, ja velallinen saisi normaalin taloudellisen toimintavapauden. Ulosottomies antaisi velallisen pyynnöstä hänelle todistuksen siitä, että ulosottoperuste ja siinä tarkoitetut saatavat ovat lakanneet. Näin velallinen saisi varmuuden oikeusasemastaan.

Nykyinen epämääräinen tilanne on ehdotuksen mukaan omiaan passivoimaan velallista vielä senkin jälkeen, kun ulosotto on päättynyt. Tästä aiheutuu myös yhteiskunnalle kustannuksia muun muassa toimeentulotuen ja työttömyyden aiheuttamina kuluina ja verotulojen menetyksenä.

Ehdotuksen tavoitteena on, että velallisen asema ulosoton määräajan päätyttyä olisi selkeä ja tukisi velallisen palaamista aktiiviseksi jäseneksi yhteiskunnassa. Näin myös yhteiskunnalle aiheutuvat kustannukset alenisivat.

Suurin kertakaikkinen merkitys uudistuksella olisi 1990-luvun alun velkojen osalta, joiden ulosotto päättyy aikaisintaan 1.3.2008. Nämä velat lakkaisivat siten aikaisintaan 1.3.2010.

Ulosoton määräajan jatkamisesta nykyistä tarkemmat säännökset

Lain mukaan ulosoton 15 tai 20 vuoden määräaikaa voidaan poikkeuksellisesti käräjäoikeuden päätöksellä jatkaa kymmenellä vuodella, jos velallinen on alkuperäisen määräajan kuluessa siirtänyt tuntuvasti varojaan ulkomaille tai muutoin olennaisesti vaikeuttanut velkojan maksunsaantia.

Uudistuksessa säännöstä tarkennettaisiin. Perusedellytyksenä ulosoton jatkamiselle säilyisi se, että velallinen on olennaisesti vaikeuttanut velkojan maksunsaantia. Laissa mainittaisiin nimenomaisesti eräitä toimintatapoja, kuten omaisuuden kätkeminen ja lahjoittaminen, tarkoituksellinen lisävelkaantuminen sekä maksukyvyttömyysmenettelyssä varallisuustietojen salaaminen tai vääristely. Kuitenkin myös muunlainen sopimaton toiminta saattaisi johtaa määräajan jatkamiseen.

Alaikäisestä ulosottovelallisesta ilmoitus holhousviranomaiselle

Ehdotuksen mukaan ulosottomies tekisi holhousviranomaiselle eli maistraatille ilmoituksen alle 18-vuotiaista velallisista, joilta peritään muuta yksityisoikeudellista velkaa kuin korvaussaatavaa. Ennen ilmoituksen tekemistä ulosottomies ottaisi kuitenkin yhteyttä alaikäisen huoltajiin, jolloin he voisivat hoitaa asian ilman enempiä toimenpiteitä. Ilmoitus holhousviranomaisille tehtäisiin myös silloin, kun alaikäisellä on veroja maksamatta.

Lisäksi alaikäistä velallista koskevien tietojen antamista ulosoton tietojärjestelmästä ja rekisteröintiä luottotietojärjestelmään rajoitettaisiin.

Uudistuksen tarkoituksena on puuttua alaikäisen velkaannuttamiseen ja saada huoltajat huomaamaan toimet, jotka ovat ristiriidassa huoltajan tehtävien kanssa. Ehdotuksen mukaan on eettisesti arveluttavaa, että hyvinkin pieniä lapsia on ulosottovelallisena ja maksuhäiriöistä rekisteröitynä.

Uudistuksen tavoitteena on myös saada erilaiset julkiset velkojat huomaamaan se, että lapsen nimelle kirjoitettu lasku saattaa päätyä ulosottoon ja aiheuttaa lapselle maksuhäiriömerkinnän. Tästä syystä velkojalta pyydettäisiin selvitys alle 15-vuotiaan maksuvelvollisuudesta muun muassa erilaisten terveyden- ja sosiaalihuollon maksujen osalta.

Maksuhäiriömerkintöjä jopa alle 10-vuotiailla

Oikeusministeriössä tehdyn selvityksen mukaan 11 kuukauden seurantajaksona (ajalla 1.3.2004 - 31.1.2005) ulosotossa oli yhteensänoin 4 300 alaikäistä velallista ja asioita heillä oli yhteensä 7 050. Alaikäisistä suurin osa oli 15-17-vuotiaita. Kuitenkin noin 800 velallista oli alle 15-vuotiaita, ja näistä noin 300 oli alle 10-vuotiaita. Alaikäisiltä perittiin ulosotossa yhteensä 2,3 miljoonan euron saatavia.

Alle 15-vuotiaiden ulosotossa perittävistä veloista kappalemääräisesti suurin osa oli erilaisia veroja ja muita julkisoikeudellisia asioita, mutta myös yksityisoikeudellisia saatavia perittiin. Julkisoikeudellisista asioista noin 40 prosenttia oli erilaisia terveyden- ja sosiaalihuollon hoitomaksuja. Perittävinä oli myös runsaasti liikennevakuutusmaksuja. Lisäksi perinnässä oli muun muassa perintäkuluja ja pysäköintivirhemaksuja. Yksityisoikeudellisia velkomusasioita oli alle 15-vuotiailla noin 60 ja niiden pääoma noin 600 000 euroa.

Selvityksen mukaan 15-17-vuotiailla olivat edellä mainittujen lisäksi merkittävinä asiaryhminä liikennevakuutusmaksut, joukkoliikenteen tarkastusmaksut sekä sakot. Myös rikosperusteisia korvaussaatavia oli runsaasti ulosottoperinnässä.

Alaikäisten ulosottovelallisten veloista määrältään suurimpia olivat korvaus- ja velkomussaatavat, joiden perittävänä ollut pääoma oli yhteensä noin miljoona euroa. Niiden kesiarvo oli 2 200 euroa. Etenkin velkomusasioiden pääomat vaihtelivat huomattavasti. Yksittäisissä tapauksissa hyvinkin nuorilta lapsilta saatettiin periä kymmenien tuhansien eurojen saatavia. Perittävien verosaatavien pääoma oli keskimäärin 535 euroa, sakkojen 122 euroa ja muiden julkisoikeudellisten saatavien 75 euroa.

Suomen Asiakastieto Oy:stä saadun tiedon mukaan toukokuussa 2005 otettuna esimerkkipäivänä luottotietorekisterissä oli alle 18-vuotiaita koskevia maksuhäiriömerkintöjä 618 kappaletta. Lisäksi 18-vuotiaita henkilöitä, joita koskeva maksuhäiriömerkintä on todennäköisesti tehty henkilön ollessa alaikäinen, oli noin 700. Alle 10-vuotiaita koskevia rekisterimerkintöjä oli noin 60. Otannassa nuorin henkilö, jota koskeva maksuhäiriömerkintä on rekisteröity, oli kaksivuotias. - Lähes kaikki maksuhäiriömerkinnät ovat peräisin ulosoton varattomuusesteilmoituksista.

Ulosottovelallisia oli vuoden 2004 lopussa kaikkiaan 325 300, joka on noin kuusi prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Velallisten määrä oli enimmillään vuoden 1994 lopussa, jolloin velallisia oli noin 512 600.

Lisätietoja:

lainsäädäntöneuvos Tuula Linna, puh. (09) 1606 7718, ja

lainsäädäntöneuvos Tatu Leppänen, puh. (09) 1606 7678

>> Ehdotus