Ulosottouudistus voimaan maaliskuun alussa
Laaja, yli 200 pykälää käsittävä ulosottolain uudistus tulee voimaan 1. maaliskuuta. Ulosoton enimmäiskeston lisäksi uudistus sisältää myös muun muassa yleistä ulosottomenettelyä koskevat uudet säännökset. Samanaikaisesti otetaan käyttöön ulosoton uusi tietojärjestelmä.
Ulosotto päättyy yleensä 15 vuodessa
Velkaa voidaan uuden lain mukaan periä velallisena olevalta luonnolliselta henkilöltä ulosottotoimin 15 vuoden ajan. Jos kuitenkin velkojana on yksityinen ihminen tai rikoksen johdosta vahinkoa kärsinyt asiassa, jossa on tuomittu vankeutta, määräaika on 20 vuotta. Määräaika lasketaan lopullisesta tuomiosta.
Laki tulee voimaan osittain taannehtivasti niin, että jos velkaa koskeva lopullinen tuomio on annettu ennen 1. maaliskuuta 1993, velka on perittävissä ulosotossa 1.3.2008 tai 1.3.2013 saakka määräajan pituudesta riippuen. Jos tuomio on annettu 1.3.1993 tai sen jälkeen, ulosotto päättyy 15 tai 20 vuoden kuluttua tuomion antopäivästä.
Ulosottoperusteen määräaikaa voidaan poikkeuksellisesti käräjäoikeuden päätöksellä jatkaa kymmenellä vuodella, jos velallinen on alkuperäisen määräajan kuluessa siirtänyt tuntuvasti varojaan ulkomaille tai muutoin olennaisesti vaikeuttanut velkojan maksunsaantia.
Määräaika koskee kuluttajien velkoja ja takausvelkoja
Uudet määräaikasäännökset koskevat yksityisoikeudellisia saatavia kuten asunto- ja muita pankkivelkoja. Valtaosa ulosottolaitoksen perimistä saatavista on veroja ja julkisia maksuja, joita koskee viiden vuoden vanhentumisaika. Myös sakot ja lapsen elatusapu vanhenevat viidessä vuodessa. Määräaikasäännöksillä ei ole vaikutusta niiden perintään.
Käytännössä uudistus merkitsee sitä, että kuluttajien velat ovat 15 vuoden piirissä, jollei velkojana ole elinkeinonharjoittajana toimiva luonnollinen henkilö. Myös takaajana olevalta yksityiseltä ihmiseltä voidaan periä takausvelkaa 15 vuotta, jollei luotonantaja ole poikkeuksellisesti toinen yksityinen ihminen. Sen sijaan yksityinen ihminen, joka takaajana on maksanut toisen velan, saa periä maksamaansa määrää päävelalliselta 20 vuotta.
Määräaika koskee vain ulosottoa, ei velan vanhentumista
Määräajan umpeen kuluminen merkitsee sitä, ettei ulosottoon enää voida ryhtyä. Velkaa ei myöskään voida periä konkurssissa. Määräaika ei kuitenkaan koske itse velan vanhentumista. Vaikka velka on ulosottoteitse perimiskelvoton, se pysyy voimassa, jos velkoja ulosoton loppumisen jälkeen katkaisee vanhentumisen velkojen vanhentumista koskevan lain mukaisesti viiden vuoden määräajoin.
Velkajärjestelyssä ja vapaaehtoisessa velkasovinnossa velka lakkaa kokonaan maksuohjelman päätyttyä.
Ulosottomenettelylle uudet säännökset
Valtaosa uusista säännöksistä merkitsee ulosottomenettelyn eri vaiheiden aiempaa täsmällisempää sääntelyä. Laki sisältää myös muun muassa asianmukaista ja puolueetonta ulosottomenettelyä koskevan yleissäännöksen.
Tuntuva osa muutoksista liittyy ulosoton uuden valtakunnallisen tietojärjestelmän käyttöön ottamiseen. Uusi tietojärjestelmä mahdollistaa ulosottoasian vireillepanon missä ulosottopiirissä tahansa. Tähän asti ulosottomiehen alueellista toimivaltaa ja oikeuspaikkaa koskevat säännökset
ovat perustuneet piirikohtaisuuteen. Ulosoton hakija on joutunut selvittämään, mihin piiriin ulosottohakemus tulee toimittaa.
Velkoja voi maaliskuun alusta alkaen hakea ulosottoa jättämällä hakemuksensa jollekin paikalliselle ulosottoviranomaiselle tai sähköisesti suoraan ulosoton tietojärjestelmään. Ulosottolaitos ohjaa viran puolesta hakemuksen siihen ulosottopiiriin, jossa asia käsitellään. Kaikki samaa velallista koskevat
ulosottoasiat kootaan määrätylle ulosottomiehelle. Hänellä on käsiteltävänä olevassa asiassa toimivalta periaatteessa koko maan alueella.
Uusi tietojärjestelmä lisää sähköisen asioinnin mahdollisuuksia sekä monipuolistaa ja helpottaa ulosottoasiaa koskevaa raportointia. Velallisille ja velkojille lähetetään säännöllisin väliajoin tietoa saatavan perintätilanteesta. Tiedot voidaan lähettää myös sähköpostitse.
Velkojalle uusia vaihtoehtoja
Velkojalla on oikeus saada saatavansa merkityksi ulosottorekisteriin ns. passiiviasiaksi, jollei ulosotto tuota tulosta. Jos kaksi vuotta kestävän rekisteröinnin aikana tavataan velalliselle kuuluvaa omaisuutta, omaisuus ulosmitataan myös passiivisaatavan perimiseksi. Tällaista omaisuutta on esim.
veronpalautus. Tähän asti asiakirjat on tuloksettoman ulosoton jälkeen palautettu hakijalle, jonka on pitänyt tehdä uusi hakemus jos haluaa asian uudelleen vireille.
Velkoja voi myös halutessaan tyytyä erityiseen suppeaan ulosottoon, joka koskee ainoastaan veronpalautusta tai muuta vastaavaa rekistereistä näkyvää saatavaa tai tuloa.
Ulosottorekisteristä saa pyynnöstä todistuksia velallisista
Tietojen antaminen ulosottoasiakirjoista yhdenmukaistuu. Tietojärjestelmästä voidaan jokaiselle halukkaalle tulostaa hänen nimeämäänsä henkilöä koskeva todistus, joista ilmenee keskeisiä, julkisia tietoja tämän ulosottoasiasta yksityisyyden suojaa vaarantamatta. Todistus sisältää mm. asianosaisten nimet, tiedon hakijan saatavasta ja hänelle tilitetystä rahamäärästä, velallisen varattomuudesta kertovan estetodistuksen päivämäärän mutta ei hänen henkilötunnustaan ja osoitettaan.
Tiedot annettaan yleensä kahden vuoden ajalta.
Muut ulosottorekisterin tiedot, kuten esimerkiksi velallisen taloudellista tilannetta koskeva ulosottoselvitys, ovat salassa pidettäviä. Todistusten pyytäjät rekisteröidään ja velallinen saa halutessaan tiedon siitä, kenelle häntä koskeva todistus on annettu.
Häätöä koskevat säännökset lakiin
Ulosottolakiin tulevat nyt myös häätöä koskevat nimenomaiset säännökset, jotka tähän asti ovat puuttuneet lähes kokonaan. Häädettävälle on annettava
muuttokehotus ja ilmoitettava viimeinen muuttopäivä. Muuttopäivää voidaan siirtää myöhemmäksi, jollei siitä aiheudu häädön hakijalle tuntuvaa haittaa.
Häädetylle kuuluva myyntiarvoa omaava omaisuus otetaan talteen. Omaisuuden hävittäminen, varastointi ja myynti tulee järjestää niin, ettei häädöstä aiheudu tarpeetonta vahinkoa häädettävälle tai ulkopuolisille.
Asunto- ja sosiaaliviranomaisten tietojensaantia häätöasioista parannetaan.
Perillisten velkavastuuta koskevat säännökset uudistettavina
Perintökaaren säännöksiä, joiden mukaan kuolinpesän osakas voi joutua henkilökohtaiseen vastuuseen vainajan kaikista veloista, ollaan lieventämässä. Valtioneuvoston on tarkoitus päättää asiaa koskevan hallituksen esityksen antamisesta tänään 26.2.2004.
Lisätietoja:
lainsäädäntöneuvos Tuula Linna, puh. (09) 1606 7718,
ulosottojohtaja Timo Heikkinen, puh. (09) 1606 7773, ja
lainsäädäntöneuvos Tatu Leppänen, puh. (09) 1606 7678