Selvitysmies ehdottaa muutoksenhakulupaa hovioikeuteen
Oikeusministeriön asettama selvitysmies, Helsingin hovioikeuden entinen presidentti Olli Huopaniemi ehdottaa, että hovioikeuksissa luovuttaisiin seulontamenettelystä ja otettaisiin käyttöön muutoksenhakulupajärjestelmä. Uudistus merkitsisi sitä, että tietyistä käräjäoikeuden ratkaisuista ei saisi valittaa hovioikeuteen, ellei hovioikeus myönnä siihen lupaa. Tällä helpotettaisiin hovioikeuksien ruuhkautumista.
Muutoksenhakulupa vaadittaisiin rikosasioissa, joissa vastaaja on tuomittu sakkoon tai enintään yhdeksäksi kuukaudeksi vankeuteen ja riita-asioissa, joissa on kyse enintään 5 000 euron intressistä. Nykyisin suurin osa näistä asioista ratkaistaan hovioikeudessa niin sanotussa kevennetyssä kokoonpanossa.
Muutoksenhakulupa olisi myönnettävä, jos valituksen perusteella on syytä epäillä käräjäoikeuden ratkaisun oikeellisuutta tai jollei ratkaisun oikeellisuutta voida muuten luotettavasti arvioida. Lupa olisi myönnettävä myös oikeuskäytännön yhtenäistämisen edellyttämissä tapauksissa tai muusta painavasta syystä.
Yksi hovioikeuden jäsen voisi päättää, että muutoksenhakulupa myönnetään. Kielteiseen päätökseen tarvittaisiin kahden jäsenen yksimielinen päätös. Muutoksenhakuluvan saaneet asiat käsiteltäisiin hovioikeuden normaalissa kolmen jäsenen kokoonpanossa joko suullisesti tai kirjallisesti.
Selvitysmies arvioi, että muutoksenhakulupaa edellytettäisiin 25-30 prosentissa hovioikeuteen tulevista valitusasioista.
Seulontamenettely epäonnistunut
Hovioikeuksien seulontamenettely on selvitysmiehen mukaan osoittautunut epäonnistuneeksi. Seulonnan piiriin kuuluvat nykyisin vain melko yksinkertaiset asiat, joiden ratkaiseminen muutenkin on nopeaa eikä vie merkittävästi tuomioistuimen resursseja. Siksi seulontamenettelystä tulisi luopua.
Seulontamenettely otettiin hovioikeuksissa käyttöön lokakuussa 2003. Hovioikeus voi seulonnassa lopettaa valituksen käsittelyn jo valmisteluvaiheessa antamatta varsinaista ratkaisua.
Seulonnalla pystyttiin helpottamaan ruuhkia hovioikeuksissa. Tilanne kuitenkin muuttui, kun korkein oikeus katsoi, etteivät seulontamenettelyn piiriin kuulu sellaiset asiat, joissa hovioikeuden on arvioitava suullisen todistelun uskottavuutta. Tämän jälkeen seulontamenettelyn käyttö väheni huomattavasti.
Selvitysmiehen ehdottamassa järjestelmässä muutoksenhakulupa olisi haettava normaaliin tapaan myös niissä asioissa, jotka edellyttävät suullisen todistelun uskottavuuden arviointia.
Pääkäsittelyn tarve harkittava
Muutoksenhaun tarkoitus tulisi selvitysmiehen mukaan määritellä uudelleen myös niissä asioissa, joissa muutoksenhakulupaa ei tarvittaisi. Muutoksenhaun tarkoituksena tulisi olla käräjäoikeuden ratkaisun oikeellisuuden valvominen. Nykyisin muutoksenhaku ei täytä tätä tavoitetta, vaan siinä liian usein joudutaan uuteen täysimittaiseen oikeudenkäyntiin, jossa muun muassa todistelu otetaan uudelleen vastaan.
Resurssien järkevän käytön vuoksi olisi nykyistä tarkemmin harkittava täysimittaisen hovioikeuden pääkäsittelyn tarvetta. Pääkäsittely olisi järjestettävä vain silloin, kun hovioikeus arvioi mahdolliseksi, että se muuttaisi käräjäoikeuden suullisen todistelun uskottavuudesta tekemää ratkaisua. Muussa tapauksessa pääkäsittelyn järjestäminen olisi tarpeetonta.
Nykyisin hovioikeuden pääkäsittelyssä ratkaistavista asioista noin neljäsosassa muutetaan käräjäoikeuden näytön arviointia. Käräjäoikeuden ratkaisut näytön arvioinnista ovat siten pääosin oikeita. Selvitysmiehen mukaan hovioikeuden menettelyn tulisikin nykyistä enemmän pohjautua käräjäoikeuden ratkaisuun. Esimerkiksi Ruotsissa on tulossa voimaan laaja uudistus, jolla lainkäytön painopistettä siirretään käräjäoikeuksiin.
Uusi suullisen kuulemisen istuntomuoto
Selvitysmies toteaa, että hovioikeusmenettelyssä tarvitaan aikaisempaa enemmän suullista käsittelyä, mutta aiempaa suppeammassa muodossa. Suullisuutta edellyttää erityisesti Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytäntö, jonka mukaan on turvattava valittajan oikeus tulla kuulluksi ja saada muut asianosaiset kuultaviksi. Valittajaa on siis kuultava myös silloin, kun täysimittaista pääkäsittelyä ei järjestetä.
Tämän vuoksi hovioikeusmenettelyyn tulisi lisätä uusi suullisen kuulemisen istuntomuoto. Siinä kuultaisiin vain asianosaisia, mutta ei otettaisi vastaan muuta todistelua. Suullinen kuuleminen olisi järjestettävä valittajan pyynnöstä. Tällä suppeammalla istuntomuodolla voitaisiin korvata osa sellaisista nykyisistä pääkäsittelyistä, joissa käräjäoikeuden ratkaisua ei muuteta. Siinä voitaisiin käsitellä myös esimerkiksi rangaistuksen mittaamista koskevia valituksia.
Kevennetystä kokoonpanosta luovuttaisiin
Selvitysmies ehdottaa kokonaan luovuttavaksi niin sanotusta kevennetystä kokoonpanosta, jossa asian ratkaisee kaksi hovioikeuden jäsentä ja esittelijä. Kevennetyssä kokoonpanossa nykyisin käsiteltävät asiat, kuten pesänjakajan määrääminen ja yhdyskuntapalvelun muuttaminen vankeudeksi, käsiteltäisiin kahden jäsenen kokoonpanossa. Tämä olisi uusi kokoonpanovaihtoehto hovioikeudessa.
Oikeusministeriö asetti Olli Huopaniemen vuonna 2004 selvittämään muutoksenhakujärjestelmän kehittämistarpeita hovioikeudessa. Selvitysmies on jo aiemmin ehdottanut, että valitusten siirto tehtäisiin mahdolliseksi hovioikeuksien kesken ruuhkien tasaamiseksi. Asiasta annettiin hallituksen esitys eduskunnalle lokakuussa 2006.
Lisätietoja: lainsäädäntöneuvos Aki Rasilainen, puh. (09) 1606 7953, sähköposti: [email protected]