Valitusten käsittely hovioikeuksissa uudistuu lokakuun alussa

Lokakuun alusta tulee voimaan muitakin hovioikeusmenettelyä tehostavia uudistuksia.

Viime vuonna hovioikeuksiin saapui 13 100 asiaa, joista ne ratkaisivat noin 12 400. Keskimääräinen käsittelyaika oli 8,3 kuukautta. Käsittelyajat eri hovioikeuksissa vaihtelivat 5,3 kuukaudesta 10,4 kuukauteen.

Selvät tapaukset suppeampaan käsittelyyn

Uudessa seulontamenettelyssä hovioikeus päättää ensin, otetaanko valitus enempään tutkintaan. Sitä sovelletaan hovioikeuksiin lokakuun alun jälkeen saapuviin valituksiin. Tarkoitus on löytää kullekin valitukselle oikeusturvatarpeiden edellyttämä käsittelytapa.

Hovioikeuden tutkinta painottuu siihen, onko ja miten käräjäoikeuden ratkaisua muutettava. Jos hovioikeuden kolme jäsentä ovat vakuuttuneita siitä, että asia on ratkaistu jo käräjäoikeudessa oikein, käsittelyä ei jatketa. Lisäksi edellytyksenä on, ettei käräjäoikeudessa kuultuja todistajia ole enää tarpeen kuulla uudelleen hovioikeudessa.

Valitus on kuitenkin aina otettava täystutkintaan, jos asianosaisten oikeusturva sitä edellyttää. Esimerkiksi törkeät rikosasiat, joissa on kysymys vastaajan syyllisyydestä, tutkitaan jatkossakin pääsääntöisesti nykyiseen tapaan. Lisäksi hovioikeus voi harkintansa mukaan ottaa muitakin valituksia täyteen tutkintaan.

Valituksen käsittelyn lopettamista koskevat ratkaisut perusteellaan lyhyesti. Menettely on sama nytkin silloin, kun käräjäoikeuden ratkaisu pysytetään voimassa.
Uudistuksen arvioidaan säästävän vuosittain noin 1,5 miljoonaa euroa valtion varoja, sillä asianosaisten avustajien palkkioita korvataan nykyistä vähemmän, kun valituksen käsittely lopetetaan ennen pääkäsittelyä. Ylivoimainen enemmistö valituksista tutkitaan kuitenkin jatkossakin täydellisessä hovioikeusmenettelyssä, joka on joko kirjallinen tai suullinen.

Valittajan vastapuolelle mahdollisuus hakea muutosta

Uutta on, että valitus antaa myös jutun toiselle osapuolelle mahdollisuuden hakea muutosta käräjäoikeuden ratkaisuun, johon hän alun perin oli tyytynyt. Tällaisen valituksen määräaika on kaksi viikkoa alkuperäisen valitusajan päättymisestä.

Hovioikeus voi uudessa järjestelmässä tutkia asiaa laajemmin kuin pelkän alkuperäisen valituksen perusteella. Valittaja joutuu myös nykyistä tarkemmin harkitsemaan muutoksenhaun tarpeellisuutta, sillä on mahdollista, että käräjäoikeuden päätöstä muutetaankin hänen vahingokseen.

Hovioikeuksiin joustavampia menettelyjä

Nykyisin hovioikeuksien suullisia pääkäsittelyjä joudutaan usein lykkäämään siitä syystä, että rikosjutun vastaaja tai joku vastaajista on poissa istunnosta.

Lokakuun alusta lähtien myös poissa oleva vastaaja voidaan tietyin edellytyksin tuomita vankeusrangaistukseen, jollei hänen henkilökohtainen kuulemisensa hovioikeudessa ole tarpeen.

Uutta on, että jutun asianosaiset voidaan kutsua pääkäsittelyyn myös puhelimitse. Myös todistajat ja asiantuntijat voidaan kutsua istuntoon puhelimitse, jos he siihen suostuvat. Kutsujen lähettämistä yksinkertaistetaan niin, että valittaja ja hänen vastapuolensa voidaan kutsua pääkäsittelyyn tavallisella kirjeellä.

Todistajaa voidaan jatkossa kuulla myös puhelimitse tai esimerkiksi videokokouksen avulla, jos kertomuksen uskottavuus voidaan luotettavasti näinkin arvioida. Jutun asianosaisille on kuitenkin aina järjestettävä mahdollisuus kuulla kertomus ja esittää kuultavalle kysymyksiä. Eräissä tapauksissa todistajankertomuksia voidaan hovioikeuden pääkäsittelyssä kuunnella myös käräjäoikeuden äänitteistä.

Lisätietoja:
lainsäädäntöneuvos Iiro Liukkonen, puh. (09) 1606 7653 ja
lainsäädäntöneuvos Tatu Leppänen, puh. (09) 1606 7678

Hallituksen esitykset 83/2001 ja 91/2002 sekä muut eduskuntakäsittelyyn liittyvät asiakirjat www.eduskunta.fi, lait 381-384/2003 www.finlex.fi