Vankeusrangaistuksen täytäntöönpano uudistuu
Vankeusrangaistuksen täytäntöönpano uudistuu. Tavoitteissa keskeistä on vankeuden suunnitelmallinen ja turvallinen täytäntöönpano sekä uusintarikollisuuden vähentämien.
Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa vankeusrangaistuksen ja tutkintavankeuden täytäntöönpanoa koskeva laki perjantaina 23. syyskuuta. Uusi laki tulee voimaan 1.10.2006.
Tavoitteellinen ja suunnitelmallinen vankeusaika
Kaikille vangeille tehdään rangaistusajan suunnitelma, joka kattaa sekä vankilassa oloajan että ehdonalaisen vapauden. Nykyisin suunnitelma tehdään ainoastaan yli kahden vuoden rangaistusta suorittaville vangeille. Suunnitelma toimii välineenä vankeusprosessin täytäntöönpanossa, ja sen sisältö ja laajuus riippuvat muun muassa rangaistusajan pituudesta ja yksilöllisistä tekijöistä.
Rangaistusajan suunnitelma laaditaan sijoittajayksikössä ja sitä päivitetään vankilassa. Suunnitelmaa laadittaessa arvioidaan vangin riskit syyllistyä uusiin rikoksiin ja pyritään etsimään keinoja niiden vähentämiseksi. Suunnitelma sisältää myös valvonta- ja vapauttamissuunnitelmat. Näillä pyritään vahvistamaan viranomaisten välistä yhteistyötä, sillä näiden suunnitelmien laatimisessa on oltava yhteistyössä Kriminaalihuoltolaitoksen ja muiden viranomaisten ja yhteistyötahojen kanssa.
Vankipalkkaus kannustavammaksi
Vankien palkkausjärjestelmä uudistetaan nykyistä kannustavammaksi. Samalla vähennetään eroja suljettujen vankiloiden ja avolaitosten välillä. Lähtökohtana on, että säännöllisestä osallistumisesta työhön, koulutukseen, toimintaohjelmiin tai muuhun vastaavaan toimintaan maksetaan lähtökohtaisesti yhtä suuri korvaus.
Vangeille maksetaan nykyisen työrahan sijasta työstä, koulutuksesta ja muusta toiminnasta toimintarahaa. Sen määrä porrastetaan rangaistusajan suunnitelmaan sitoutumisen, osallistumisen ja toiminnan vaativuuden perusteella. Toimintaan osallistumattomille vangeille ja tutkintavangeille maksetaan käyttörahaa.
Avolaitosten palkkausjärjestelmä säilyy pääosin ennallaan. Uutta on, että myös valmentavaan työhön osallistumisesta maksetaan toimintarahaa.
Tutkintavangin sijoittamiselle poliisivankilaan enimmäisaika
Lakiin otetaan nykyistä täsmällisemmät säännökset tutkintavankien sijoittamisesta ja heille tänä aikana määrättävistä yhteydenpitorajoituksista. Näistä asioista päättää jatkossa tuomioistuin.
Tutkintavankeja ei saa pitää poliisin säilytystiloissa neljää viikkoa pitempään, koska vankiloissa on asianmukaisemmat tilat pitkäaikaisempaan tutkintavankeuden täytäntöönpanoon. Ajan pidentämiseen tarvitaan erittäin painava syy. Nykyisin enimmäisaikaa ei ole säädetty.
Uutta on myös, että tutkintavangille voidaan määrätä kurinpitorangaistus. Tutkintavangin yhteydenpitorajoituksista säädetään nykyistä täsmällisemmin laissa.
Kurinpitorangaistuksia selkeytettäisiin
Vankilassa pitää jatkossa olla järjestyssääntö, jotta vangit voivat nykyistä paremmin ennalta tietää, mitä heiltä edellytetään. Kurinpitorangaistus voidaan edelleen tuomita vankilassa tehdyistä sakkorikoksista ja muista järjestysrikkomuksista.
Yleisin kurinpitorangaistus on yksinäisyysrangaistus, jonka enimmäispituus lyhenee 20 vuorokaudesta 14 vuorokauteen. Käytännössä yksinäisyysrangaistusta on tuomittu 3-5 vuorokautta. Muut kurinpitorangaistukset ovat varoitus ja oikeuksien menettäminen. Lakiin lisätään säännökset rikkomuksen selvittämisestä ja siinä noudatettavasta menettelystä.
Muutoksenhakua nopeutetaan
Laki sisältää säännökset uudesta hallinnon sisäisestä oikaisumenettelystä, joka nopeuttaa ja keventää valitusten käsittelyä. Oikaisuvaatimus tehdään aluevankilan johtajalle, jonka päätöksestä voidaan edelleen valittaa hallinto-oikeuteen. Jos päätöksen on tehnyt aluevankilan johtaja tai Rikosseuraamusvirasto, valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle. Ehdonalaisen vapauden lykkäämisestä valitus tehdään suoraan käräjäoikeuteen.
Poistumisluvista tarkemmat säännökset
Poistumisluvan edellytyksistä säädetään nykyistä tarkemmin lain tasolla. Poistumislupa sidotaan myös nykyistä tiiviimmin yksilölliseen rangaistusajan suunnitelmaan. Päätösvaltaa delegoidaan vankilanjohtajalle.
Uutta on, että elinkautisvangeille on myönnettävä valvottu poistumislupa vähintään kerran vuodessa sen jälkeen, kun hän on ollut vapautensa menettäneenä kahdeksan vuotta. Luvan myöntää Rikosseuraamusvirasto, joka päättää myös koko rangaistusta suorittaville (aiemmille pakkolaitosvangeille) myönnettävistä poistumisluvista.
Vankeinhoitoviranomaisten toimivaltuuksia selkeytetään
Uudessa vankeuslaissa säädetään nykyistä täsmällisemmin vankeinhoitoviranomaisten toimivaltuuksista. He saavat oikeuden ottaa kiinni ja pitää lyhyen aikaa säilössä vankilan alueella olevan henkilön, jos se on välttämätöntä vaaran torjumiseksi tai rikoksen estämiseksi. Myös vankien tarkastamista ja valvontaa sekä heihin kohdistuvia turvaamistoimenpiteitä koskevia säännöksiä selkeytetään.
Lainsäädännön voimaantulosta aiheutuvat vuotuiset kustannukset on arvioitu 2,8 miljoonaksi euroksi uusien toimintamallien tultua käyttöön.
Lisätiedot:
lainsäädäntöneuvos Ulla Mohell, puh. (09) 1606 7892,
sähköposti: [email protected]