Vankeusrangaistuksen täytäntöönpano uudistuu

Liittyy valtioneuvoston listaan Mohell

Hallitus päätti tänään vankeusrangaistuksen ja tutkintavankeuden täytäntöönpanoa  koskevan hallituksen esityksen sisällöstä. Esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle presidentin esittelyssä tiistaina 14.12. Tavoitteena on, että lainsäädäntö tulisi voimaan vuoden 2006 alusta.

Pyrkimyksenä vähentää uusintarikollisuutta

Lähtökohtana on säätää vangin ja tutkintavangin oikeuksista ja velvollisuuksista selkeästi lain tasolla perustuslain vaatimusten mukaisesti. Keskeistä on myös yhteiskunnalle, henkilökunnalle ja vangille turvallisen täytäntöönpanon toteuttaminen.

Vankeinhoidon tavoitteena on vähentää vangin uusintarikollisuutta sekä edistää rikoksetonta elämäntapaa ja vangin yhteiskuntaan sijoittamista. Uudistuksessa on otettu huomioon vankiluvun koostumuksessa, vankeinhoidossaja kriminaalipoliittisessa ajattelussa tapahtuneet muutokset.

Tavoitteellinen ja suunnitelmallinen vankeusaika

Kaikille vangeille tehtäisiin rangaistusajan suunnitelma, joka kattaisi sekä vankilassa oloajan että ehdonalaisen vapauden. Suunnitelma tukisi rangaistuksen tavoitteellista täytäntöönpanoa. Sen sisältö ja laajuus riippuisi rangaistusajan pituudesta ja yksilöllisistä tekijöistä.

Suunnitelma laadittaisiin sijoittajayksikössä ja sitä päivitettäisiin vankilassa. Vaikka laissa ei ole ollut säännöksiä rangaistusajan suunnitelmasta, käytännössä se tehdään nykyisinkin yli kahden vuoden rangaistusta suorittaville vangeille. Uudistuksessa vahvistettaisiin sijoittajayksiköiden toimintaa.

Suunnitelmaa laadittaessa arvioidaan vangin riskit syyllistyä uusiin rikoksiin ja pyritään etsimään keinoja niiden vähentämiseksi. Se olisi perusteena päätettäessä vangin sijoittamisesta, siitä, mihin toimintaan hän rangaistusaikana osallistuu, myönnettävistä poistumisluvista sekä ehdonalaisesta vapaudesta. Vangin kannalta suunnitelma lisäisi täytäntöönpanon ennustettavuutta.

Suunnitelma tehostaisi viranomaisten välistä yhteistyötä, sillä vapautumisajan lähestyessä siihen osallistuisivat myös Kriminaalihuoltolaitos ja muut yhteistyötahot.

Vankipalkkaus kannustavammaksi

Vankien palkkausjärjestelmä uudistettaisiin nykyistä kannustavammaksi. Samalla vähennettäisiin eroja suljettujen vankiloiden ja avolaitosten välillä. Lähtökohtana olisi, että säännöllisestä osallistumisesta työhön, koulutukseen, toimintaohjelmiin tai muuhun vastaavaan toimintaan maksetaan yhtä suuri korvaus.

Esityksen mukaan vangeille maksettaisiin nykyisen työrahan sijasta työstä, koulutuksesta ja muusta toiminnasta toimintarahaa. Sen määrä porrastettaisiin rangaistusajan suunnitelmaan sitoutumisen, osallistumisen ja toiminnan vaativuuden perusteella. Toimintaan osallistumattomille vangeille ja tutkintavangeille maksettaisiin pienempää käyttörahaa.

Avolaitosten palkkausjärjestelmä säilyisi pääosin ennallaan. Uutta on, että myös  valmentavaan työhön osallistumisesta maksettaisiin toimintarahaa.

Tutkintavangin sijoittamiselle poliisivankilaan enimmäisaika

Lakiin otettaisiin nykyistä täsmällisemmät säännökset tutkintavankien sijoittamisesta ja heille tänä aikana määrättävistä yhteydenpitorajoituksista. Näistä asioista päättäisi jatkossa tuomioistuin.

Tutkintavankeja ei saisi pitää poliisin säilytystiloissa neljää viikkoa pitempään, koska se rajoittaa huomattavasti heidän oikeuksiaan. Ajan pidentämiseen tarvittaisiin  erittäin painava syy. Nykyisin enimmäisaikaa ei ole säädetty.

Uutta on myös, että tutkintavangille voitaisiin määrätä kurinpitorangaistus. Uudistus on tarpeen järjestyksenpidon selkeyttämiseksi, sillä tutkintavankeusajat ovat pidentyneet. Tutkintavangin yhteydenpitorajoituksista säädettäisiin nykyistä täsmällisemmin laissa.

Kurinpitorangaistuksia selkeytettäisiin

Vankilassa tulisi olla järjestyssääntö, jotta vangit voisivat nykyistä paremmin ennalta tietää, mitä heiltä edellytetään. Kurinpitorangaistus voitaisiin edelleen tuomita vankilassa tehdyistä sakkorikoksista. Niitä on määrätty noin tuhat vuosittain.

Yleisin kurinpitorangaistus on yksinäisyysrangaistus, jonka pituus voi nykyisen lain mukaan olla enintään 20 vuorokautta. Käytännössä sitä tuomitaan yleensä kolme - viisi vuorokautta. Esityksen mukaan enimmäispituus lyhenisi 14 vuorokauteen.

Vangille voidaan tuomita yksinäisyysrangaistuksen yhteydessä toinenkin ankara seuraamus, suoritetun ajan menettäminen. Esityksen mukaan suoritetun ajan menettämisestä tulee oma, itsenäinen seuraamuksensa, jonka enimmäismäärä olisi 20 vuorokautta. Se voitaisiin tuomita rangaistuksena rikoksesta ja avolaitoksesta tai terveydenhuollon laitoksesta poistumisesta.

Lakiin lisättäisiin säännökset rikkomuksen selvittämisestä ja siinä noudatettavasta menettelystä. Asia tulisi siirtää poliisin tutkittavaksi,  jos vanki esittää perustellun väitteen siitä, että henkilökunta on osallinen rikokseen.

Muutoksenhakuoikeus täsmentyisi

Vankien ja tutkintavankien muutoksenhakuoikeudesta säädettäisiin nykyistä täsmällisemmin lain tasolla. Vangit saisivat oikeuden hakea muutosta tärkeimpiin  oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeviin päätöksiin.

Suoritetun ajan menetyksestä ja ehdonalaisen vapauden lykkäämisestä saisi valittaa käräjäoikeuteen kuten nykyisinkin. Muista kurinpitorangaistuksista ja tärkeimmistä vangin oikeuksia koskevista päätöksistä vanki tekisi ensin oikaisuvaatimuksen aluevankilan johtajalle, jonka päätöksestä hän voisi valittaa hallinto-oikeuteen. Rikosseuraamusviraston päätöksestä valitettaisiin suoraan hallinto-oikeuteen.

Hallinnon sisäisen oikaisumenettelyn käyttöönotto nopeuttaisi ja keventäisi valitusten käsittelyä. Käräjäoikeus ja hallinto-oikeus käsittelisivät valitukset yhden jäsenen kokoonpanossa.

Poistumisluvista tarkemmat säännökset

Poistumisluvan edellytyksistä säädettäisiin entistä tarkemmin lain tasolla. Poistumislupa sidottaisiin myös nykyistä tiiviimmin yksilölliseen rangaistusajan suunnitelmaan. Päätösvaltaa delegoitaisiin vankilanjohtajalle.

Elinkautisvangeille olisi myönnettävä valvottu poistumislupa vähintään kerran vuodessa sen jälkeen, kun hän on ollut vapautensa menettäneenä kahdeksan vuotta. Luvan myöntäisi Rikosseuraamusvirasto, joka päättäisi myös koko rangaistusta suorittaville (nykyisille pakkolaitosvangeille) myönnettävistä poistumisluvista.

Vankeinhoitoviranomaisten toimivaltuuksia selkeytetään

Uudessa vankeuslaissa säädettäisiin nykyistä täsmällisemmin vankeinhoitoviranomaisten toimivaltuuksista. He saisivat oikeuden ottaa kiinni ja pitää lyhyen aikaa säilössä vankilan alueella olevan henkilön, jos se on välttämätöntä vaaran torjumiseksi tai rikoksen estämiseksi.

Myös vankien tarkastamista ja valvontaa sekä heihin kohdistuvia turvaamistoimenpiteitä koskevia säännöksiä selkeytettäisiin.

Vankiluku noussut, vangit entistä moniongelmaisempia

Suomessa vankiluku on noussut vuodesta 1999 alkaen oltuaan tätä ennen laskussa useita vuosikymmeniä. Uudistuksessa keskimääräinen vankiluku on arvioitu noin 3 700:ksi.

Suurin vankiryhmä ovat väkivaltarikoksista tuomitut.  Myös huumerikoksista tuomittujen vankien määrä on viime vuosikymmenen aikana noussut voimakkaasti. Vangit ovat moniongelmaisia ja suuri osa heistä kärsii päihdeongelmista ja psyykkisistä häiriöistä.

Mitä uudistus maksaa?

Uuden lainsäädännön tavoitteiden toteuttaminen edellyttää vankeinhoitolaitoksen resurssien lisäämistä lähivuosina. Esityksen mukaan lainsäädännön voimaantulosta aiheutuvat vuotuiset kustannukset olisivat 2,8 miljoonaa euroa.

Lisätiedot: lainsäädäntöneuvos Ulla Mohell, oikeusministeriö, puh. (09) 1606 7892