Työryhmä ehdottaa isyyslain uudistamista isyys olisi mahdollista tunnustaa jo ennen lapsen syntymää
Isyyslain uudistamista pohtinut työryhmä ehdottaa nykyisen, vuodesta 1976 voimassa olleen isyyslain kumoamista ja korvaamista uudella. Uudessa isyyslaissa isyyden tunnustamista sujuvoitettaisiin ja äidin oikeudesta vastustaa isyyden selvittämistä luovuttaisiin.
Isyysolettamaa ei laajennettaisi
Työryhmän ehdotuksessa äidin avioliittoon perustuva ns. isyysolettama säilyisi käytännössä ennallaan. Avioliittoon syntyvän lapsen isäksi todettaisiin siis jatkossakin lapsen äidin aviopuoliso.Jos isyys ei määräydy äidin avioliiton perusteella, työryhmä ehdottaa, että isyyden tunnustaminen voisi tapahtua selvissä tapauksissa jo ennen lapsen syntymää äitiysneuvolakäyntien yhteydessä. Ennalta tunnustettu isyys olisi kuitenkin mahdollista peruuttaa 30 päivän kuluessa lapsen syntymästä. Epäselvissä tilanteissa isyyden selvittäminen ja tunnustaminen toimitettaisiin lapsen syntymän jälkeen kuten nykyisin.
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson on tyytyväinen siihen, että isyyden tunnustamismenettely saadaan tuotua tähän päivään.
- Miehet osallistuvat entistä enemmän odotukseen ja käyvät jo nyt aktiivisesti mukana äitiysneuvolassa, joten tunnustamismahdollisuuden tuominen sinne tuntuisi hyvin luontevalta. Tämä helpottaisi vuosittain tuhansien perheiden arkea, Henriksson toteaa.
Äidin vastustusoikeus poistettaisiin
Ehdotuksessa esitetään myös, että äiti ei enää saisi vastustaa isyyden selvittämistä. Tällä pyritään edistämään lapsen oikeutta tuntea molemmat vanhempansa.Myös isänä itseään pitävän miehen kanneoikeutta laajennettaisiin. Mies voisi jatkossa nostaa isyyden vahvistamista koskevan kanteen myös tunnustamatta isyyttään. Ehdotuksen mukaan pääsääntö on, että perheen ulkopuoliset eivät edelleenkään voi vaatia aviomiehen isyyden kumoamista. Poikkeustapauksissa, joissa aviomies ei elä perheensä kanssa, isänä itseään pitävä mies voisi kuitenkin nostaa isyyden kumoamista koskevan kanteen, jos hänen ja lapsen välille on muodostunut perheyhteyteen rinnastettava suhde.
Merkittävä muutos olisi myös ennen nykyisen isyyslain voimaantuloa avioliiton ulkopuolella syntyneiden isyyden vahvistamista koskevan kanneoikeuden palauttaminen. Nykyisen lain tullessa voimaan vuonna 1976 kanneoikeus rajattiin viiteen vuoteen. Isyyden vahvistuttaminen takautuvasti kanteella toisi kuitenkin rajoituksia perintöoikeuteen.
Äitiyttä koskeva muistio lausuntokierrokselle
Työryhmän tehtävänä oli myös pohtia äitiyden määräytymistä koskevia oikeudellisia kysymyksiä ja niiden sääntelyn tarvetta. Muistio on julkaistu osana työryhmän ehdotusta.Äitiyden määräytymisestä ei nykyisin ole laissa säännöksiä. Vakiintuneesti kuitenkin katsotaan, että nainen, joka synnyttää lapsen, on lapsen oikeudellinen äiti.
Seksuaalisten vähemmistöryhmien kannalta on pidetty ongelmallisina tilanteita, joissa naispari hakeutuu yhdessä hedelmöityshoitoihin, mutta lapsen äidin kumppanin vanhemmuutta ei voida vahvistaa hedelmöityshoitosuostumuksen perusteella.
Työryhmä katsoo mahdolliseksi kehittää lainsäädäntöä siten, että jos naispari on hankkinut lapsen yhteisymmärryksessä hedelmöityshoidoilla eikä siittiöiden luovuttajaa voida vahvistaa lapsen isäksi, lapsen äidin kumppani voitaisiin vahvistaa lapsen toiseksi vanhemmaksi.
Työryhmän mietintö lähetetään seuraavaksi lausuntokierrokselle. Oikeusministeriö kerää myös kansalaisten näkemyksiä työryhmän keskeisistä ehdotuksista otakantaa.fi -sivustolla avattavalla verkkokyselyllä. Hallituksen esitys isyyslaiksi on tarkoitus antaa eduskunnan käsiteltäväksi kevätistuntokaudella 2014.
Lisätietoja:
lainsäädäntöneuvos Salla Silvola, puh. 02951 50314
ministerin erityisavustaja Malin Brännkärr, puh. 02951 50148
sähköposti: etunimi.sukunimi(at)om.fi