Sananvapauden käyttämistä koskevan lainsäädännön uudistaminen
OM0125:00/06/01/1998 Säädösvalmistelu
Uudistettavana on sananvapauden käyttämistä koskeva lainsäädäntö. Toimikunnan ehdotuksen mukaan uusi laki sisältäisi säännökset muun muassa vastine- ja oikaisuoikeudesta, oikeudesta hankkia tietoja ja välittää niitä toisille sekä anonyymin ilmaisun ja tietolähteen suojasta. Lailla annettaisiin julkaistun viestin sisältöön perustuvaa rikos- ja vahingonkorvausoikeudellista vastuuta koskevia säännöksiä sekä joukkoviestintää varten tarpeellisia erityissäännöksiä toimivaltaisesta tuomioistuimesta, pakkokeinoista ja seuraamuksista. Laki sisältäisi säännöksen myös vastaavan toimittajan rikosoikeudellisesta vastuusta (päätoimittajarikkomus). Ehdotuksen mukaan syytteen nostamisesta julkaistun viestin sisältöön perustuvista virallisen syytteen alaisista rikoksista päättäisi valtakunnansyyttäjä, jolle siirrettäisiin myös oikeusministeriölle nykyisin kuuluva painokannevalta. Lisäksi laki sisältäisi verkkoviestintää koskevat erityissäännökset viestin lähettäjän selvittämistä ja jakelun ...
Hankkeen perustiedot Päättynyt
Hankenumero OM0125:00/06/01/1998
Asianumerot 2694/061/1995
Asettaja oikeusministeriö
Toimikausi/aikataulu –
Asettamispäivä
Lainvalmistelu
Hallituksen esitys-
Hyväksytty säädös Hanke jatkuu dnrolla 348/41/99 OM
Tavoitteet ja tuotokset
Hankkeen pääasiallisena tavoitteena on antaa hallitusmuodon 10 §:n 1 momentin sananvapaussäännöksen sisältämän lakivarauksen edellyttämiä tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä. Tarkoitus on, että sananvapauden käyttämistä koskeva uusi lainsäädäntö soveltuisi saman sisältöisenä kaikkeen joukkoviestintään tallennus-, julkaisu- ja jakelutekniikasta riippumatta (ns. välineneutraalisuuden periaate). Tarvittavien säännösten tulisi siten koskea myös uusia viestimiä ja joukkoviestinnän uusia muotoja. Sääntelyllä pyritään selkeyttämään julkaisu- ja ohjelmatoiminnan harjoittajien sekä muíden sananvapauttaan joukkoviestinnässä käyttävien yksilöiden oikeuksia, velvolisuuksia ja vastuuta. Tavoitteena on myös keventää viestinnän sisällön valvontaa koskevaa voimassa olevaa sääntelyä. Tarkoitus on korvata painovapauslaki (1/1919), radiovastuulaki (219/1971) ja kaapeltlähetystoiminnasta annetun lain (307/1987) 6 luvun säännökset.
Lähtökohdat
Painovapauslain vanhentuneisuuteen on kiinnitetty huomiota monessa eri yhteydessä. Eduskunnan lakivaliokunta on todennut, ettei painovapauslaki ole enään ajanmukainen, ja pitänyt lain kokonaisuudistusta tarpeellisena (LaVM 2/1993 vp). Painovapauslain puutteisiin on kiinnitetty huomiota myös perusoikeusuudistuksen (969-972/1995) valmistelun yhteydessä (ks. KM 1992:3, s. 254). Toimikunta luovutti välimietintönsä (KM 1996:2) oikeusministeriölle 12.2.1996. Välimietinnössä toimikunta rajasi tehtäväänsä sekä hahmotteli uudistuksen keskeisiä lähtökohtia ja suuntaviivoja. Välimietinnöstä annattiin oikeusministeriölle 36 lausuntoa (Tiivistelmä sananvapaustoimikunnan välimietinnöstä annetuista lausunnoista, oikeusministeriö, kesäkuu 1996). Kaikissa lausunnoissa pidettiin toimikunnan työn yleisiä lähtökohtia oikeina. Useimmat lausunnonantajat korostivat tarvetta säätää laki, joka olisi sovellettavissa kaikkeen viestintään tallennus-, julkaisu- ja jakelutekniikasta riippumatta. Sananvapaustoimikunta ehdotti helmikuussa 1997 jättämässään mietinnössä, että sananvapauden käyttämistä joukkoviestinnässä koskevat säännökset koottaisiin yhteen lakiin. Ehdotettu laki olisi sovellettavissaa kaikkeen kotimaiseen julkaisu- ja ohjelmatoimintaan viestin tallennus-, julkaisu- tai jakelutekniikasta riippumatta.
29.1.1999 annettu toimeksianto HE:n laatimiseksi Dnro:348/41/99
Säädösvalmistelu ja kehittäminen valtioneuvostossa
Ministeriöt toteuttavat hallitusohjelmaa, valmistelevat lakeja ja muita säädöksiä sekä vievät eteenpäin uudistuksia erilaisissa hankkeissa, työryhmissä ja toimielimissä.
Kaikkien ministeriöiden hankkeet löydät valtioneuvoston verkkosivuilta valtioneuvosto.fi/hankkeet