Nuoriso- ja jengirikollisuutta ehkäisevä ja torjuva toimenpideohjelma
OM083:00/2023 Kehittäminen
Nuoriso- ja jengirikollisuuden lisääntymistä torjutaan. Valtioneuvosto laati laajan toimenpideohjelman (OM 2024:13), jolla ehkäistään ja torjutaan nuoriso- ja jengirikollisuuden lisääntymistä Suomessa. Valtioneuvosto teki toimenpideohjelmasta periaatepäätöksen 25.4.2024. Toimenpideohjelman toimeenpano ja seuranta on käynnistynyt.
Hankkeen perustiedot Käynnissä
Hankenumero OM083:00/2023
Asianumerot VN/24165/2023
Asettaja oikeusministeriö
Hankkeen vaihe Valmistunut
Toimikausi/aikataulu 1.9.2023 – 25.4.2024
Asettamispäivä
Toteuttaa hallitusohjelman tavoitteita
Orpo
Luku 10 Turvallinen ja kriisinkestävä oikeusvaltio
Alaluku 10.1 Kansallista turvallisuutta ja yhteiskunnan kriisinkestävyyttä vahvistetaan
Hankkeen vaiheet
1.9.2023 – 31.12.2023 NUORISO- JA JENGIRIKOLLISUUDEN ENNALTAEHKÄISY JA TORJUNTA Työryhmän asettaminen
Työryhmä
Työryhmän tehtävänä on hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti valmistella toimenpideohjelma nuoriso- ja jengirikollisuuden ennaltaehkäisemiseksi ja torjumiseksi Suomessa. Ohjelman tulee olla valmis vuoden 2023 loppuun mennessä. Hallitus tekee toimenpideohjelmasta periaatepäätöksen.
Asiakirjat
Allekirjoitettu työryhmän asettamispäätös PDF
1.9.2023
Oikeusministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan toimenpideohjelman, jolla torjutaan nuoriso- ja jengirikollisuuden lisääntyminen Suomessa.
25.4.2024 Valtioneuvoston periaatepäätös
Raportointi
Valtioneuvoston periaatepäätöstoimenpideohjelmasta nuoriso- ja jengirikollisuuden ehkäisemiseksi ja torjumiseksi on valmistunut 25.4.2024. Ohjelman toimeenpano ja seuranta käynnistyy.
Asiakirjat
-
25.4.2024 Järvinen Saija
-
25.4.2024 Järvinen Saija
Toimenpideohjelma nuoriso- ja jengirikollisuuden ehkäisemiseksi ja torjumiseksi PDF
25.4.2024 Järvinen Saija, Alanko Markus ja Piispa Minna
Tavoitteet ja tuotokset
Toimenpideohjelman tavoitteena on katkaista nuoriso- ja jengirikollisuuden lisääntyminen. Ohjelma sisältää toimia tehokkaaseen nuoriso- ja jengirikollisuuden ennaltaehkäisyyn, rikoskierteen katkaisuun, rikosten selvittämiseen, rangaistusten kiristämiseen ja rikosvastuun toteutumiseen. Lisäksi ohjelmassa on toimia muun muassa viranomaisten välisen tietojenvaihdon helpottamiseen sekä nuorten palveluissa tunnistettuihin aukkoihin vastaamiseen, seuraamusjärjestelmän, tutkimuksen ja alueellisen työn kehittämiseen.
Ohjelman toteuttamiseksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi hallitus toteuttaa siis laajan joukon sekä niin sanottuja kovia että pehmeitä toimenpiteitä. Muutokseen otetaan mukaan koko yhteiskunta, lähtien kotien ja vanhempien kasvatusvastuun tuesta sekä syrjäytymisen ja syrjinnän vastaisesta työstä aina kotoutumis- ja maahanmuuttopolitiikkaan saakka. Ilmiöön puuttuminen vaatii moniammatillista otetta.
Toimenpideohjelman toteutusta seurataan kaikkien toimenpiteiden osalta. Sen toimeenpanoa tukee muissa kuin lainsäädäntöasioissa rikoksentorjuntaneuvosto ja sen alla toimiva nuoriso- ja jengijaosto. Ohjelma sisältää toimia, joilla tuetaan kuntia, hyvinvointialueita ja järjestöjä levittämällä niille rikoksia ehkäiseviä ja rikoskierteestä irrottautumista tukevia hyviä käytäntöjä. Eri viranomaisille on varattu rahoitusta primaari-, sekundaari- ja tertiaaritason ehkäisevien toimien kehittämiseen. Ilmiön torjuntaa ja tiedon jakamista on tarkoitus tehostaa myös sisäministeriöön perustettavalla määräaikaisella koordinaatio- ja yhteistyöryhmällä.
Ohjelman taustavalmisteluissa on hyödynnetty Ruotsin ja Tanskan vaikuttavia jengirikollisuuden ehkäisyn toimia ja niiden soveltumista Suomeen selvitetään. Julkaisu löytyy toimenpideohjelman linkit-osiosta.
Lähtökohdat
Toimenpideohjelman lähtökohtana on ollut rikollisuustilanteessa havaitut ilmiöt, jotka on kuvattu yksityiskohtaisemmin toimenpideohjelman 2. luvussa.
Pitkällä aikavälillä nuorten rikoskäyttäytyminen on eri tietolähteiden mukaan vähentynyt. Viime vuosien aikana nuorten ja erityisesti alle 15-vuotiaiden rikosepäilyjen määrä on kuitenkin lisääntynyt useissa rikoslajeissa huomattavasti. Nuorten hyvinvoinnissa ja rikollisuudessa on myös nähtävissä polarisoitumista. Rikokset keskittyvät pienelle ryhmälle nuoria, joka tekee toistuvasti vakavia rikoksia.
Ohjelmassa tunnistetaan kaksi ilmiötä, jotka antavat erityistä aihetta toimenpiteille:
1) Poliisin tietoon tullut nuorten väkivaltarikollisuus on viime vuosina kasvanut. Ilmiö on valtakunnallinen eikä paikannu jollekin tietylle alueelle tai johonkin tiettyyn väestöryhmään. Siihen sisältyy myös uusia ilmiöitä, kuten tekojen kuvaaminen ja jakaminen sosiaalisessa mediassa, uhrin nöyryyttäminen ja esimerkiksi teräaseiden käyttö.
2) Suomessa on viime vuosina tehty havaintoja nuorten aikuisten muodostamista paikallisista katujengeistä. Poliisin mukaan katujengeillä on verraten pysyvä rakenne, yhteinen identiteetti sekä rikollisuudelle myönteinen arvomaailma ja niiden rikollinen toiminta on ainakin jossain määrin tavoitteellisesta ja suunnitelmallista. Suomen poliisi on tunnistanut noin 10 katujengiksi luokiteltua ryhmää. Näihin ryhmiin on yhdistetty kaikkiaan noin 350 henkilöä, joista noin 150 on poliisin arvion mukaan ryhmien keskeisiä henkilöitä tai jäseniä. Henkilöt ovat pääasiassa 18–30-vuotiaita ulkomaalaistaustaisia miehiä, jotka kuuluvat useisiin eri kansallisuuksiin. Suuri osa ryhmiin kuuluvista on Suomen kansalaisia. Katujengien vaikutusalueet painottuvat pääasiassa pääkaupunkiseudun ja Lounais-Suomen alueille, usein joillekin tietyille asuinalueille.
Ohjelman taustalla on ollut myös mm. oikeusministeriön asettaman työryhmän (VN/32847/2022) tunnistamat aukkokohdat ja kehittämistarpeet toistuvan ja vakavan nuorisorikollisuuden ehkäisemiseksi (OM 2023:30), joiksi työryhmä tunnisti mm. viranomaisten välisen tietojenvaihdon ja yhteistyömuotojen helpottamisen, palvelujen ja tuen piiriin ohjautumisen, laajentamisen ja niiden vakiinnuttamisen kehittämisen, vaihtoehtoisten konfliktinratkaisukeinojen ja seuraamusjärjestelmän kehittämisen, yhteisöissä ja alueilla tehtävän työn kehittämisen sekä tiedolla johtamisen ja tutkimuksen kehittämisen.
Ohjelman toimeenpano ja seuranta on käynnissä.
Lisätietoja
- Rikoksentorjuntatyön tehostaminen Suomessa : Esitys rikoksentorjunnan organisoinnista ja nuorisorikollisuuden vähentämisen koordinoinnista
- Ohjelmatyö ja moniammatillinen tuki rikosten ehkäisyssä Rikosten ennaltaehkäisyhankkeen 2020–2022 loppuraportti
- Toimenpideohjelma nuoriso- ja jengirikollisuuden ehkäisemiseksi ja torjumiseksi vuosille 2024-2027
- Nuorten vakavan rikollisuuden ja jengiväkivallan ehkäisy Ruotsissa ja Tanskassa. Katsaus arviointitutkimuksista
Poliisin tietoon on tullut erityisen paljon alaikäisten tekemiä vakavia väkivaltarikoksia. Rikokset keskittyvät pienelle joukolle nuoria, joilla voi olla taustalla monenlaisia riskitekijöitä ja näköalattomuutta. Jossain määrin voimistuvia ilmiöitä ovat nuorten aikuisten muodostamien ns. katujengien tekemät vakavat väkivalta- ja huumerikokset. Vaarana on katujengien ympärillä olevien, rikollisuutta ja väkivaltaisia toimintatapoja ihailevien lasten ja nuorten liittyminen niihin.
Nuoriso- ja jengirikollisuutta ehkäisevän ja torjuvan toimenpideohjelman myötä viranomaisten välinen yhteistyö ja tiedonvaihto paranee. Alle rikosoikeudellisen vastuuiän olevien sekä nuorten rikoksiin syyllistyneiden syrjäytyminen, rikollisuus ja päihteidenkäyttö vähenevät suhteessa muuten ennakoituun kehityskulkuun. Nuorten ohjautuminen oikea-aikaisiin palveluihin tehostuu. Moniammatillinen työote tehostuu kunnissa ja hyvinvointialueilla. Vakavan väkivaltarikollisuuden tai uhkailujen määrän vähentyessä uhrikokemukset vähenevät. Nuorten rikoskierteestä irrottautumista tuetaan ja pyritään vähentämään alaikäisenä vankilaan päätyvien määrää ja pitkällä aikavälillä syntyy säästöjä. Sovittelun käytön lisääntyminen antaa mahdollisuuden nuorelle ottaa vastuun teostaan ja korvata aiheuttamansa vahingot. Tämä kuormittaa vähemmän rikosprosessia ja voi vähentää nuorten uusia rikoksia. Kansalaisten turvallisuuden tunne lisääntyy. Toimenpideohjelman seuranta ja koordinaatio tukee myös hyvinvointialueiden ja kuntien työtä. Ohjelman seurannan aikana voidaan kehittää mittareita työn etenemisen seurantaan.
Oikeusministeriö asetti syyskuussa 2023 poikkihallinnollisen työryhmän valmistelemaan toimenpideohjelmaa nuoriso- ja jengirikollisuuden lisääntymisen torjumiseksi Suomessa. Ohjelma jatkovalmisteltiin valtioneuvostossa. Periaatepäätös nuoriso- ja jengirikollisuuden ehkäisemisen ja torjumisen toimenpideohjelmasta vuosille 2024-2027 (OM 2024:13) tehtiin valtioneuvostossa 25.4.2024.
Toimenpideohjelma rakentuu ensisijaisesti nuoriso- ja jengirikollisuutta koskevista hallitusohjelmakirjauksista huomioiden ne kirjaukset, joissa tuodaan esille kotoutumisen, nuorten syrjäytymisen ehkäisemisen ja mahdollisimman varhaisen puuttumisen ja tuen tärkeys.
Toimenpideohjelma sisältää yhdeksän toimenpidekokonaisuutta:
1) Tuetaan lapsia, nuoria ja perheitä jo varhaisessa vaiheessa.
2) Puututaan nuorten rikolliseen käyttäytymiseen nopeasti ennen rikosprosessia, sen aikana ja sen jälkeen.
3) Lisätään nuorten ja huoltajien vastuuta rikoksella aiheutetuista vahingoista.
4) Parannetaan viranomaisyhteistyötä ja tiedonvaihtoa viranomaisten välillä.
5) Tehostetaan rikosprosessia nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumiseksi.
6) Kiristetään rangaistuksia.
7) Lisätään nuorten rikosseuraamuksiin velvoittavuutta.
8) Ehkäistään katujengeihin liittymistä yhteisöissä ja alueilla.
9) Hyödynnetään tutkimustietoa.
Toimenpiteitä ohjelmassa on kaikkiaan 43 kappaletta. Osalla toimista ehkäistään nuorisorikollisuutta, mutta ohjelmassa keskitytään kuitenkin riskiryhmiin ja rikoksiin jo syyllistyneisiin. Se sisältää myös kohdennettuja toimia lapsille ja nuorille katujengeihin rekrytoitumisen ehkäisemiseen. Lisäksi ohjelma sisältää toimenpiteitä nuorten aikuisten muodostamien katujengien rikollisuuden torjuntaan, ja näihin kuuluvat mm. toimet rikosten tehokkaaseen paljastamiseen, tutkintaan sekä rikosvastuuseen saattamiseen.
Toimenpideohjelman täytäntöönpano on käynnissä. Kukin ministeriö ja viranomainen vastaa toimialalleen kuuluvien toimenpiteiden valmistelusta ja toteutuksesta. Myös kunnilla, hyvinvointialueilla ja järjestöillä on tärkeä rooli rikollisuuden ehkäisemisessä ja rikoskierteiden katkaisemisessa.
Ohjelman toimeenpanoon on suunnattu rahoitusta 2 miljoonaa euroa vuosittain.
Ohjelman toteutusta seuraa ja koordinoi oikeusministeriö. Oikeusministeriön apuna muissa kuin lainsäädäntöasioissa toimii rikoksentorjuntaneuvosto (OM187:00/2023). Rikoksentorjuntaneuvoston tehtävänä on toimenpiteiden koordinointi sekä seuranta. Neuvostossa ovat edustettuina ohjelman toimeenpanon kannalta keskeiset tahot. Ilmiön torjunta ja tiedon jakaminen tehostuu entisestään, kun sisäministeriöön perustetaan määräaikainen koordinaatio- ja yhteistyöryhmä.
Asettaminen ja organisointi
-
25.4.2024 Järvinen Saija
-
25.4.2024 Järvinen Saija
Allekirjoitettu työryhmän asettamispäätös PDF
1.9.2023
Oikeusministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan toimenpideohjelman, jolla torjutaan nuoriso- ja jengirikollisuuden lisääntyminen Suomessa.
Julkaisut ja raportit
Toimenpideohjelma nuoriso- ja jengirikollisuuden ehkäisemiseksi ja torjumiseksi PDF
25.4.2024 Järvinen Saija, Alanko Markus ja Piispa Minna
Ryhmittelemättömät
Henkilö
Rooli, Toimikausi
Järvinen, Saija
Neuvotteleva virkamies
oikeusministeriö
Rooli: Vastuuhenkilö
17.8.2023 – 25.4.2024
Järvinen, Saija
Neuvotteleva virkamies
oikeusministeriö
Rooli: Hankkeen yhteyshenkilö
17.8.2023 – 25.4.2024
Lisää aiheesta
Hallitus tehostaa nuoriso- ja jengirikollisuuden torjuntaa
Työryhmä valmistelemaan nuoriso- ja jengirikollisuuden vastaisia toimia
Säädösvalmistelu ja kehittäminen valtioneuvostossa
Ministeriöt toteuttavat hallitusohjelmaa, valmistelevat lakeja ja muita säädöksiä sekä vievät eteenpäin uudistuksia erilaisissa hankkeissa, työryhmissä ja toimielimissä.
Kaikkien ministeriöiden hankkeet löydät valtioneuvoston verkkosivuilta valtioneuvosto.fi/hankkeet