Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevien päätösten tunnustaminen ja täytäntöönpano

 

Lapsen huoltoa ja/tai tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpano vieraassa valtiossa edellyttää yleensä asiaa koskevan kansainvälisen sopimuksen olemassaoloa.

Jos päätöstä ei voida panna täytäntöön vieraassa valtiossa, vanhempi saattaa joutua aloittamaan uuden lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskevan oikeudenkäynnin.

On huomioitava, että päätöksen tunnustaminen, sen täytäntöönpanokelpoiseksi julistaminen ja itse täytäntöönpano ovat eri asioita.

Suomalaiset päätökset ulkomailla

Suomessa annetun päätöksen tunnustaminen ja sen täytäntöönpano ulkomailla riippuu kohdevaltiosta.

EU-valtioiden välillä päätökset tunnustetaan ilman eri menettelyä.

Suomessa annettu täytäntöönpanokelpoinen päätös on pääsääntöisesti pantavissa täytäntöön muissa EU-valtioissa. Täytäntöönpanoon tarvitaan yleensä täytäntöönpanolupa eli eksekvatuuri. Säännökset löytyvät Bryssel II a – asetuksesta.

Päätösten tunnustamista ja täytäntöönpanoa on helpotettu Pohjoismaiden välillä ja niiden tunnustaminen ja täytäntöönpano on yleensä mahdollista ilman erillistä vahvistamista.

Haagin lastensuojelusopimukseen kuuluvien valtioiden välillä päätökset tunnustetaan ilman eri menettelyä. Päätöksen täytäntöönpano edellyttää toisen valtion täytäntöönpanolupaa eli eksekvatuuria.

Jos kohdevaltio ei kuulu mihinkään sopimukseen, päätöksen tunnustaminen ja täytäntöönpano riippuu kyseisen valtion kansallisesta lainsäädännöstä. Joissakin tilanteissa asian käsittely ulkomailla edellyttää uuden oikeudenkäynnin aloittamista.

Ulkomaiset päätökset Suomessa

Pääsäännön mukaan ulkomaiset huolto- ja tapaamisoikeuspäätökset tunnustetaan ja pannaan täytäntöön Suomessa.

EU-valtioiden välillä päätökset tunnustetaan ilman eri menettelyä. Toisessa EU-valtiossa annettu täytäntöönpanokelpoinen päätös on pääsääntöisesti pantavissa täytäntöön Suomessa. Täytäntöönpanoon tarvitaan yleensä täytäntöönpanolupa eli eksekvatuuri. Säännökset löytyvät Bryssel II a-asetuksesta.

Päätösten tunnustamista ja täytäntöönpanoa on helpotettu Pohjoismaiden välillä ja niiden tunnustaminen ja täytäntöönpano on yleensä mahdollista ilman erillistä vahvistamista.

Haagin lastensuojelusopimukseen kuuluvassa valtiossa annettu päätös tunnustetaan Suomessa ilman eri menettelyä. Päätöksen täytäntöönpano Suomessa edellyttää täytäntöönpanolupaa eli eksekvatuuria. Nämä eksekvatuuriasiat käsitellään keskitetysti Helsingin käräjäoikeudessa.

Jos päätös on annettu sellaisessa valtiossa, joka ei kuulu mihinkään sopimukseen, täytäntöönpano edellyttää, että Helsingin käräjäoikeus vahvistaa päätöksen täytäntöönpanokelpoiseksi.

Keskusviranomainen

Keskusviranomaisella ei ole pääsääntöisesti tehtäviä päätösten tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevissa asioissa. Keskusviranomainen voi kuitenkin pyytää tietoja kohdevaltion lainsäädännöstä ja menettelystä sekä pyynnöstä mahdollisuuksien mukaan selvittää asianajajien yhteystietoja.

Keskusviranomainen ei välitä hakemuksia. Hakemuksen vireillepanossa hakijan on tarvittaessa käännyttävä oikeusaputoimiston tai asianajajan puoleen oikeudellisten neuvojen saamiseksi.

Sovellettava lainsäädäntö ja Suomea sitovat sopimukset

EU-valtioiden välillä (pl. Tanska) sovelletaan Bryssel II a-asetusta (neuvoston asetus (EY) N:o 2201/2003 tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja asetuksen (EY) N:o 1347/2000 kumoamisesta).

Lisätietoja: asetuksen teksti ja sen soveltamista koskeva käsikirja löytyvät Euroopan oikeusportaalista

Pohjoismaiden välillä on voimassa pohjoismainen avioliittokonventio (Avioliittoa, lapseksiottamista ja holhousta koskevia kansainvälis-yksityisoikeudellisia määräyksiä sisältävää Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan kesken tehty sopimus, SopS 20/1931).

Lisäksi pohjoismaiden välillä voimassa pohjoismainen tuomiolaki (sopimusta Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan kesken tehdyn yksityisoikeudellista vaatimusta koskevien tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, SopS 56/1977).

Suomi on liittynyt myös Haagin lastensuojelusopimukseen (yleissopimus toimivallasta, sovellettavasta laista, toimenpiteiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä yhteistyöstä vanhempainvastuuseen ja lasten suojeluun liittyvissä asioissa, SopS 9/2011)

Lisätietoja: Sopimukseen kuuluvat valtiot ja muuta hyödyllistä tietoa löytyy Haagin konferenssin verkkosivulta

Edellisten lisäksi Suomi on liittynyt myös nk. Luxemburgin sopimukseen (Eurooppalainen yleissopimus lasten huoltoa koskevien päätösten tunnustamista ja täytäntöönpanosta ja lasten palauttamisesta, SopS 56/1994).

Aihepiiriä koskevia kansallisia lakeja:

Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (361/1983)

Laki lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta (619/1996)

Laki toimivallasta, sovellettavasta laista, toimenpiteiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä yhteistyöstä vanhempainvastuuseen ja lasten suojeluun liittyvissä asioissa tehdyn yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta (435/2009)

Kansalliset lait ja valtiosopimukset löytyvät Finlex-tietopankista .