Yleisavustukset rauhantyön valtakunnallisten järjestöjen toimintaan vuodelle 2022

Avustettavan toiminnan tavoitteena tulee edistää rauhaa, yhteiskunnallista vakautta ja konfliktien ehkäisyä pääasiassa Suomessa.

Avustettavan toiminnan tulee rauhantyön keinoin vastata hallituksen tavoitteisiin edistää demokratiaa, ihmisoikeuksia, syrjimättömyyttä ja tasa-arvoa sekä kestävää kehitystä.

Tavoitteena on tukea ihmisoikeuksia, mahdollistaa kansalaisten osallistuminen yhteiskunnalliseen toimintaan, edistää kestävää kehitystä, erityisesti YK:n Agenda 2030 tavoitetta 16 sekä demokratian toimintaedellytyksiä yhteiskunnassa.

Avustusta haetaan hakemuslomakkeella. Hakemuslomakkeeseen liitetään lomakkeen yhteydessä pyydetyt liitteet. Hakija toimittaa hakemuslomakkeen liitteineen oikeusministeriön kirjaamoon k[email protected]  tai Oikeusministeriö Ritarikatu 2 B, 00170 Helsinki) määräaikaan mennessä. Hakija vastaa hakemuksen toimittamisesta määräaikaan mennessä. 
HUOM! Kirjaamo voi vastaanottaa korkeintaan 20 megatavun suuruisia sähköpostiviestejä. Mikäli viestin liitetiedostot ovat tätä suurempia, tulee lähetys jakaa useampaan viestiin.

Oikeusministeriö lähettää avustuspäätöksen hakemuksessa ilmoitettuun osoitteeseen.

Hakija tekee mahdolliset hakemuksen täydennykset ja päätöksen muutospyynnöt sähköpostitse tai kirjeitse oikeusministeriön kirjaamoon.

Myönnettyjä valtionavustuksia koskevat selvitykset tehdään omalla lomakkeella, jotka löytyvät myöhemmin oikeusministeriön sivuilta.  Selvitykset lähetetään oikeusministeriön kirjaamoon päätöksessä ilmoitetulla diaarinumerolla.

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin. Hakemusten keskinäisessä vertailussa otetaan huomioon, miten hyvin hakukohtaiset ja yleiset sekä valtionavustuslain mukaiset myöntöperusteet täyttyvät. Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että hakija täyttää kaikki neljä alla olevaa hakukohtaista myöntökriteeriä.

Hakukohtaiset myöntöperusteet

1) Toiminnan tulee olla ympärivuotista, jatkuvaa ja ammattimaista sekä vastata avustuksen yleisiin tavoitteisiin

Toiminnan ympärivuotisuus, jatkuvuus ja ammattimaisuus arvioidaan hakijan toimintasuunnitelmassa esittämien toimenpiteiden tavoitteellisuuden, tarkoituksenmukaisuuden, monipuolisuuden ja käytettävissä olevien henkilöstöresurssien näkökulmasta.

Tavoitteellisuudella tarkoitetaan sitä, miten yksilöidysti toimintaa on suunniteltu, millaisia tulostavoitteita toimenpiteille on asetettu ja miten tulostavoitteiden toteutumista seurataan.

Tarkoituksenmukaisuudella tarkoitetaan sitä, miten toiminta vastaa avustuksen tavoitteisiin rauhan, yhteiskunnallisen vakauden ja konfliktien ehkäisyn edistämiseksi. Arvioinnissa otetaan huomioon, miten hakijan oma toiminta konkreettisten toimenpiteiden kautta vastaa edellä mainittuihin tavoitteisiin.

Jos toimenpiteisiin sisältyy asioita, joita myös muut rauhanjärjestöt toteutettavat tai ovat niissä osallisia, tulee hakijan osoittaa, onko hakija näissä päävastuullinen toteuttaja vai osatoteuttaja ja millainen vaikutus näillä on toimintavuoden kustannusarviossa.

Jos toimintaan sisältyy kansainvälisiä hankkeita, joita on tarkoitus rahoittaa toiminta-avustuksella, tulee hakijan osoittaa, mikä merkitys niillä on Suomessa tehtävän rauhantyön kannalta.

Arviointiin vaikuttavat toimenpiteiden laatu ja yhteiskunnallinen merkitys. Laatua ja yhteiskunnallista merkitystä mitataan muun muassa siten, millaisia eri väestöryhmiä ja niiden määrää toimenpiteillä tavoitellaan ja miten ryhmien tavoitettavuutta pyritään varmistamaan, miten toimenpiteet saadaan näkyviksi eri medioissa, onko näkyvyyttä mahdollista mitata, ja miten se toteutetaan. Hakijoiden mahdollisia päällekkäisiä tai keskenään hyvin samankaltaisia toimenpiteitä arvioitaessa otetaan huomioon kunkin hakijan rooli toimenpiteiden toteuttamisessa ja se, miten hyvin yhteistyö näissä toteutetaan.  

Lisäksi arvioidaan sitä, miten hakijan henkilöstöresursseja kohdennetaan toiminnan eri osa-alueisiin ja suunniteltuihin toimenpiteisiin.

Arvioinnissa otetaan myös huomioon toiminnan avulla saavutettavia pitkäaikaisia vaikutuksia ja sitä, miten näitä vaikutuksia seurataan ja voidaan osoittaa.

Avustettava toiminta ei voi perustua yksinomaan vapaaehtoisvoimin toteutettavaan toimintaan.

2) Toiminnan tulee olla laajuudeltaan valtakunnallista

Valtakunnallisuudella tarkoitetaan sitä, miten laajalle alueelle toiminta Suomessa ulottuu ja miten laajoja väestöryhmiä toiminta saavuttaa.

Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon yhteisön henkilö- tai yhteisöjäsenmäärää sekä mahdollinen yhteistyö ja verkostoituminen muiden rauhanjärjestöjen kanssa.

3) Toimenpiteiden tulee olla tarpeellisia ja ajankohtaisiin ilmiöihin kytkeytyviä rauhantyön edistämisen kannalta

Arvioinnissa otetaan huomioon miten välttämättömiä suunnitellut ja yksilöidyt toimenpiteet ovat tavoitteiden toteuttamisen kannalta.

Lisäksi arvioidaan toimenpiteiden ajankohtaisuutta suhteessa ihmisoikeuksien ja demokratian edistämiseen sekä kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseen (Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto, sosiaalisesti kestävä yhteiskunta).

4) Toiminnan taloudelliset edellytykset

Arvioinnissa otetaan huomioon yhteisön taloudellinen kokonaistilanne (tilinpäätös ja tase).

Toimintavuotta koskevaa kustannusarviota (tulot ja menot) ja haettua avustusta arvioidaan suhteessa toimintasuunnitelmaan.

Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon kustannusarviossa esitettyjen tulojen monipuolisuus (varainhankinta, muut avustukset, muu rahoitus).

Oikeusministeriön myöntämä avustus voi kattaa pääsääntöisesti enintään 90 prosenttia avustettavan toiminnan hyväksyttävistä kustannuksista.

Valtionavustus voidaan myöntää saajalle sen omaan toimintaan tai hankkeeseen taikka käytettäväksi valtionavustuspäätöksen mukaista käyttötarkoitusta toteuttavan muun kuin saajan toiminnan tai hankkeen avustamiseen. Jos valtionavustus myönnetään käytettäväksi valtionavustuspäätöksen mukaista käyttötarkoitusta toteuttavan muun kuin saajan toiminnan tai hankkeen avustamiseen, valtionavustuksen saajan on tehtävä sopimus valtionavustuksen käytöstä, käytön valvonnasta ja niiden ehdoista toimintaa tai hanketta toteuttavan kanssa.

Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan katsoa eduksi, jos toiminta tai hanke edistää yhtä tai useampaa seuraavista yleisistä tavoitteista, jotka perustuvat ministeriön hyväksymiin strategioihin tai sitoumuksiin:

tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen, ks. laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) sekä yhdenvertaisuuslaki (1325/2014), joiden periaatteet koskevat myös ministeriön rahoittamaa toimintaa ja hankkeita.

Kestävän kehityksen edistäminen: Ks. Agenda 2030 Suomessa ja Suomi, jonka haluamme 2050 - Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus (PDF).

Oikeusministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.

Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom.):

Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.

Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.

Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.

Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.

Hakemus hylätään myös, jos se saapuu määräajan jälkeen.

Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty.

Oikeusministeriön myöntämä avustus voi kattaa enintään avustuspäätöksessä määritellyn osuuden avustettavan toiminnan tai hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteissä.

Avustus ei saa yhdessä muiden julkisten tukien kanssa ylittää Euroopan yhteisön tai Suomen lainsäädännössä säädettyä valtionavustuksen tai muun julkisen tuen enimmäismäärää.

Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti.

Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään avustuspäätöksessä mainittuna päivänä.

Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Oikeusministeriöllä on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 §).

Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä.

Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan.

Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia. (Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016).

Valtioneuvoston kanslia on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 20 000 euroa.

Avustusten käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Selvitykseen sisältyy sekä talousraportointi että tuloksellisuusraportointi. Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Myönnetyistä avustuksista selvitykset tehdään lomakkeelta, joka julkaistaan myöhemmin oikeusministeriön verkkosivuilla. Selvitykset lähetetään oikeusministeriön kirjaamoon päätöksessä ilmoitetulla diaarinumerolla.

Yleisavustukset rauhantyön valtakunnallisille järjestöille on myönnetty vuodelle 2022.

Oikeusministeriö on varannut vuoden 2022 talousarvion avustusmäärärahasta 600 000 euroa valtakunnallisen rauhan työn tukemiseksi (momentilla 25.01.50 Avustukset).

Määräaikaan mennessä hakemuksia saapui yhteensä 19 ja haettu kokonaismäärä oli 1 414 630  euroa.

Myönnetyillä avustuksilla tuetaan rauhantyön avulla ihmisoikeuksien toteutumista yhteiskunnassa, edistetään demokratiaa ja sosiaalisesti kestävää yhteiskuntaa sekä kestävää kehitystä, erityisesti YK:n Agenda 2030 tavoitetta 16 (Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto).

Myönnetyt avustukset:

• Suomen Rauhanliitto-Finlands Fredsförbund ry 155 000  euroa
• Suomen Rauhanpuolustajat ry 150 000 euroa
• Suomen Sadankomitea ry  87 000 euroa
• Rauhankasvatusinstituutti ry 84 000 euroa
• SaferGlobe 20 000 euroa
• Ålands fredsinstitut sr 20 000 euroa
• Suomen Rauhanturvaajaliitto ry 13 000 euroa
• Suomen Setlementtiliitto ry 12 000  euroa
• USKOT-foorumi 11 000 euroa
• Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö sr 10 000  euroa
• Suomen YK-liitto ry 10 000 euroa
• Amandamaji ry/Naiset Rauhan Puolesta 7000 euroa
• Aseistakieltäytyjäliitto  5000 euroa
• Pelastakaa Lapset ry 5000 euroa
• Suomen kristillinen rauhanliike ry 4000 euroa
• Pand-Taiteilijat rauhan puolesta ry 3000 euroa
• WILPF Suomen osasto ry 2000 euroa
• Suomen YMCA-liitto 2000 euroa
• Fimigrant  Ei myönnetä

Yhteensä 600 000 euroa

Valtionavustus maksetaan yhdessä erässä ja maksatus käynnistetään viikolla 18.