Hovioikeuksien jatkokäsittelylupajärjestelmää aiotaan laajentaa

Jatkokäsittelylupajärjestelmä merkitsee, että kaikista käräjäoikeuden päätöksistä voi valittaa edelleen hovioikeuteen, mutta hovioikeus ottaa täystutkintaan vain ne asiat, joille se on myöntänyt jatkokäsittelyluvan. Luparatkaisu tehdään kirjallisen aineiston perusteella.

Esityksen mukaan jatkokäsittelylupa tarvittaisiin kaikissa riita- ja hakemusasioissa. Tavallisimpia hakemusasioita ovat esimerkiksi maksukyvyttömyyteen ja ulosottoon liittyvät valitukset. Myös mm. lapsen huoltoa, asumista ja elatusta koskevat asiat tulisivat jatkokäsittelylupajärjestelmän piiriin.

Rikosasioissa syytetty tarvitsisi jatkokäsittelyluvan, jos hänet on tuomittu enintään 8 kuukauden vankeusrangaistukseen. Tätä ankarammissa rangaistuksissa syytetty ei tarvitsisi lupaa. Syyttäjä ja rikoksen uhri tarvitsisivat aina jatkokäsittelyluvan hakiessaan muutosta käräjäoikeuden tuomioon.

Nykyisin jatkokäsittelylupaa edellytetään velkaa tai muuta rahasaamista koskevissa riita-asioissa, joissa niin sanottu häviöarvo on korkeintaan 10 000 euroa. Häviöarvolla tarkoitetaan erotusta asianosaisen hovioikeudessa esittämän vaatimuksen ja käräjäoikeuden ratkaisun välillä. Hakemusasioita jatkokäsittelylupa ei nyt koske lainkaan.

Rikosasioissa syytetty tarvitsee nykyisin jatkokäsittelyluvan, jos hänet on tuomittu enintään 4 kuukauden vankeusrangaistukseen. Syyttäjä ja rikoksen uhri tarvitsevat luvan, jos valitus koskee rikosta, josta rangaistus on sakkoa tai enintään 2 vuotta vankeutta.

Jatkokäsittelylupajärjestelmän soveltamisalan laajentaminen sisältyy oikeudenhoidon uudistamisohjelmaan vuosille 2013-2025. Järjestelmän laajentamisella voitaisiin kehittää ja tehostaa oikeudenhoitoa. Kun nykyisin noin 20 prosentissa valituksista ei myönnetä jatkokäsittelylupaa, olisi vastaava luku järjestelmän laajentamisen jälkeen arviolta 35 prosenttia.

Lisätietoja:
lainsäädäntöneuvos Maarit Leppänen, puh. 02951 50276,
sähköposti: [email protected]