Jokelan koulusurmien taustalla syrjäytyminen
Jokelan koulusurmien tekijän syrjäytyminen oli erityislaatuista, mikä oli seurausta useista osatekijöistä. Keskeiset mahdollisuudet syrjäytymisen ehkäisyyn on perheillä, kasvatuksella ja kouluyhteisöillä, mutta myös muulla yhteiskunnalla, toteaa valtioneuvoston asettama Jokelan koulusurmien tutkintalautakunta raportissaan.
Tutkintalautakunta esittää 13 suositusta koulusurmien todennäköisyyden vähentämiseksi ja niiden aiheuttamien vahinkojen pienentämiseksi. Useat suositukset liittyvät syrjäytymisen ehkäisyyn mm. kehittämällä oppilas- ja opiskelijahuoltoa, mielenterveystyötä ja kiusaamisen ehkäisyä.
Jokelassa 7.11.2007 tapahtuneet koulusurmat olivat monisyinen tapahtuma ja tahallinen rikollinen teko, joka oli murhan tunnusmerkistössä tarkoitetulla tavalla suunnitelmallinen. Lukiolainen ampui koulukeskuksessa kahdeksan henkilöä ja itsensä. Hän yritti myös sytyttää tulipalon, mutta ei siinä onnistunut.
Koulusurmia ennaltaehkäisevään työhön ei ole tutkintalautakunnan mukaan löydettävissä vain yhtä tai kahta toimenpidettä, vaan on toteutettava samanaikaisesti useita ratkaisuja.
Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittäminen
Oppilas- ja opiskelijahuollon henkilöstöresurssit ovat monissa kunnissa alle suositusten eikä apua tarvitseva oppilas aina saa tarvitsemaansa tukea. Oppilashuoltoon liittyvää yhteistyötä haittaavat salassapitosäännökset ja niiden erilaiset tulkinnat. Yksittäisen oppilaan asioista ei keskustella riittävän avoimesti, mikä haittaa ongelmatilanteiden kunnollista käsittelyä.
Tutkintalautakunnan mielestä koulun ja oppilashuollon työtä pitäisi kehittää niin, että se johtaisi nykyistä paremmin oppilaan ongelmien tunnistamiseen ja tuen saamiseen. Oppilas- ja opiskelijahuoltotyössä tulisi olla suositusten mukainen määrä resursseja ja työn tulisi olla suunnitelmallista. Tarvittaessa on ryhdyttävä lainsäädäntö- ja muihin toimenpiteisiin. Tiedonkulkuun ja salassapitoon vaikuttavia säännöksiä tulisi selkeyttää.
Nuorten mielenterveyspalvelut
Koulusurmien tekijä ei saanut mielenterveyden häiriöönsä kaikilta osin riittävää hoitoa ja seurantaa. Hänelle määrättyjä lääkkeitä ei yleensä suositella nuorille, koska ne voivat ilmeisesti yksittäistapauksissa lisätä aggressiivisen käyttäytymisen riskiä. Tekijälle olisi tullut tehdä kokonaisvaltainen hoitosuunnitelma, jotta olisi voitu seurata hänen tilannettaan ja arvioida tarvittavia tukitoimenpiteitä.
Nuorten ahdistusta ja mielialahäiriöitä koskevia hoitosuosituksia tulisi täsmentää siten, että perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen yhteistyö olisi sujuvaa ja nuori saisi mahdollisimman hyvän hoitokokonaisuuden. Lisäksi nuorten masennuslääkehoitoa varten tulisi laatia nykyistä yksityiskohtaisemmat ohjeet.
Kiusaamisen ehkäisy
Tekijä oli kärsinyt kiusaamisesta ala-asteelta lähtien ja vielä lukiossakin. Kiusaamiseen oli koulussa jossain määrin puututtu. Tutkintalautakunnan mukaan kiusaamisilmiöitä pitää aktiivisesti torjua ennaltaehkäisevällä toiminnalla ja puuttumalla asioihin heti. Koulujen ja päiväkotien henkilöstöllä on tässä keskeinen tehtävä. Kiusaamisen kunnollinen käsittely edellyttää perheiden halua osallistua ja yhteistyökykyä.
Aselupien tiukentaminen ja internetin valvonta
Tekijä sai ampuma-aseluvan suhteellisen helposti, mutta luvan myöntäminen tapahtui lakia ja sen aikaista käytäntöä noudattaen. Erityisesti käsiaseiden luvansaantia tulisi oleellisesti tiukentaa ja huolehtia ampuma-aseiden määrän merkittävästä vähentämisestä.
Tekijä löysi internetistä mallit koulusurmien toteuttamiseksi ja keskusteluseuraa ajatustensa kehittelemiseksi. Internetissä toimivien keskeisimpien suomalaisten palveluntarjoajien tulisi luoda ja ottaa käyttöön säännöt, joiden avulla palveluiden ylläpitäjät voivat puuttua epäasialliseen viestintään sekä ilmoittaa vakavaan rikolliseen toimintaan liittyvistä havainnoistaan viranomaisille. Lisäksi olisi selvitettävä henkirikoksen valmistelun säätämistä rikoslaissa rangaistavaksi teoksi.
Koulujen turvallisuuden parantaminen
Tekijä oli antanut suunnittelemistaan koulusurmista ympärilleen viitteitä, joita ei sen hetkisellä kokemuksella osattu tulkita rikosta ennakoiviksi. Vastaavanlaisia merkkejä on ulkomailla havaittu ennen koulusurmia. Näiden merkkien ajoissa havaitseminen ja niihin puuttuminen antavat mahdollisuuden ohjata asioita niin, että tekoon ei lopulta ryhdytä.
Ministeriöiden tulisi ohjeistaa koulujen kokonaisturvallisuuden suunnittelu, johon tulee kuulua erilaisten riskien tunnistaminen ja niiden toteutumisen ennaltaehkäisy.
Tutkintalautakunta suosittaa lisäksi mm. viranomaisten yhteistyön ja viestinnän edelleen kehittämistä Jokelan kaltaisiin tilanteisiin varautumiseksi. Media-alan tulisi täydentää omia ohjeitaan toimintatavoista kriisitilanteissa.
Valtioneuvosto asetti Jokelan koulusurmien tutkintalautakunnan marraskuussa 2008. Sitä ennen tutkintaa valmisteltiin vuoden ajan oikeusministeriön asettamassa työryhmässä. Monia tutkintalautakunnan suosittamia toimia on jo käynnistetty.
Lisätietoja: tutkintalautakunnan puheenjohtaja, varatuomari Tuulikki Petäjäniemi,
puh. 040 737 8819