Käräjäoikeuksiin ehdotetaan uutta kirjallista rikosprosessia
Käräjäoikeuksissa ehdotetaan otettavaksi käyttöön uusi kirjallinen rikosasioiden oikeudenkäyntimenettely. Siinä voitaisiin käsitellä tiettyjä syytetyn tunnustamia rikoksia. Uudessa menettelyssä ei järjestettäisi pääkäsittelyä tai muuta suullista istuntoa, vaan tuomari ratkaisisi asian kirjallisen aineiston perusteella. Asianosaisten ei tarvitsisi tulla oikeudenkäyntiin.
Uudistusta ehdottaa oikeusministeriön asettama rikosprosessin tarkistamistyöryhmä. Se luovutti tänään ehdotuksensa oikeusministeri Johannes Koskiselle. Ehdotuksen tavoitteena on tehostaa rikosasioiden käsittelyä mahdollistamalla nykyistä yksinkertaisempi menettelytapa selvissä rikosjutuissa. Samalla turvattaisiin syylliseksi epäillyn oikeusturva ja tuomiovallan säilyttäminen tuomioistuimissa.
Työryhmän ehdotuksen mukaan kirjallisen menettelyn käyttäminen tunnustetuissa rikoksissa edellyttäisi suostumusta sekä rikoksesta syytetyltä että mahdolliselta rikoksen uhrilta. Poliisin tulisi jo esitutkinnan yhteydessä alustavasti kysyä, suostuuko rikoksesta epäilty asian kirjalliseen käsittelyyn. Käräjäoikeuden olisi uudelleen selvitettävä suostumuksen antaminen sekä teon tunnustaminen siinä vaiheessa, kun syyte on tiedossa. Asiaa voitaisiin tiedustella syytetyltä esimerkiksi haasteen tiedoksiannon yhteydessä.
Uutta kirjallista menettelyä voitaisiin soveltaa sellaisiin rikoksiin, joiden enimmäisrangaistus on kaksi vuotta vankeutta. Menettely olisi siten mahdollinen lähes kaikissa tavallisissa ja lievissä rikoksissa. Esimerkiksi pahoinpitely, törkeä rattijuopumus, varkaus ja kavallus voitaisiin ratkaista kirjallisesti, jos menettelyyn vaadittavat muut edellytykset täyttyisivät.
Enintään vuoden vankeusrangaistus
Kirjallisessa menettelyssä voitaisiin tuomita enintään vuoden pituinen vankeusrangaistus. Törkeimmät teot jäisivät siten menettelyn ulkopuolelle. Myöskään siinä tapauksessa, että joku tuomitaan samalla kertaa useasta rikoksesta, yhteisen vankeusrangaistuksen määrä ei saisi ylittää yhtä vuotta.
Jos syytetty on teon tehdessään ollut alle 18-vuotias, juttua ei voitaisi käsitellä kirjallisessa menettelyssä. Nuoren henkilökohtainen läsnäolo oikeudenkäynnissä on tärkeää, sillä se voi edistää hänen pidättäytymistään uusista rikoksista.
Uuden menettelyn kautta tuomioistuimen ja syyttäjän voimavaroja vapautuisi muiden asioiden käsittelyyn ja käsittely nopeutuisi. Suullisesta pääkäsittelystä on hyötyä erityisesti näytöltään epäselvissä ja kiistanalaisissa jutuissa. Myös vähäisemmissä jutuissa voitaisiin edelleen järjestää suullinen pääkäsittely, jos se on tarpeen.
Käräjäoikeuksissa ratkaistiin vuonna 2001 yhteensä lähes 70 000 rikosasiaa varsinaisessa oikeudenkäynnissä. Työryhmän arvion mukaan ehkä 30-40 prosenttia tällaisista rikosasioista voisi tulla uuden kirjallisen menettelyn piiriin. Erityisesti syyttäjien työmäärä vähenisi, kun suulliseen pääkäsittelyyn osallistuminen ja valmistautuminen jäisi pois.
Peruuntumisten vähentämiseksi uusia keinoja
Työryhmä ehdottaa myös useita keinoja, joilla voitaisiin vähentää rikosoikeudenkäyntien pääkäsittelyjen peruuntumisia. Peruuntumiset johtuvat yleensä syytetyn poissaolosta. Peruuntumisten vuoksi asioiden käsittely venyy ja muut asianosaiset ja todistajat joutuvat usein saapumaan oikeudenkäyntiin turhaan.
Ehdotuksen mukaan pääkäsittelyssä voitaisiin tietyin edellytyksin kuulla syytetyn poissaolosta huolimatta todistajia, asiantuntijoita, rikoksenuhria tai toista syytettyä. Tällaista jo kertaalleen kuultua henkilöä ei yleensä asian jatkokäsittelyssä kuultaisi uudelleen. Kuuleminen tulisi kuitenkin järjestää uudelleen, jos syytetyllä on ollut laillinen syy poissaoloon tai jos tuomioistuin pitää sitä erityisestä syystä tarpeellisena.
Syytetyn poissaolon vuoksi asian käsittelyä joudutaan yleensä lykkäämään. Työryhmä ehdottaa lykkäämiselle asetettujen määräaikojen pidentämistä, jotta jatkokäsittely voitaisiin järjestää nykyistä joustavammin. Nykyinen korkeintaan 14 päivän lykkäysaika pidennettäisiin 30 päivään. Erityiseen syyhyn perustuva 45 päivän lykkäysaika pidennettäisiin 60 päivään.
Alle 18-vuotiaan syytetyn kohdalla pääkäsittely olisi toimitettava viimeistään 30 päivän kuluessa rikosasian vireilletulosta. Nykyinen määräaika on kaksi viikkoa, mutta se ei useinkaan riitä pääkäsittelyn järjestämiseen.
Lisäksi työryhmä ehdottaa peruuntumisten vähentämiseksi, että todistaja tai muu kuultava voitaisiin tietyin edellytyksin määrätä tuotavaksi oikeudenkäyntiin. Jos on aihetta olettaa, ettei häntä muuten saada istuntoon, hänet saataisiin ottaa säilöön.
Oikeudenkäyntiavustaja nykyistä useammin
Työryhmä ehdottaa, että henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan rikoksen uhrille voitaisiin määrätä oikeudenkäyntiavustaja. Nykyisin avustaja voidaan määrätä vain seksuaalirikoksen tai perheväkivallan uhrille.
Seksuaali- ja väkivaltarikosten uhreille olisi tarvittaessa voitava määrätä oikeudenkäyntiavustajan lisäksi tukihenkilö. Nykyisin avustaja ja tukihenkilö ovat vaihtoehtoja. Oikeudenkäyntiavustaja määrätään, jos uhrilla on korvausvaatimuksia ja tukihenkilö määrätään, jos korvausvaatimuksia ei ole.
Tukihenkilölle maksettaisiin korvaus samoin perustein kuin todistajalle. Nykyisin palkkio ja korvaus maksetaan samoin perustein kuin oikeudenkäyntiavustajalle.
Videokuuleminen vangitsemisen yhteydessä mahdollista
Työryhmä ehdottaa, että teknisten apuvälineiden käyttömahdollisuuksia oikeudenkäynneissä lisättäisiin. Vangittavaksi vaaditun henkilökohtainen kuuleminen voisi tapahtua videoneuvottelun avulla. Samoin voitaisiin menetellä vangitsemisasiaa uudelleen käsiteltäessä. Tämä vähentäisi kuljetuksia vankilan ja tuomioistuimen välillä sekä parantaisi käsittelyn turvallisuutta.
Rikosasioiden valmisteluistunto voitaisiin pitää puhelimitse tai videoneuvotteluna. Samoin asianomistajan korvausvaatimukset saataisiin tuomioistuimen pyynnöstä toimittaa myös esimerkiksi puhelimitse.
Välituomio ennen mielentilatutkimukseen määräämistä
Ennen kuin tuomioistuin määrää syytetyn mielentilan tutkittavaksi, sen tulisi erillisellä välituomiolla ratkaista, onko hän syyllistynyt syytteen mukaiseen tekoon. Näin mielentilatutkimukseen ei määrättäisi sellaista henkilöä, joka todetaan syyttömäksi.
Jos rikoksesta epäilty on jo esitutkinnassa tunnustanut syyllisyytensä, tuomioistuin voisi määrätä hänet mielentilatutkimukseen jo esitutkinnan aikana tai ennen pääkäsittelyä.
Oikeudenkäyntiä häiritsevä voitaisiin määrätä säilöön otettavaksi
Oikeudenkäynneissä lisääntyneiden järjestyshäiriöiden vuoksi työryhmä ehdottaa, että tuomioistuin voisi määrätä häiritsijälle enintään 1 000 euron järjestyssakon tai määrätä hänet otettavaksi säilöön 24 tunnin ajaksi.
Lisätietoja: lainsäädäntöneuvos Asko Välimaa, puh. (09) 1606 7708
lainsäädäntösihteeri Kirsi Pulkkinen, puh. (09) 1606 7722