Perheen sisäinen lähestymiskielto mahdolliseksi ensi vuoden alusta
Lähestymiskiellon määrääminen tulee vuoden 2005 alusta mahdolliseksi myös silloin, kun kiellolla suojattava ja kieltoon määrättävä henkilö asuvat samassa asunnossa. Tähän asti lähestymiskieltoa ei ole voitu määrätä, jos asianosaiset asuvat yhdessä.
Uusia säännöksiä perheen sisäisestä lähestymiskiellosta voidaan soveltaa myös, kun henkilöt muun syyn kuin parisuhteen vuoksi asuvat yhdessä. Kielto on mahdollinen esimerkiksi silloin, kun vanhempi kohtaa väkivaltaa samassa asunnossa asuvan täysi-ikäisen lapsensa taholta.
Kiellon määräämiselle tiukat edellytykset
Perheen sisäiseen lähestymiskieltoon määrätyn henkilön on poistuttava yhteisestä asunnosta eikä hän saa palata sinne. Hän ei myöskään saa tavata eikä muutoinkaan ottaa yhteyttä henkilöön, jota kiellolla suojataan. Kiellettyä on myös suojattavan henkilön seuraaminen ja tarkkailu. Kielto voidaan määrätä laajennettuna koskemaan oleskelua tietyssä muussa paikassa, esimerkiksi yhteisen asunnon läheisyydessä.
Koska velvoitus poistua omasta kodista merkitsee voimakkaampaa puuttumista henkilön oikeuksiin kuin tavallinen lähestymiskielto, perheen sisäisen lähestymiskiellon määräämisen edellytykset ovat tiukemmat kuin tavalliseen lähestymiskiellon.
Kielto voidaan määrätä ainoastaan henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan rikoksen tai sen uhan torjumiseksi, ei sen sijaan silloin, jos kyse on rauhaan kohdistuvasta rikoksesta tai häirinnästä. Lisäksi edellytetään korkeampaa todennäköisyyttä siitä, että kiellon määräämättä jättäminen johtaisi edellä tarkoitettuun rikokseen. Perheen sisäiseen lähestymiskieltoon määrääminen edellyttää aina myös tilanteen kokonaisharkintaa.
Kielto voimassa enintään kolme kuukautta
Perheen sisäinen lähestymiskielto voidaan määrätä enintään kolmeksi kuukaudeksi. Voimassaolo tulee harkita tapauskohtaisesti. Kiellon voimassaolon aikana osapuolet voivat kumpikin tahoillaan pohtia kiellon määräämiseen johtaneita syitä ja yhdessä asumisen jatkomahdollisuuksia. Kielto voidaan tarvittaessa uudistaa enintään kolmeksi kuukaudeksi.
Kielto ei vaikuta taloudellisiin velvollisuuksiin
Perheen sisäisellä lähestymiskiellolla ei puututa osapuolten taloudellisiin velvollisuuksiin, asunnon omistus- tai vuokrasuhteisiin eikä koti-irtaimiston jakoon. Kiellon määräämisellä ei myöskään ole oikeudellisia vaikutuksia yhteisten lasten huoltoon, tapaamisoikeuteen eikä elatukseen. Lasten tapaamisen järjestämisestä tulee sopia erikseen. Kriisitilanteessa tämä tapahtuu yleensä sosiaaliviranomaisten avulla.
Kiireellinen käsittely
Perheen sisäistä lähestymiskieltoa koskevat asiat on käsiteltävä kiireellisinä. Käräjäoikeuden on pääsäännön mukaan järjestettävä pääkäsittely viikon kuluessa siitä, kun poliisi on saattanut päätöksensä väliaikaisen lähestymiskiellon määräämisestä käräjäoikeuden käsiteltäväksi.
Perheen sisäisen lähestymiskiellon rikkomisesta seuraa sakkoa tai vankeutta enintään yksi vuosi kuten tavallisenkin lähestymiskiellon rikkomisesta.
Poliisille aktiivisempi rooli väliaikaisen lähestymiskiellon määräämisessä
Lähestymiskieltolakin mukaan heti voimaan tulevan väliaikaisen lähestymiskiellon voi käräjäoikeuden lisäksi määrätä pidättämiseen oikeutettu virkamies eli päällystöön kuuluva poliisi tai syyttäjä. Päätös menee tällöin viipymättä käräjäoikeuden tutkittavaksi.
Tammikuun alusta voimaan tulevissa uusissa säännöksissä korostetaan poliisin toimivaltaa määrätä väliaikainen lähestymiskielto. Toimivalta on sama riippumatta siitä, onko kysymys tavallisesta vai perheen sisäisestä lähestymiskiellosta.
Todennäköistä on, että perheen sisäinen lähestymiskielto tulee yleensä määrättäväksi ensin väliaikaisena poliisin päätöksellä. Näin on esimerkiksi silloin, kun poliisi on poistanut uhkaavasti käyttäytyneen henkilön kotoaan ja ottanut hänet säilöön ja rikoksen uhka olisi todennäköinen vielä säilöstä päästämisen jälkeenkin.
Poliisi voi määrätä väliaikaisen lähestymiskiellon myös viran puolesta. Näin voidaan menetellä esimerkiksi, jos suojan tarve on ilmeinen ja itsensä uhatuksi tunteva henkilö ei uskalla tai kykene esittämään nimenomaista pyyntöä kiellon määräämisestä. Uusi säännös koskee sekä tavallista että perheen sisäistä lähestymiskieltoa.
Kaikki lähestymiskiellot merkitään jatkossa poliisin henkilörekisteriin.
Tavallinen lähestymiskielto voidaan uudistaa kahdeksi vuodeksi
Tavallisen lähestymiskiellon enimmäiskestoaika on yksi vuosi. Tammikuun alusta alkaen kielto voidaan uudistettaessa määrätä enintään kahdeksi vuodeksi. Mahdollisuus on tarkoitettu tilanteisiin, joissa lähestymiskielto ei ole tehonnut eikä tilanne ole rauhoittunut. Tähän asti kielto on voitu uudistaa enintään vuodeksi.
Lisätietoja:
lainsäädäntöneuvos Asko Välimaa (oikeusministeriö), puh. (09) 1606 7708, ja
ylikomisario Mikko Lampikoski (sisäasiainministeriö), puh. (09) 1604 2692
Lähestymiskieltoesite uudistettu
Lisätietoja lähestymiskiellosta saa oikeusministeriön ja sisäasiainministeriön poliisiosaston yhteistyönä julkaisemasta esitteestä, joka löytyy suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi verkko-osoitteesta www.poliisi.fi/suomi/lahestymiskielto.