Perustuslakiin ensimmäiset muutokset

Valtioneuvosto päätti perustuslain muuttamista koskevan esityksen sisällöstä tänään. Tasavallan presidentin on tarkoitus antaa esitys eduskunnalle perjantaina 24. lokakuuta. Tarkoitus on, että muutokset tulisivat voimaan ensi vuoden alusta.

Samassa yhteydessä perustuslakiin tehtäisiin kaksi muuta yksittäistarkistusta, jotka koskevat eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen sijaisen valitsemista ja valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajan läsnäolo- ja puheoikeutta eduskunnan täysistunnossa.

Ehdotukset perustuvat uuden perustuslain seurantatyöryhmän mietintöön vuodelta 2002. Sen mukaan vuoden 2000 maaliskuun alusta voimassa ollut uusi perustuslaki on osoittautunut toimivaksi eikä sen perusratkaisuihin kohdistu muutospaineita; eräiden yksittäisten säännösten tarkistamista tulisi kuitenkin harkita. Työryhmää johti oikeusministeri Johannes Koskinen, joka myös antoi eduskunnalle asiaa koskevan pääministerin ilmoituksen tämän vuoden tammikuussa.

Luovuttamisesta voitaisiin säätää tavallisella lailla

Esityksen mukaan perustuslain säännöstä Suomen kansalaisen luovuttamisesta tai siirtämisestä vastoin tahtoaan toiseen maahan muutettaisiin siten, että luovuttamisesta tai siirtämisestä voitaisiin säätää tavallisella lailla.

Edellytyksenä olisi, että tällainen luovuttaminen tai siirtäminen tapahtuu rikoksen johdosta tai oikeudenkäyntiä varten taikka lapsen huoltoa tai hoitoa koskevan päätöksen täytäntöön panemiseksi. Suomen kansalainen voitaisiin luovuttaa tai siirtää vain sellaiseen maahan, jossa hänen ihmisoikeutensa ja oikeusturvansa on taattu.

Perustuslain nykyisen säännöksen mukaan Suomen kansalaista ei saa vastoin tahtoaan luovuttaa tai siirtää toiseen maahan. Kielto on ehdoton ja lakiehdotukset, joissa mahdollistetaan kansalaisen luovuttaminen toiseen valtioon ilman hänen suostumustaan, on hyväksyttävä perustuslain säätämisjärjestyksessä.

Tällaisia ns. poikkeuslakeja ovat muun muassa laki rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden pohjoismaiden välillä sekä laki kansainvälisen rikostuomioistuimen perussäännön voimaansaattamisesta. Myös EU:n rikosoikeudellinen yhteistyö on johtanut laajentuneeseen mahdollisuuteen luovuttaa Suomen kansalaisia toisiin unionin jäsenvaltioihin.

Esityksen mukaan poikkeussääntelyn kautta muodostuva todellinen oikeustila tekee perustuslain sanonnallisesti selvästi harhaanjohtavaksi. Pelkästään kansalaisuuteen kytkeytyvän ehdottoman luovuttamiskiellon voimassa pitämiselle ei myöskään asiallisesti ole esitettävissä yhtä painavia perusteita kuin aiemmin.

Apulaisoikeusasiamiehille sijainen

Eduskunnan oikeusasiamiestä koskevia säännöksiä muutettaisiin niin, että apulaisoikeusasiamiehille valittaisiin myös sijainen neljän vuoden toimikaudeksi. Muutoksen tavoitteena on turvata oikeusasiamiehen kanslian toimintakyky ja ratkaisukapasiteetti erilaisissa poikkeuksellisissa tilanteissa.

Sijainen tulisi hoitamaan apulaisoikeusasiamiehen tehtäviä vain silloin, kun apulaisoikeusasiamies olisi muutoin kuin lyhytaikaisesti estynyt hoitamasta niitä tai nimitysmenettelyn ajaksi, kun tehtävä olisi täytettävänä. Käytännössä tällaisten tilanteiden ennakoidaan jäävän melko harvinaisiksi.

Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajalle läsnäolo- ja puheoikeus

Perustuslakiin lisättäisiin säännös, jolla mahdollistettaisiin valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajan läsnäolo- ja puheoikeus eduskunnan täysistunnossa silloin, kun eduskunta käsittelee tarkastusviraston sille antamia kertomuksia.

Eduskuntaan kuulumattomalla henkilöllä ei ole läsnäolo- ja puheoikeutta eduskunnan täysistunnossa, ellei asiasta perustuslaissa nimenomaisesti säädetä. Nykyisin ministereiden lisäksi vain eduskunnan oikeusasiamies ja valtioneuvoston oikeuskansleri saavat olla läsnä ja osallistua keskusteluun täysistunnossa käsiteltäessä heidän omia kertomuksiaan tai muutoin asiaa, joka on tullut vireille heidän aloitteestaan.

Lisätietoja:

lainsäädäntöjohtaja Matti Niemivuo, puh. (09) 1606 7690