Hovioikeuteen ehdotetaan lupamenettelyä seulonnan tilalle
Hovioikeuksissa ehdotetaan otettavaksi käyttöön jatkokäsittelylupa. Se merkitsisi, että käräjäoikeuden päätöksestä tehdyn valituksen täysimittainen käsittely edellyttäisi tietyissä asioissa hovioikeuden myöntämää lupaa. Lupamenettely korvaisi seulontamenettelyn, jota on sovellettu vuodesta 2003 alkaen.
Uudistusta ehdottavan muutoksenhakulupatoimikunnan mukaan lupamenettely mahdollistaisi hovioikeuksien voimavarojen järkevän käytön niin, että voitaisiin nykyistä paremmin ottaa huomioon muutoksenhaun kohteena olevan asian laatu.
Toimikunta ehdottaa, että riita-asiassa tarvittaisiin jatkokäsittelylupa, jos velkaa tai muuta rahasaamista koskevan riidan häviöarvo on enintään 10 000 euroa. Häviöarvolla tarkoitetaan erotusta asianosaisen hovioikeudessa esittämän vaatimuksen ja käräjäoikeuden ratkaisun välillä. Jos häviöarvo on yli 10 000 euroa, jatkokäsittelylupaa ei tarvittaisi.
Rikosasiassa vastaaja tarvitsisi jatkokäsittelyluvan, jos hänelle tuomittu rangaistus on sakkoa tai enintään kolme kuukautta vankeutta. Virallinen syyttäjä ja asianomistaja tarvitsisivat luvan, jos valitus koskee rikosta, josta säädetty rangaistus on sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta.
Hovioikeuden olisi myönnettävä jatkokäsittelylupa, jos on aihetta epäillä käräjäoikeuden ratkaisun oikeellisuutta tai jos asian jatkokäsittely olisi tärkeätä lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa asioissa. Lupa myönnettäisiin myös, jos jatkokäsittelylle on muu painava syy. Pelkkää näytön arviointia varten lupaa ei tarvitsisi myöntää, ellei siihen olisi perusteltua aihetta.
Jatkokäsittelyluvan myöntämistä koskeva kysymys käsiteltäisiin hovioikeudessa kolmen jäsenen kokoonpanossa. Luvan myöntämättä jättäminen edellyttäisi kaikkien kolmen jäsenen yksimielisyyttä. Selvissä tapauksissa yksi jäsen voisi kuitenkin myöntää luvan.
Ehdotetun lupamenettelyn piiriin kuuluisi toimikunnan karkean arvion mukaan noin puolet hovioikeuksiin saapuvista valituksista. Lupamenettely voisi vapauttaa hovioikeuksien voimavaroja yhteensä noin 600 - 800 valitusasian verran vuodessa. Säästyvällä työllä voitaisiin nopeuttaa asioiden käsittelyä ja parantaa käsittelyn laatua.
Pääkäsittely asianosaisen vaatimuksesta
Toimikunta ehdottaa myös pääkäsittelyn toimittamista koskevien säännösten tarkistamista. Velvollisuus toimittaa pääkäsittely määräytyisi nykyistä enemmän sen mukaan, ovatko asianosaiset sitä pyytäneet.
Lisäksi toimikunta ehdottaa, että hovioikeus voisi kutsua valittajan pääkäsittelyyn tavallisella kirjeellä. Nykyisin kutsu on annettava saantitodistusta vastaan tai haastemiehen välityksellä.
Ennakkopäätös suoraan korkeimmasta oikeudesta
Toimikunta ehdottaa otettavaksi käyttöön menettelyn, joka mahdollistaisi asianosaisille muutoksenhaun käräjäoikeuden päätöksestä suoraan korkeimpaan oikeuteen ennakkopäätösvalituksena. Se olisi mahdollinen, jos lain soveltamista koskeva kysymys on kertautunut suuressa määrässä oikeussuhteita ja ennakkoratkaisun viipyminen pitkittäisi oikeudellista epävarmuutta. Tyypillisenä esimerkkinä voidaan mainita yksityisten paikoitusalueiden pysäköintivirhemaksua koskevat asiat.
Käräjäoikeus voisi siirtää käsittelyssään olevaan asiaan liittyvän laintulkintakysymyksen suoraan korkeimman oikeuden ratkaistavaksi ennakkopäätöskysymyksenä. Tämä mahdollistaisi oikeusohjeen saamisen yksittäisessä asiassa nopeasti.
Molemmat menettelyt edellyttäisivät osapuolten suostumuksen ja korkeimman oikeuden myöntämän valitusluvan. Menettelyt olisivat mahdollisia sekä riita-, rikos- että hakemusasioissa.
Mietintöön liittyy jatkokäsittelyluvan edellytyksiä koskeva lausuma sekä eriävä mielipide, jonka mukaan ennakkopäätöskysymyksen mahdollistaminen ei ole tarpeen.
Lisätietoja: lainsäädäntöneuvos Maarit Leppänen, puh. (09) 1606 7704, sähköposti: [email protected]
Muutoksenhakulupatoimikunnan mietintö löytyy tiedotteesta verkkosivuilla www.om.fi