Ulosottolain uudistuksen kolmas vaihe eduskunnan käsiteltäväksi

Hallitus päätti esityksen sisällöstä tänään. Lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle presidentin esittelyssä perjantaina 4. maaliskuuta.

Esitys on ulosottolain kokonaisuudistuksen niin sanottu kolmas vaihe. Uudet säännökset voisivat tulla voimaan vuoden 2007 alusta.

Pienituloisten ulosmittausta hieman lievennettäisiin, suurituloisten ulosmittaus tiukemmaksi

Velalliselle on palkan ja muun toistuvaistulon ulosotossa jätettävä tietty suojaosuus omaan ja perheensä elatukseen. Suojaosuuden lisäksi velalliselle on jätettävä neljäsosa suojaosuuden ylittävästä nettopalkan osasta. Kun nettopalkka ylittää tietyn tulorajan, ulosmitataan koko nettopalkasta yksi kolmasosa ja velalliselle jää kaksi kolmasosaa nettopalkasta.

Ulosmittauksen määrä on siten suhteellisen suuri silloin, kun velallisen tulot ovat pienet, mutta suhteellisen pieni silloin, kun velallisella on suuret tulot. Hyvinkin suurista nettotuloista ulosmitataan nykyisin vain kolmasosa. Ulosoton 15 vuoden määräaikaisuus koskee kuitenkin myös näitä velallisia.

Esityksen mukaan suojaosuutta korotettaisiin elinkustannusindeksin muutoksen mukaisesti niin, että suojaosuus nousisi 540 eurosta 570 euroon kuukaudessa velallisella, jolla ei ole elätettäviä perheenjäseniä. Jos hänelle on kaksi huollettavaa, suojaosuus nousisi 933 eurosta 990 euroon.

Säännönmukainen ulosmittauksen määrä olisi jatkossakin nykyiseen tapaan kolmasosa nettotulosta. Pienituloisten velallisten suojaa parannettaisiin kuitenkin jonkin verran niin, että säännönmukaista lievempää ulosmittausta sovellettaisiin nykyistä laajemmin. Lievemmän ulosmittauksen raja nousisi nykyisestä 972 euron nettokuukausitulosta 1 140 euroon velallisella, jolla ei ole elätettäviä perheenjäseniä.

Toisin kuin nykyisin suojaosuudessa otettaisiin jatkossa huomioon myös velallisen elatuksen varassa oleva avopuoliso.

Suurituloiselle jätettävää määrää pienennettäisiin eli suurissa tuloluokissa otettaisiin käyttöön progressiivinen ulosmittauksen laskemistapa. Sen mukaan ulosmittauksen määrä nousisi yhdestä kolmasosasta aina puoleen nettopalkasta. Tätä ulosmittauksen tiukennusta ryhdyttäisiin kuitenkin soveltamaan vasta kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen.

Tiukennus koskisi vain suurituloisia eli sellaisia velallisia, joiden nettotulo on neljä kertaa suojaosuuden määrä. Esimerkiksi yksin elävän velallisen osalta ankarampaa ulosmittausta ryhdyttäisiin soveltamaan vasta, kun nettotulo ylittää 2 280 euroa kuukaudessa. Perheellisellä raja olisi huomattavasti isompi.

Vapaakuukausia nykyistä automaattisemmin

Niin sanottua vapaakuukausijärjestelmää selkeytettäisiin. Vuoden jatkuneen palkan ulosmittauksen jälkeen pienituloisella velallisella on nykyisin oikeus saada ulosoton keskeytys 1-3 kuukaudeksi vuodessa. Ulosottomies voi myöntää vapaakuukausia myös korkeiden välttämättömien elinkustannusten tai muun erityisen syyn perusteella.

Esityksen mukaan pienituloinen velallinen saisi jatkossa automaattisesti vuosittain kaksi vapaakuukautta. Muutoin velallisella olisi oikeus nykyiseen tapaan yhdestä kolmeen vapaakuukauteen.

Vapaakuukausien yhtenä perusteena laissa mainittaisiin myöskorkeat asumiskustannukset.

Velallisen aseman helpottamiseksi ehdotetaan myös, että pitkään työttömänä olleen velallisen työllistyessä ulosmittausta voitaisiin lykätä enintään neljä kuukautta. Edellytyksenä olisi, ettei velkojan maksunsaanti olennaisesti vaarannu.

Ulosottomaksuihin helpotuksia

Nykyisin ulosottomaksut kohdistuvat ankarana etenkin pienituloisimpiin tulonsaajiin. Velallisen maksettavaksi kuuluva taulukkomaksu peritään jokaisesta kertyneestä maksuerästä. Näin ulosottomaksujen suhteellinen osuus nousee sitä korkeammaksi, mitä pienemmissä erissä suoritus kertyy.

Esityksen mukaan sen jälkeen, kun ulosmittaus on kestänyt kolme vuotta ja velallinen sinä aikana on suorittanut määrätyn määrän taulukkomaksuja, taulukkomaksujen perintä lakkaisi.

Koska maksujen määrä suhteessa kertymään saattaa nousta suhteettoman korkeaksi lyhytkestoisessakin ulosmittauksessa, ulosottomies voisi myös tällaisessa tilanteessa myöntää maksuvapauden tai -helpotuksen. Nykyiseen tapaan maksuvapautus voitaisiin myöntää myös muissa kohtuuttomissa tilanteissa.

Yritystoiminnan jatkamiselle nykyistä parempi suoja

Elinkeinonharjoittajan urakkasopimuksen tai muun vastaavan sopimuksen perusteella saamasta elinkeinotulosta on nykyisin jätettävä ulosmittaamatta yleensä viisikuudesosaa. Rajoitus koskee vain luonnollista henkilöä. Jos velallinen harjoittaa maatilataloutta tai muuta elinkeinotoimintaa pienyhtiömuodossa, yhtiön saama tulo voidaan ulosmitata kokonaan.

Esityksen mukaan elinkeinotulon suoja laajennettaisiin koskemaan kaikenlaista yksityisen elinkeinonharjoittajan saamaa tuloa. Ulosmittauksen määrää saataisiin rajoittaa, jos se mahdollistaa toiminnan jatkamisen eikä vaaranna velkojan etua. Sama mahdollisuus laajennettaisiin koskemaan myös yhtiöitä ja muita yhteisöjä, jos yrityksen toiminta voi siten jatkua eikä lievennys ole olennaisesti velkojan edun vastainen.

Myös yhteisomistuksessa oleva omaisuus voitaisiin ulosmitata

Ulosotto on nykyiselläänvarsin tehotonta silloin, kun velallinen omistaa määräosan jostakin omaisuudesta tai kun hän on kuolinpesän osakas. Puutteena on, ettei yhteisomistussuhdetta voida purkaa ulosottomenettelyssä. Velallisen osuus joudutaan myymään sellaisenaan, jolloin myyntitulos jää yleensä huonoksi.

Esityksen mukaan ulosottomies voisi ulosmitata ja myydä koko yhteisomistusesineen laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä. Edellytyksenä olisi muun muassa, ettei ulosmittaus ole selvässä epäsuhteessa siitä aiheutuvaan haittaan nähden. Toiselle yhteisomistajalle varattaisiin aina ensin tilaisuus ostaa velallisen osuus. Vakituinen asunto voitaisiin vastoin yhteisomistajan suostumusta myydä vain tuomioistuimen päätöksellä. Kirjattu hallinnanjakosopimus estää paritalon ja muun kiinteistön myynnin.

Myynnistä tullut kertymä jaettaisiin yhteisomistajille määräosuuksien suhteessa, ja kulut maksettaisiin velallisen osuudesta. Myös nykyään yhteisomistus voidaan saada puretuksi vastoin yhteisomistajan tahtoa tuomioistuimessa.

Kuolinpesän osuuden ulosmittauksessa nykyiset säännökset edellyttävät velkojan omaa aktiivisuutta. Ehdotuksen mukaan ulosottomies huolehtisi siitä, että pesä tulee selvitetyksi ja perintö jaetuksi.

Vapaa myynti vaihtoehdoksi huutokaupalle

Ulosmitatun omaisuuden myyntitapana on nykyisin julkinen huutokauppa eli pakkohuutokauppa. Esityksen mukaan ulosottomies voisi pakkohuutokaupan sijasta myydä ulosmitatun esineen myös vapaasti. Ulosottomiehen tulisi valita myyntimuodoista se, joka kulloinkin tuottaa parhaan tuloksen. Pääsääntö kuitenkin olisi, että ulosmitattu omaisuus myydään julkisella huutokaupalla.

Vapaa myynti voitaisiin toteuttaa tilanteen mukaan joustavalla tavalla esimerkiksi niin, että ulosottomies hankkii itse tarjouksia, kiinteistönvälittäjän avulla tai että asianosaiset itse toimivat. Vapaa myynti edellyttäisi yleensä velallisen ja velkojien suostumusta.

Nykyinen säännös hyväksyttävästä vähimmäishinnasta koskee vain kiinteistöä sekä asunto- tai kiinteistöosakeyhtiön osakkeita. Suoja alihintaan myyntiä vastaan ulotettaisiin kaikenlaiseen arvokkaaseen omaisuuteen. Lisäksi uusilla säännöksillä selkeytettäisiin ja parannettaisiin ostajan oikeusturvaa.

Vaihtoehtoiset perintäkeinot lakiin

Jo nyt varsin laajalti käytössä olevista ulosmittaukselle vaihtoehtoisista perintäkeinoista, kuten maksuajan myöntämisestä ja maksusuunnitelmasta, otettaisiin lakiin nimenomaiset säännökset. Tällöin velallinen voi suorittaa omatoimisesti hakijan saatavan ulosottoon. Säännöksiä sovellettaisiin myös yhtiömuodossa toimiviin velallisiin.

Lisätietoja:

lainsäädäntöneuvos Tuula Linna, puh. (09) 1606 7718

lainsäädäntöneuvos Tatu Leppänen, puh. (09) 1606 7678