Tuomareiden kielitaitovaatimukset uudistettaviksi
Oikeusministeriön asettama työryhmä on saanut valmiiksi ehdotuksensa tuomareiden kielitaitoa koskevien säännösten uudistamisesta. Tarkoituksena on asettaa tuomareille sellaiset suomen ja ruotsin kielen taitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset, että tuomioistuimet pystyvät toiminnassaan takaamaan molempien kieliryhmien oikeusturvan 1.1.2004 voimaan tulevan uuden kielilain mukaisesti.
Uudet säännökset on tarkoitus sisällyttää tuomareiden nimittämisestä annettuun lakiin. Kelpoisuusvaatimuksista nykyisin säätävän virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain korvaa ensi vuoden alusta uusi laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta, joka ei koske tuomareita.
Tuomarilta edellytetään vähintään tyydyttävää toisen kielen taitoa
Uusi kielilaki ei sinänsä edellytä tuomareiden kielitaitovaatimusten laajentamista. Voimassa olevat suomen ja ruotsin kielen taitoa koskevat muodolliset kelpoisuusvaatimukset ovat työryhmän mielestä pääosin riittävät. Uuden kielilain säännökset kielellisten oikeuksien toteuttamisesta sekä uusi valtion kielitutkintojärjestelmä edellyttävät kuitenkin vaatimusten tarkistamista. Huomioon on otettava myös julkisyhteisöjen muulta henkilöstöltä vastedes vaadittava kielitaito.
Työryhmän lähtökohtana on, että kaksikielisessä tuomioistuimessa on useammin tarvetta käyttää molempia kieliä kuin yksikielisessä tuomioistuimessa. Tämän vuoksi on perusteltua asettaa kaksikielisen tuomioistuimen tuomareille laajemmat kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset. Kuitenkin myös yksikielisen tuomioistuimen on huolehdittava oikeusturvan toteutumisesta esimerkiksi silloin, kun asianosaiset ovat erikielisiä. Tämä edellyttää vähintään toisen kielen tyydyttävää taitoa.
Työryhmän ehdotuksen mukaan tuomariksi nimitettävältä edellytettäisiin jatkossa tuomioistuimen tuomiopiirin väestön enemmistön kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa. Tämän lisäksi edellytettäisiin yksikielisessä tuomioistuimessa toisen kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa ja tyydyttävää suullista taitoa ja kaksikielisessä tuomioistuimessa tuomiopiirin väestön vähemmistön kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa. Verrattuna nykyiseen ehdotus merkitsisi sitä, että yksikielisissä tuomioistuimissa toisen kielen kelpoisuusvaatimusta korotettaisiin suullisen kielitaidon osalta.
Ehdotetut tasomäärittelyt vastaavat valtionhallinnon uutta kielitutkintojärjestelmää. Käytännössä kielitaito osoitetaan yleensä korkeakoulututkinnon yhteydessä.
Kyky toimia molemmilla kielellä on käytännössä joskus puutteellista
Työryhmä kartoitti tuomareiden tämänhetkistä suomen ja ruotsin kielen taitoa ja sen riittävyyttä virkatehtävien suorittamiseksi kyselyllä, joka lähetettiin kaikille kaksikielisille ja eräille yksikielisille tuomioistuimille.
Kysely osoitti, että tuomioistuimissa on halukkuutta palvella asiakkaita sekä suomeksi että ruotsiksi. Käytännössä kyky toimia molemmilla kielillä on kuitenkin rajoittunut muun muassa siksi, että virka-alueen vähemmistökielen taito on heikentynyt, koska kieltä tarvitaan harvoin ja kielitaidon ylläpito on vähäistä.
Kieliresurssit ovat yleisesti ottaen riittävät tuomioistuimissa, joiden tuomiopiiri on koko maa. Käräjäoikeuksissa ja hallinto-oikeuksissa kieliresurssien riittävyys vaihtelee. Yksikielisesti suomenkielisissä tuomioistuimissa ruotsin kielen taito on puutteellisin. Kuitenkin myös kaksikielisissä enemmistöltään suomenkielisissä tuomioistuimissa, joissa kokonaisuutena on valmius käsitellä asioita ruotsin kielellä, on tuomareita, joilla lain edellyttämästä muodollisesta kielitaidosta huolimatta ei käytännössä ole asian käsittelyn edellyttämää ruotsin kielen taitoa.
Kielitaidon ylläpitäminen edellyttää koulutusta
Työryhmä toteaa, että kielitaitovaatimukset ovat vain yksi tapa huolehtia siitä, että tuomioistuimissa on niin suomen kuin ruotsin kielen taitoista henkilöstöä ja että molempien kieliryhmien oikeusturva taataan perustuslain ja kielilain edellyttämällä tavalla.
Julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain mukainen viranomaisen velvollisuus huolehtia henkilöstönsä kielitaidon ylläpitämisestä koskee myös tuomioistuimia, työryhmä painottaa. Sekä tuomareiden että tuomioistuinten muun henkilöstön käytännön kielitaitoa voidaan kohottaa muun muassa järjestämällä koulutusta tai tukemalla omaehtoista kielikoulutusta. Henkilöstöä palvelukseen otettaessa on kiinnitettävä huomiota työtehtävien edellyttämään todelliseen kielitaitoon.
Kielitaitovaatimukset koskisivat myös tuomareihin rinnastettavia tehtäviä
Työryhmä ehdotuksen mukaan lainkäyttötoimintaan osallistuville tuomioistuinten esittelijöille sekä käräjäoikeuksien käräjäviskaaleille ja notaareille tulisi asettaa samantasoiset kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset kuin tuomareille. Myös tuomioistuinten sivutoimisille asiantuntijajäsenille tulisi säätää kielitaidon huomioon ottamista koskevat säännökset.
Ahvenanmaan käräjäoikeuden ja Ahvenanmaan hallinto-oikeuden tuomareilta vaadittavasta kielitaidosta säädettäisiin erikseen asetuksella.
Ennen lainmuutosta virkaan nimitettyjen tuomareiden kielitaitoa koskeva kelpoisuus turvattaisiin siirtymäsäännöksin. Määräaikaisiksi tuomioistuimen jäseniksi nimitettyjen kelpoisuus turvattaisiin määräajan loppuun.
Lisätietoja:
työryhmän puheenjohtaja, hallitusneuvos Heikki Liljeroos, puh. (09) 1606 7608,
työryhmän sihteeri, erityisasiantuntija Paulina Tallroth, puh. (09) 1606 7726