Tuomareiden koulutuksesta suunnitelma
Tuomareille on suunniteltu uusi peruskoulutusjärjestelmä. Oikeusministeriössä laadittu suunnitelma pohjautuu valmisteltavana olevaan tuomarikoulutuslakiin, jota koskevaa esitystä ei ole vielä annettu eduskunnalle. Laissa määriteltäisiin tuomarikoulutuksen yleiset suuntaviivat ja nyt valmistuneessa suunnitelmassa koulutuksen tarkempi sisältö.
Tuomareiden eläköityminen kiihtyy lähivuosina ja uusia tuomareita tarvitaan huomattavasti aikaisempaa enemmän. Suunnitellulla tuomarikoulutuksella pyritään varmistamaan, että tuomareiden osaaminen täyttää mahdollisimman hyvin yhteiskunnan asettamat vaatimukset ja odotukset. Lisäksi uusi koulutusjärjestelmä edistää tuomarin uran avaamista myös tuomioistuinlaitoksen ulkopuolella työskenteleville lakimiehille.
Lautakunta valitsee koulutettavat
Tuomarikoulutuslautakunta valitsee koulutettavat esivalinnan ja haastattelujen perusteella. Suunniteltu esivalintapisteytys suosii monipuolisen ammatillisen kokemuksen omaavia lakimiehiä. Valinnan toisessa vaiheessa hakijoiden joukosta etsitään henkilökohtaisten ominaisuuksiensa ja motivaationsa perusteella koulutukseen parhaiten soveltuvat. Koulutukseen otettavien määrä päätetään erikseen joka vuosi.
Kullekin koulutettavalle laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma. Siinä määritellään muun muassa opiskeluaika, joka vaihtelee koulutettavan aikaisemmasta kokemuksesta riippuen yhdestä vuodesta kahteen ja puoleen vuoteen.
Koulutukseen kuuluu työssäoppimista oikeushallinnon työpaikoissa. Ensimmäisenä paikkana on tavallisesti hovi- tai hallinto-oikeus. Seuraavana paikkana voi olla esimerkiksi käräjäoikeus, jokin erityistuomioistuin, oikeusaputoimisto, syyttäjänvirasto tai asianajotoimisto. Jokaisella koulutettavalla on kuitenkin yksi kouluttautumisjakso käräjäoikeudessa.
Kouluttautumispaikassa koulutettavalla on tutor, joka ohjaa häntä ja antaa hänelle säännöllisesti palautetta työskentelystä. Tutorit saavat koulutuksen tehtäväänsä. Koulutusjakson päätteeksi tutorit arvioivat koulutettavien työsuoritusta ennalta määriteltyjen kriteerien mukaisesti.
Teoriajaksojen aikana koulutettavat keskittyvät lähinnä niin sanottuihin tuomariaineisiin, muun muassa etiikkaan, ongelmanratkaisuun, tuomion kirjoittamiseen, viestintään ja oikeudelliseen tiedonhakuun. Koulutukseen liittyy myös aktiivista oppimista ja kriittisyyttä edistäviä tehtäviä.
Loppusuorituksena on joko esseen laatiminen, kehittämishankkeen suunnittelu ja raportointi tai laajan tuomion laatiminen. Koulutettava kokoaa suorituksistaan portfolion. Sitä ja tutoreiden antamia arvioita voidaan käyttää tuomarinnimityksiä valmisteltaessa.
Esittelijät lähivuosina tuomarinvirkoihin
Suomessa ei ole ollut varsinaista tuomarikoulutusjärjestelmää, toisin kuin useissa muissa maissa. Nykyisin tuomarin virkaan tullaan yleensä työskentelemällä 12-17 vuotta hovi- tai hallinto-oikeuden esittelijänä. Esittelijänä toimimista voidaan pitää tehokkaana työssä oppimisen muotona, sillä esittelijöillä on varsin itsenäinen asema ja he ovat työssään saaneet kehittää valmiuksia, joita tuomarin ammatissa tarvitaan.
Tuomarinimitykset valmistelee tuomarinvalintalautakunta, joka päättää itsenäisesti, miten se arvostaa erilaista lakimieskokemusta tai tuomarikoulutuksen suorittamista. Todennäköistä on, että pätevät ja kokeneet hovi- ja hallinto-oikeuden esittelijät sijoittuvat rinnan tuomarikoulutettujen kanssa lähivuosina vapautuviin tuomarinvirkoihin. Tuomarikoulutukseen otettavien määrä tulee siksi olemaan alkuvaiheessa melko pieni. Siirtymäkausi kestänee suunnilleen vuoteen 2015 saakka.
Siirtymäkauden loppupuolella, kun nykyisenlaisia kokeneita esittelijöitä ei enää ole käytettävissä, tuomarikoulutettavien määrää on syytä lisätä. Jatkossakin koulutettavia tulisi kuitenkin ottaa vähemmän kuin tuomarin virkoja on avautumassa, jotta säilytetään myös suoraan avoimelta uralta rekrytoinnin mahdollisuus. Tätä edistetään järjestämällä tuomariksi nimitetyille tarvittaessa henkilökohtaisesti räätälöityä perehdyttämiskoulutusta.
Odotukset tuomaria kohtaan kasvaneet
Tuomariin kohdistuvat ammatilliset vaatimukset ovat viime vuosikymmeninä selvästi muuttuneet ja kasvaneet. Lainkäytön kansainvälistyminen, oikeuden nopea muuttuminen, tietoyhteiskunnan kehitys ja tuomioistuinmenettelyn uudistuminen ovat tuoneet tuomioistuimille ja tuomareille uusia haasteita. Työn laatuun kiinnitetään yhä enemmän huomiota ja myös tehokkuusvaatimukset ovat huomattavasti kiristymässä.
Hyvän tuomarin profiili on saanut uusia piirteitä. Kuten aiemminkin, tuomarin on oltava oikeamielinen ja itsenäinen, kyettävä ratkaisemaan oikeusongelmia ja perustelemaan ratkaisut asianmukaisella ja samalla ymmärrettävällä tavalla. Tämän päivän tuomarin on myös pystyttävä avoimeen vuorovaikutukseen asianosaisten ja sidosryhmien edustajien kanssa.
Lisätietoja: työryhmän puheenjohtaja, Rovaniemen hovioikeuden presidentti Esko Oikarinen, puh. 040 – 706 8074,
työryhmän sihteeri, koulutussuunnittelija Marja Mäkilaurila, oikeusministeriö, puh. (09) 1606 7938