Työryhmä ehdottaa julkisyhteisön korvausvastuun uudistamista
Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa muutoksia julkisyhteisön vahingonkorvausvastuuta koskevaan lainsäädäntöön. Työryhmän tehtävänä oli selvittää, miten tulisi uudistaa valtion ja muun julkisyhteisön sekä julkista valtaa käyttävän muun tahon velvollisuus korvata toiminnassaan aiheutunut vahinko. Työ on osa pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmaa.
Muutosehdotusten tavoitteena on edistää perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista, parantaa vahinkoa kärsineen oikeusturvaa sekä varmistaa mahdollisimman yhtenäisen oikeus- ja korvauskäytännön toteutuminen. Tavoitteena on myös parantaa vahinkoa kärsineen oikeutta korvaukseen vapaudenmenetyksistä ja viranomaisten muista pakkotoimista.
Työryhmä ehdottaa, että julkisyhteisön korvausvelvollisuutta laajennettaisiin tilanteissa, joissa vahinko on aiheutunut julkista valtaa käytettäessä. Tätä nykyisin rajoittava niin sanottu standardisäännös poistettaisiin kokonaan. Kannekielto taas lähtökohtaisesti estää korvauskanteen tutkimisen valtioneuvoston, tuomioistuimen tai hallintoviranomaisen virheellisen päätöksen perusteella. Lisäksi työryhmä ehdottaa lievennettäväksi säännöstä, joka velvoittaa vahingonkärsijän hakemaan muutosta viranomaisen virheelliseen ratkaisuun.
Työryhmän ehdotuksessa pyritään parantamaan julkishallinnon asiakkaan asemaa lisäämällä vahingonkorvauslakiin säännös, jonka perusteella julkisyhteisö on korvausvelvollinen antamastaan virheellisestä tiedosta aiheutuneesta taloudellisesta vahingosta. Vahingonkorvauslakiin tulisi työryhmän mukaan lisätä myös perus- ja ihmisoikeuden loukkauksella aiheutetun vahingon korvaaminen. Lisäksi julkisyhteisö olisi korvausvelvollinen, jos julkista valtaa käyttävä yksityinen yhteisö ei pystyisi korvaamaan aiheuttamaansa vahinkoa.
Muutoksia ehdotetaan myös vapaudenmenetysten ja muiden pakkotoimien korvaamiseen
Työryhmä ehdottaa, että perusteettomaksi osoittautuneiden pakkotoimien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta tulisi säätää erillinen laki. Se laajentaisi valtion vastuuta vahingoista, jotka aiheutuvat aiheettomista rangaistuksista, vapaudenmenetyksistä ja muista rikosoikeudellisista pakkokeinoista sekä viranomaisten muista pakkotoimista.
Keskeinen uudistus olisi, että rikoksesta epäillyllä olisi mahdollisuus saada valtiolta korvausta aiheettoman pakkokeinon käytöstä myös silloin, kun kyse ei ole vapauden menetyksestä tai sen rajoituksesta. Tällaisia pakkokeinoja ovat esimerkiksi kotietsintä, vakuustakavarikko ja televalvonta. Aiheettomien rangaistustuomioiden lisäksi työryhmän mukaan korvaukseen olisi oikeus myös esimerkiksi aiheettomasta liiketoimintakiellosta, eläintenpitokiellosta tai metsästyskiellosta. Viranomaisten pakkotoimista aiheutuneita vahinkoja voitaisiin jatkossa korvata myös muille kuin rikoksesta epäillylle tai toimenpiteen kohteelle.
Aiheettomasta vapauden menetyksestä tai rajoituksesta maksettavan korvauksen aikaraja alennettaisiin vuorokaudesta 12 tuntiin. Ehdotus tarkoittaa sitä, että myös aiheettomasti rikosepäilyn vuoksi kiinniotetulla olisi oikeus korvaukseen.
Ehdotuksen mukaan jatkossa vahingonkorvaus voitaisiin määrätä myös muusta kuin rikokseen perustuvasta vapauden menetyksestä tai rajoituksesta, jos se osoittautuu selvästi aiheettomaksi. Tämä koskisi esimerkiksi aiheettomasti tahdosta riippumattomaan hoitoon määräämistä sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Mietintö on lähetetty lausunnolle, ja siitä voi antaa lausunnon Lausuntopalvelu.fi-sivustolla 15.3.2023 saakka.
Lisätietoja:
lainsäädäntöneuvos Riitta Haapasaari, p. 0295 150 139, [email protected]
erityisasiantuntija Kalle Mäenpää, p. 0295 150 063, [email protected]