Arviomuistio lähestymiskiellon valvonnan tehostamisesta valmistunut

Oikeusministeriö 21.3.2019 10.41
Tiedote

Oikeusministeriössä on valmistunut muistio, jossa arvioidaan lähestymiskiellon sähköisen valvonnan tarvetta ja edellytyksiä käyttöönotolle. Lisäksi on arvioitu muita vaihtoehtoja lähestymiskiellon valvonnan tehostamiseksi.

Lähestymiskiellon määrääminen on yksi keino ehkäistä toistuvaa lähisuhteissa tapahtuvaa väkivaltaa. Lähestymiskieltoa voi rikkoa monin eri tavoin, kuten puhelinsoitolla, tekstiviestillä, kyttäämällä kotipihalla tai seuraamalla autolla. Lähestymiskiellon noudattamisen valvonta on käytännössä tällä hetkellä sen varassa, että uhri ilmoittaa rikoksesta poliisille.

Lähestymiskiellon sähköisen valvonnan käyttöönotto edellyttäisi lainsäädännön uudistamista siten, että lähestymiskiellon sähköinen valvonta ja sen rikkominen sisällytetään osaksi lähestymiskiellon rikkomista tai vainorikoksen tunnusmerkistöä.

Lähestymiskiellon sähköinen valvonta sopisi vain tiettyihin tilanteisiin

Muistion mukaan lähestymiskiellon sähköinen valvonta soveltuisi lähinnä tilanteisiin, joissa lähestymiskiellossa on kielletty oleskelu tietyllä alueella. Sähköisellä valvonnalla voitaisiin siis valvoa lähestymiskiellon noudattamista silloin, kun lähestymiskieltoa koskevassa päätöksessä on määrätty alueita, joille lähestymiskieltoon määrätty henkilö ei saa mennä. Alustavan arvion mukaan tämä koskettaisi vuosittain noin 70 henkilöä.

Sähköinen valvonta lisäisi lähestymiskieltoa rikkovien kiinnijäämisriskiä, mahdollistaisi tiheästi asutuilla alueilla poliisin nopean puuttumisen akuuttitilanteissa sekä helpottaisi lähestymiskiellon rikkomisesta tuomitsemiseksi tarvittavan näytön hankkimista.

Lähestymiskieltoon määrätylle sähköinen valvonta toisi uusia rajoituksia. Liikkumisvapaus ei rajoittuisi nykyistä enempää, mutta lähestymiskieltoon määrätystä henkilöstä kerättäisiin tietoa ja sähköinen valvonta edellyttäisi laitteen ylläpitoa ja kantamista. Tästä syystä mahdollinen sähköisen valvonnan käyttöönotto edellyttää perusteellista perusoikeuksien arviointia.

Suomessa teknistä valvontaa käytetään valvotun koevapauden yhteydessä. Siinä käytetyt laitteet eivät kuitenkaan suoraan sovellu lähestymiskiellon valvontaan, vaan järjestelmä tulisi kehittää. Pohjoismaiset kokemukset osoittavat, että teknisten sovellusten käyttöönottokustannukset ovat suuret.

Muita vaihtoehtoja valvonnan tehostamiseen

Lähestymiskiellon määräämisen yhteydessä olisi tarpeen tehostaa sekä väkivallan uhrin että tekijän hoitoon ohjausta. Uhrin auttamiseksi on kehitetty jo 35 paikkakunnalla toimiva MARAK-menetelmä. MARAK-työryhmien koulutusta tulee edelleen kehittää lähestymiskielto- ja vainotilanteiden tunnistamisessa ja uhrien turvaamisessa näissä tilanteissa. Lisäksi tulisi selvittää, voitaisiinko uhreille järjestää turvalaitteita ja järjestää muita fyysiseen turvallisuuteen vaikuttavia keinoja.

Tekijän palveluun ohjaukseen on kehitetty Katkaise väkivalta -toimintamalli, jossa poliisi välittää väkivallan tekijän yhteystiedot väkivallan katkaisuohjelmaan tekijän saamiseksi mukaan ohjelmaan. Tätä mallia voitaisiin levittää ja tehostaa tekijöiden avun saantia.

Lähestymiskieltohakemukset laskussa

Lähestymiskieltohakemusten määrät ovat laskeneet. Vuonna 2018 oikeudessa käsiteltiin vajaa 2 100 asiaa, joista hyväksyttiin runsaat 900 lähestymiskieltoa.

Lähestymiskieltohakemus on maksullinen silloin, kun hakemus hylätään. Tilastojen pohjalta ei ole selvää, onko lähestymiskiellon muuttuminen maksulliseksi vuoden 2016 alussa vaikuttanut hakemusten määrään, vai onko kyse normaalista vuosivaihtelusta.

Lähestymiskieltoa haetaan käräjäoikeudelta. Poliisi voi määrätä väliaikaisen lähestymiskiellon esitutkinnan yhteydessä.

Oikeusministeriö lähettää arviomuistion lausunnolle.

Lisätietoja: neuvotteleva virkamies Minna Piispa, puh. 0295 150223, [email protected]

Arviomuistio lähestymiskiellon valvonnan tehostamiseksi 

Lausuntopalvelu.fi