Laki hedelmöityshoidoista voimaan syyskuussa 2007
Hedelmöityshoidoista säädetään laki, jolla määritellään edellytykset hedelmöityshoidon antamiselle sekä sukusolujen luovutukselle ja varastoinnille. Presidentin on tarkoitus vahvistaa uusi laki tulemaan voimaan 1. syyskuuta 2007. Isyyslakia muutetaan samalla niin, että siinä otetaan huomioon tapaukset, joissa lapsi syntyy hedelmöityshoidon tuloksena.
Hedelmöityshoitoa voidaan antaa kaikille naisille, jos hoidon antamiselle asetetut yleiset edellytykset täyttyvät. Parisuhde ei ole edellytyksenä hoidon antamiselle.
Hedelmöityshoito edellyttää hoitoa saavien kirjallista suostumusta. Ratkaisun hoidon antamisesta tekee aina lääkäri, jonka tulee varmistua siitä, ettei hoidon antamiselle ole mitään estettä. Hoitoa ei saa antaa, jos on ilmeistä, ettei lapselle voida turvata tasapainoista kehitystä. Myöskään silloin hoitoa ei saa antaa, jos on syytä olettaa että kyseessä on sijaissynnyttäjäjärjestely eli lapsi aiotaan antaa ottolapseksi.
Isyyden määräytyminen
Jos hedelmöityshoitoa annetaan avio- tai avoparille, on avioliitossa aviomies ja avoliitossa avomies hoidon tuloksena syntyvän lapsen isä. Avoliitossa isyys vahvistetaan kuten nykyisinkin tunnustamisella tai tuomioistuimen päätöksellä. Sukusolun luovuttajan ja lapsen välille ei näissä tapauksissa synny mitään perheoikeudellista suhdetta.
Silloin kun hoitoa annetaan naiselle, joka ei elä parisuhteessa miehen kanssa, sukusolujen luovuttajalta tarvitaan suostumus siihen, että hänen solujaan voidaan käyttää tällaiseen hoitoon. Tällöinkään siittiöiden luovuttajaa ei voida vahvistaa lapsen isäksi, ellei hän ole nimenomaisesti suostunut siihen.
Lapsella oikeus saada tietää alkuperänsä
Hedelmöityshoidon tuloksena syntyneellä lapsella on 18 vuotta täytettyään oikeus saada tietää sukusolujen luovuttajan henkilöllisyys. Laissa ei kuitenkaan puututa siihen perheen sisäiseen asiaan, kertovatko vanhemmat lapselle, että hän on syntynyt hedelmöityshoidon tuloksena.
Lapsen vanhemmilla ei ole oikeutta saada tietoa luovuttajan henkilöllisyydestä. Poikkeuksena on äidin tiedonsaantioikeus silloin, kun hoitoa on annettu hänelle yksin ja luovuttaja on suostunut siihen, että hänet voidaan vahvistaa isäksi. Samoin sukusolujen luovuttajalla on vain tässä poikkeustapauksessa oikeus saada tieto hoidettavasta ja hoidon avulla syntyneestä lapsesta.
Sukusolujen luovuttajan asema
Luovutettuja sukusoluja saa käyttää vain luovuttajan suostumuksella. Suostumus on peruutettavissa. Peruutuksen jälkeen ei kyseisen luovuttajan sukusoluja enää saa käyttää hedelmöityshoitoon. Saman luovuttajan sukusoluja saa käyttää enintään viidelle hoitoa saavalle.
Hedelmöityshoitolain voimaantultua voidaan käyttää vain sellaisen luovuttajan sukusoluja, joka on suostunut siihen, että lapsi saa tietää hänen henkilöllisyytensä.
Ennen lain voimaantuloa luovutettuja sukusoluja tai alkioita saa kuitenkin käyttää hedelmöityshoidossa vuoden 2010 syyskuun alkuun asti siinä tarkoituksessa, että aiemmin hedelmöityshoidon tuloksena syntyneelle hoitoa saavan lapselle syntyisi biologinen täyssisarus.
Sukusolujen käyttö hedelmöityshoidossa
Hedelmöityshoidossa siittiöitä tai alkio viedään naiseen raskauden aikaansaamiseksi. Hoidossa voidaan käyttää parin omia ja luovutettuja siittiöitä ja munasoluja sekä alkioita. Sellaisia sukusoluja tai alkioita ei saa käyttää, joiden perimään on puututtu.
Hedelmöityshoidossa ei saa pyrkiä tiettyjen ominaisuuksien saamiseen syntyvälle lapselle. Tästä on kuitenkin kaksi poikkeusta. Hoitoon saa valita sellaisia sukusoluja, joiden luovuttaja ulkonäöltään muistuttaa asianomaista vanhempaa. Lapsen sukupuolen määräytymiseen saa vaikuttaa siinä tapauksessa, että parin omista sukusoluista syntyvällä lapsella olisi suuri riski sairastua periytyvään sairauteen, jos hän on tiettyä sukupuolta.
Hedelmöityshoidon kustannuksia korvataan sairausvakuutuslain nojalla vain silloin, kun lapsettomuuteen on lääketieteellinen syy. Tämä merkitsee, että esimerkiksi yksin elävien naisten tai naisparien on yleensä kustannettava hoitonsa itse.
Toimintaa valvoo Terveydenhuollon oikeusturvakeskus
Hedelmöityshoidon antaminen ja sukusolujen ja alkioiden varastoiminen ovat luvanvaraista toimintaa. Luvan myöntää Terveydenhuollon oikeusturvakeskus, joka myös valvoo toimintaa ja pitää rekisteriä sukusolujen ja alkioiden luovuttajista. Rekisterin tarkoituksena on tehdä mahdolliseksi luovutetusta sukusolusta syntyneelle henkilölle selvittää oma biologinen alkuperänsä.
Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetään tarkemmin hedelmöityshoitoa antavien palvelun tuottajien toiminnan edellytyksistä.
Lisätietoja:
Lupamenettely ja toiminnan tarkempi sääntely:
lakimies Riitta Burrell, Terveydenhuollon oikeusturvakeskus, puh. (09) 7729 2183
lääkintöneuvos Eira Hellbom, Terveydenhuollon oikeusturvakeskus, puh. (09) 7729 2112
hallitusneuvos Riitta-Maija Jouttimäki, sosiaali- ja terveysministeriö, puh. 050 500 3561
Lainsäädäntö:
lainsäädäntöjohtaja Tiina Astola, oikeusministeriö, puh. (09) 1606 7666