Oikeusministeri Antti Häkkäsen puhe Lakimiespäivässä Finlandia-talolla 6.10.2017

Hyvät lakimiespäivän osallistujat,

Suomi juhlii tänä vuonna itsenäisyyden 100-vuotista historiaa. Maamme historiassa juristit ovat näytelleet suurta roolia. Esimerkiksi maan ensimmäiseksi tasavallan presidentiksi valittiin lakimies K.J. Ståhlberg, hänen jälkeensä kuusi tasavallan presidenttiä on ollut koulutukseltaan lakimiehiä ja 15 kansanedustajaa on tällä hetkellä juristeja. Lakimiesten osallistuminen yhteiskunnan kehittämiseen on äärimmäisen tärkeää. He ymmärtävät ammattinsa pohjalta valmiiksi, mistä oikeusvaltiossa on kyse, ja he ovat osaltaan rakentamassa yhä vahvempaa oikeusvaltiota.

Oikeusvaltiosta on tullut yksi poliittisen keskustelun keskeisistä aiheista niin kotimaassa kuin maailmalla.  Puolan ja Unkarin tilanne on nostanut oikeusvaltion keskusteluun myös Euroopan unionissa. Oikeusvaltion lisäksi aion puhua teille tuomioistuinlaitoksen kehittämisestä ja muutamista tämän vaalikauden keskeisistä hankkeista oikeusministeriössä.

Hyvä yleisö,

Kansainvälinen politiikka on muuttunut yhä jännitteisemmäksi. Terrorismi ja kansainvälisen oikeuden loukkaukset ovat osaltaan muuttaneet kansainvälistä turvallisuustilannetta yhä kiristyneemmäksi. Suomen kaltaisen pienen valtion paras turva on valtioiden monenkeskisessä sääntöperustaisessa yhteistyössä, eikä vahvemman oikeuteen perustuvassa maailmassa.

Viime vuosina kuitenkin kunnioitus näitä kansainväliseen oikeuteen tukeutuvia, valtioiden välisen yhteistyön perustoimintatapoja kohtaan on heikentynyt. Pidän tätä Suomen kannalta hyvin huolestuttavana kehityksenä. Suomi tarvitsee ennakoitavaa sääntöperusteista yhteistyötä, jonka puitteissa myös pienempi valtio voi saada sanansa kuuluviin.

Pidän erityisesti tärkeänä, että kansainvälisessä yhteistyössä painotetaan Suomelle tärkeän oikeusvaltioperiaatteen toteutumista. Olen jo monessa yhteydessä tuonut esiin oman näkemykseni oikeusvaltioperiaatteen merkityksestä Euroopan unionin arvopohjassa. EU-yhteistyö perustuu oikeusvaltioperiaatteelle ja ihmisoikeuksien kunnioittamiselle. Tämä on kirjattu EU:n perussopimuksiin. Unionin jäsenyyden edellytyksenä on, että valtio paitsi kunnioittaa unionin yhteisiä arvoja, myös sitoutuu edistämään näitä arvoja. Kuten komission puheenjohtaja Juncker asian totesi: oikeusvaltioperiaate EU:ssa ei ole neuvottelukysymys, vaan sen kunnioittaminen on ehdotonta.

Oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen on myös ennakkoehto unionissa tapahtuvalle oikeudelliselle yhteistyölle. Se perustuu vastavuoroiseen tunnustamiseen, jonka perusajatus on, että yhdessä jäsenvaltiossa annetut oikeudelliset päätökset tunnustetaan ja pannaan täytäntöön toisissa jäsenvaltiossa tehokkaasti ja ilman tarpeettomia välivaiheita.  Tässä Euroopan unioni menee pidemmälle kuin esimerkiksi Euroopan Neuvosto. Jotkut puhuvat myös EU:n viidennestä vapaudesta: tuomioiden vapaasta liikkuvuudesta.

Koska unioniyhteistyö perustuu suoriin yhteyksiin jäsenvaltioiden oikeusalan toimijoiden välillä, keskeinen tekijä yhteistyön onnistumiselle on näiden toimijoiden vahva keskinäinen luottamus.

Pidän huolestuttavana, että EU-maissa ilmenee lipsumista oikeusvaltioperiaatteesta. Ei ole hyväksyttävää kyseenalaistaa vallan kolmijako-oppia, oikeuslaitoksen riippumattomuutta tai esimerkiksi tuomioistuinten päätösten noudattamista. Minulle on tärkeää tietää, jos tämä EU-pöydissä käytävä oikeusvaltiokeskustelu heijastuu käytännön yhteistyöhön, jota te oikeusalan toimijoina toteutatte.

Suomi on toiminut aloitteellisesti oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisen varmistamiseksi ja tukee komissiota sen toimissa niin EU:n oikeuden noudattamisen valvojana kuin oikeusvaltioperiaatteen turvaajana. Pidän erittäin tärkeänä, että Suomi jatkaa oikeusvaltioperiaatteen vankkumatonta puolustamista Euroopan unionissa. Se on työtä eurooppalaisen arvomaailman ja perusoikeuksien turvaamiseksi.

Hyvät kuulijat, 

Vakaat oikeusjärjestelmät luovat edellytyksiä myös talouskasvulle ja investoinneille. Vakaa oikeusvaltio on Suomelle kilpailukykytekijä. On tärkeää, että Suomessa voi harjoittaa liiketoimintaa vakaassa ja ennustettavassa oikeudellisessa ympäristössä. Juristikunnalla on siten tärkeä rooli Suomen kilpailukyvyn perustan turvaajana.

Maailman muuttuessa emme voi sulkea silmiämme uudenlaisilta asioilta. Kaikkien Suomen oikeudenkäyttöpiirissä olevien ihmisten perusoikeuksien turvaaminen on tärkeää. Viime päivinä on keskusteltu muun muassa naisten sukuelinten silpomisesta. Tämä on vakava rikos, johon on puututtava. Pidän äärimmäisen tärkeänä, että Suomen oikeusjärjestelmän takaamat oikeudet turvataan ja lakeja kunnioitetaan. Pidän tärkeänä, että valtiovalta puuttuu jokaiseen ilmiöön, jossa yksilöltä pyritään viemään hänelle lainsäädännössä turvattuja oikeuksia. Suomeen ei saa päästää pesiytymään rinnakkaisia oikeusjärjestyksiä. Tämäkin on osa sitä oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeuksien turvaamista, jota meidän täytyy tehdä sekä EU-tasolla että Suomessa.

Hyvät kuulijat,

Oikeusvaltiossa riippumattomalla tuomioistuinlaitoksella on äärimmäisen keskeinen rooli niin perusoikeuksien turvaamisessa, kuin toisaalta järjestäytyneen yhteiskunnan toimintaedellytysten varmistajana. Tuomioistuinten yhteiskunnallinen ja valtiollinen perustehtävä on antaa oikeussuojaa yksittäisissä tapauksissa, tuottaa oikeita ja perusteltuja ratkaisuja kohtuullisessa ajassa ja kohtuullisin kustannuksin.

Tuomioistuinten toimintaympäristön muutokset, kuten digitalisaatio ja kansainvälistyminen sekä oikeuden monikerrostuminen ja monimutkaistuminen, asettavat entistä suurempia paineita tuomioistuinten toiminnalle ja niiden henkilöstölle. Paineita asettavat myös vallitseva valtiontaloudellinen tilanne ja sen myötä niukkenevat resurssit. Tuomioistuinten toimintakyvyn turvaaminen edellyttää tehokkaita keinoja järjestää tuomioistuinten toiminta ja johtaa niitä.

Tuomioistuimen palvelujen tulisi olla mahdollisimman nopeasti ja laadukkaasti saatavilla, kun tarve palvelulle syntyy. Tällä vaalikaudella on jatkettu oikeudenhoidon uudistamisohjelman toimeenpanoa, jonka osana on ollut myös tuomioistuinten toiminnan kehittäminen. Tarkoituksena on ollut kehittää käräjäoikeusverkkoa niin toiminnallisista kuin taloudellisista syistä. Tavoitteena on ollut kehittää käräjäoikeuksista suurempia yksiköitä, jotka kykenevät joustavammin reagoimaan esimerkiksi kolmen tuomarin kokoonpanossa istuttavien juttujen vaatimaan henkilöstömäärään.

Käräjäoikeusverkkouudistuksen käsittely eduskunnassa on viimemetreillä. Edellisen ministerin johdolla valmistellun esityksen tarkoituksena on vähentää käräjäoikeuksien määrää nykyisestä 27:stä 20:een. Uudistuksen on yhä tarkoitus tulla voimaan alkuperäisen aikataulun mukaan vuoden 2019 alusta.

Oikeusministeriössä on arvioitavana myös tuomioistuinprosessien kehittäminen. Tavoitteena on varmistaa tuomioistuinlaitoksen toiminta, käsittelyketjujen ja -menettelyiden toimivuus ja lainkäytön laatu. Tarkoituksena on kehittää tuomioistuinprosesseja, jotta tuomioistuinten aika saataisiin käytettyä mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti.

Esimerkiksi käräjäoikeuden yhden tuomarin kokoonpanon päätösvaltaa rikosasioissa ehdotetaan laajennettavaksi. Lisäksi prosessiuudistuksesta syytetyn velvollisuutta olla henkilökohtaisesti läsnä pääkäsittelyssä lievennettäisiin ja videoyhteyden käyttöä oikeudenkäynnissä laajennettaisiin. Tarkoituksena on pyrkiä sujuvoittamaan tuomioistuinprosessia keinoilla, jotka nopeuttavat prosessia vaikuttamatta asianosaisten oikeusturvaan.

Hyvä yleisö,

Yhtenä oikeudenhoidon uudistamisohjelman keskeisenä hankkeena on esitys tuomioistuinviraston perustamisesta. Esitys tuomioistuinviraston perustamiseksi on ollut arvioitavana pöydälläni. Viraston perustamista pohtineen toimikunnan keväällä antama mietintö sai erittäin positiivisen vastaanoton.

On todettava, että tuomioistuinlaitos on nykyisinkin hyvin hallinnoitu. Sen perustuslaissa turvattu riippumattomuus toteutuu käytännössä ja luottamus siihen on korkealla. Oikeusministeriö on hoitanut hallintotehtäväänsä tuomioistuinten riippumattomuutta kunnioittaen.

Tuomioistuinlaitoksen keskushallinnon kehittämisestä on kuitenkin keskusteltu Suomessa pitkään, ainakin 15 vuotta. Valtaosassa Euroopan maita tuomioistuinlaitoksen hallinto on eriytetty oikeusministeriöstä. Myös kansainvälisten suositusten mukaan tuomioistuinlaitoksen hallinto tulisi järjestää rakenteellista riippumattomuutta korostavalla tavalla ja siten, että riippumattomuus on ulkopuolisen selkeästi havaittavissa. Viraston perustaminen vastaisi myös kansallisella tasolla valtion keskushallinnon kehittämisen periaatteita.

Mielestäni on tullut aika saada tuomioistuinvirasto myös Suomeen ja siksi tulen esittämään tuomioistuinviraston perustamista. Tarkoitus on luoda palveluorganisaatio, joka tukisi tuomioistuimia niiden ydintehtävän toteuttamisessa. Oikeusministeriö keskittyisi huolehtimaan sille kuuluvista valtioneuvostotason tehtävistä, kuten talousarviomenettelystä, strategisesta ohjauksesta ja säädösvalmistelusta.

Tulen syksyn kuluessa toimimaan tuomioistuinviraston perustamiseksi siten, että virasto voisi aloittaa toimintansa vuoden 2019 loppupuolella tai vuonna 2020. Vaihtoehdot viraston sijoituspaikaksi selvitetään valtion toimintojen alueellistamista koskevan lainsäädännön mukaisesti.

Hyvät kuulijat,

Tuomioistuinviraston perustaminen on vain yksi askel kohti laadukkaampaa oikeusvaltiota. Pitkään on keskusteltu myös lautamiesjärjestelmästä ja sen vaikutuksista tuomioistuinlaitoksen riippumattomuuteen ja sitä kohtaan tunnettuun luottamukseen. Poliittisten ryhmien valitsemien lautamiestuomareiden osallistuminen riippumattomien tuomioistuinten ratkaisutoimintaan ei ole ongelmatonta. Tähän ovat kiinnittäneet huomiota monet eri laillisuusvalvojat.

Lautamiesjärjestelmän käyttöalaa ja kokoonpanoon kuuluvien lautamiesten lukumäärää on supistettu vuosien varrella. Lautamiehet osallistuvat enää vain noin 3800 asian ratkaisemiseen vuosittain. Lautamiehiä on tällä hetkellä noin 1500. Tämä tarkoittaa, että yksittäisen lautamiehen ratkaisemien asioiden määrä jää vähäiseksi, vain muutamaan asiaan vuodessa. Tätä ei voida pitää riittävänä lautamiehiltä vaadittavan tuomitsemistoiminnan tuntemuksen ylläpitämiseksi.

Lautamiesten käsiteltäväksi ohjautuu myös varsin vakavia ja vaikeita rikosasioita. Esimerkkinä tällaisista ovat talousrikosasiat, joiden hallitseminen vaatii paitsi oikeudellista myös taloudellista asiantuntemusta. Maallikoilla ei ole erityisasiantuntemusta käsittelemiinsä asioihin. Tämä on huomattava puute ottaen huomioon oikeudellisen ympäristön monimutkaistuminen ja sen tuomareiden osaamiselle asettamat korkeat vaatimukset. Tämän vuoksi olen käynnistänyt ministeriössä selvityksen lautamiesjärjestelmän tulevaisuudesta.

Hyvät kuulijat,

Haluan lopuksi nostaa esille muutaman keskeisen hankkeen loppuvaalikaudelta.

Turvallisuusympäristö on muuttunut viimevuosina merkittävästi. Uhat ovat muuttuneet uudenlaisiksi ja niihin reagoimiseen tarvitaan uudenlaisia keinoja. Suomen ensimmäisen tiedustelulainsäädännön valmistelu on yksi näistä uudenlaisista keinoista viranomaisille.

Käynnissä on erillisten siviili- ja sotilastiedustelua koskevien lainsäädäntöjen valmistelu. Lainsäädännön on tarkoitus sisältää merkittäviä uusia tiedustelutoimivaltuuksia. Jotkin uusista tiedusteluvaltuuksista, kuten tietoliikennetiedustelu, merkitsisivät puuttumista perustuslaissa turvattuun luottamuksellisen viestin suojaan. Tämän vuoksi oikeusministeriössä on valmisteilla perustuslain 10 §:n muutos, jolla perustuslakiin lisättäisiin uusia, kansallisen turvallisuuden suojaamiseen palautuvia hyväksyttäviä perusteita rajoittaa luottamuksellisen viestin salaisuutta.

Uusien tiedusteluvaltuuksien vastapainoksi oikeusministeriössä valmistellaan lisäksi lainsäädäntöä tiedustelutoiminnan valvonnan järjestämiseksi. Tiedustelutoiminnan laillisuusvalvontaa varten ehdotetaan perustettavaksi uusi viranomainen, tiedusteluvaltuutettu. Tällä olisi tehtävässään vahva asema ja tehokkaat toimivaltuudet. Kansalaiset voisivat tehdä valtuutetulle kanteluita ja tutkimispyyntöjä.

Eduskunnassa on lisäksi valmisteilla uuden erikoisvaliokunnan, tiedusteluvalvontavaliokunnan, perustaminen tiedustelutoiminnan parlamentaarisen valvonnan järjestämiseksi. Tiedustelulainsäädännön valmistelussa on kaiken kaikkiaan pyritty luomaan kattavasti ja tehokkaasti valvottu tiedustelutoiminnan kokonaisuus, joka on samalla Suomen ihmisoikeusvelvoitteista johtuvien vaatimusten mukainen.

Hyvät kuulijat,

Hallitusohjelman mukaan varmistetaan, että rikoksista annettavat rangaistukset ovat oikeudenmukaisessa suhteessa teon moitittavuuteen. Olen ohjeistanut oikeusministeriön virkamiehiä valmistelemaan syksyn aikana arviomuistiota, jossa arvioidaan eräiden rikoslajien seuraamuksia. Arvioinnin kohteena ovat seksuaalirikokset, erityisesti törkeimmät lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset ja törkeä raiskaus, väkivaltarikokset, rattijuopumusrikokset ja eräät talousrikokset.

Muistiossa seuraamuksia tarkastellaan paitsi rangaistusasteikkojen näkökulmasta, myös seuraamusten täytäntöönpanon ja sisällön kannalta. Muistiossa käsitellään seuraamusjärjestelmän mahdollisia uudistamistarpeita, kuten ehdollisen vankeuden tehostamista ja ensikertaisuusssäännösten tarkistamista. Lisäksi käsitellään rikoksentorjunnan keinoja turvallisuustilanteen parantamiseksi ja eri ratkaisuvaihtoehtojen kustannusvaikutuksia. Arviotyön perusteella on tarkoituksena yksilöidä lainsäädännön muutostarpeita ja tehdä vielä esityksiä säädösmuutoksiksi tämän vaalikauden aikana.

Hyvät lakimiespäivän osallistujat,

Maailma muuttuu jatkuvasti, jonka osana yhteiskuntamme sääntely on jatkuvasti muuttunut yhä laajemmaksi ja monimutkaisemmaksi. Lakimiesammatti on vaativa, laaja-alaista osaamista vaativa tehtävä työtehtävästä riippumatta. Tärkeätä on huolehtia, että lakimiestutkinnon suorittanut juristi on saanut riittävät valmiudet erilaisten yhä monipuolisempaa osaamista vaativien tehtävien hoitamiseen. Tärkeätä on pitää kiinni juristitutkinnon laaja-alaisuudesta, jotta tutkinto antaa riittävät valmiudet monimutkaistuvaan oikeudelliseen ympäristöön.

Hyvät juristit,

On hienoa nähdä, että lakimiespäivä kokoaa yhä näin suuren määrän Suomen juristikuntaa kuulemaan ajankohtaisista yhteiskunnallisista asioista sekä keskustelemaan alan nykytilasta. Elämme oikeudellisesta näkökulmasta varsin mielenkiintoista aikaa niin kotimaassa kuin myös kansainvälisessä ympäristössä. Toivotan antoista lakimiespäivää ja hyviä keskusteluja.