Tutkimuksen mukaan suomalaisten politiikan tuntemuksessa suuria eroja
Tutkimus suomalaisten politiikkatietämyksestä osoittaa, että todennäköisimmin hyvät tiedot politiikasta ja yhteiskunnallisista asioista Suomessa on korkeasti koulutetulla, ylemmässä asemassa olevalla, hyvätuloisella vanhemmalla mieshenkilöllä. Kouluttamattomat nuoret taas uhkaavat jäädä poliittiseen paitsioon.
Politiikan tutkijat Kimmo Elo ja Lauri Rapeli kartoittivat tänään julkaistussa tutkimuksessaan kansalaisten politiikkatietämyksen yleiskuvaa, jota ei ole Suomessa tähän mennessä juuri lainkaan tutkittu.
Tutkimuksen tavoitteena oli politiikkatietämyksen kartoituksen lisäksi analysoida sen yhteyttä sosiaalisiin taustatekijöihin sekä kansalaisten politiikkakäsityksiin ja -asenteisiin. Politiikkatietämyksen osa-alueet jaettiin Suomen poliittiseen järjestelmään, Euroopan unioniin ja kansantalouteen liittyviin kysymyksiin.
Tutkimuksessa havaittiin, että vaikka suomalaisten kokonaistietämys politiikasta onkin varsin kohtuullisella tasolla, vaihtelu eri politiikkatiedon osa-alueilla oli melko suurta: kaikilla osa-alueilla pärjänneiden osuus on melko pieni. Merkittävä tulos tässä yhteydessä oli myös se, että kansalaisten käsitys omasta tietämyksestään on varsin realistinen.
Käsitys politiikasta näyttää myös olevan vahvasti sidoksissa politiikkatietämykseen: myönteinen suhtautuminen demokratiaan on yleisintä korkeimman tietämystason saavuttaneiden joukossa. Puolueinstituutio näyttäisi tulosten valossa nauttivan kansalaisten hyväksyntää ja sille asetetaan suuria odotuksia isojen yhteiskunnallisten tehtävien hoitamisessa yhteiskunnan tasapainoisesta kehityksestä kansalaisten hyvinvointiin.
Politiikkatietämys jakautuu epätasaisesti
Merkittävä tutkimustulos on politiikkatietämyksen epätasainen jakautuminen eri sosiaalisten ryhmien välillä. Hyvät tiedot politiikasta ja yhteiskunnallisista asioista korreloivat korkean koulutuksen ja ammatillisen aseman, hyvän taloudellisen tilanteen sekä korkeamman iän kanssa. Miesten tietämystaso on tutkimuksen mukaan naisia korkeampi.
Erityisen huolestuttava tilanne on korkeakouluttamattomilla nuorilla. Sen lisäksi, että alemman koulutustason omaavat 18-30-vuotiaat ovat poliittisesti passiivisia, myös heidän politiikkatietämyksensä taso on matala.
Vastaajien politiikkatietämyksen tason ja heidän äänestysaktiivisuutensa havaittiin olevan vahvasti yhteydessä toisiinsa. On siis mahdollista, että ilman toimenpiteitä koulutustausta on tulevaisuudessa yhä selkeämpi erotteleva tekijä aktiivisten ja passiivisten kansalaisten välillä.
Politiikkaan liittyvät kyselytutkimukset ovat sekä Suomessa että maailmalla keskittyneet lähinnä kansalaisten mielipiteisiin, asenteisiin ja osallistumiseen. Sen sijaan vertailukelpoista, systemaattisesti kerättyä tietoa kansalaisten politiikkatietämyksestä ei juurikaan ole ollut saatavilla. Tutkimus täydentää mielipide- ja asennetutkimusten luomaa kuvaa poliittisen osallistumisen taustatekijöistä. Selvää on, että vahva poliittinen tietämyspohja antaa paremmat edellytykset kansalaisten poliittiselle osallistumiselle ja sitä kautta myös vahvemmalle demokratialle.
Julkaisu liittyy Turun yliopiston valtio-opin laitoksella elokuussa 2007 alkaneeseen ”Suomalaisten politiikkatietämys” tutkimushankkeeseen. Tutkimusta ovat rahoittaneet Turun yliopiston lisäksi oikeusministeriö sekä opetusministeriö.
Lisätietoja:
Hankkeen vastuullinen johtaja, valt.tri Kimmo Elo, puh. (02) 333 5389 ja hankekoordinaattori, pol.mag. Lauri Rapeli, puh. (02) 333 5386, sähköposti: [email protected], Turun yliopistosta sekä erikoissuunnittelija Niklas Wilhelmsson, puh. (09) 1606 7966, sähköposti: [email protected], oikeusministeriöstä.
Keskustelua aiheesta
www.otakantaa.fi-foorumilla on parhaillaan käynnissä kaksi aiheeseen liittyvää keskustelua (oheiset linkit)