Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian yhteyteen aiotaan perustaa uusi Ihmisoikeuskeskus
Hallitus esittää, että eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian yhteyteen perustettaisiin vuoden 2012 alusta toiminnallisesti itsenäinen ja riippumaton Ihmisoikeuskeskus.
Presidentin esittelyssä 22.10. eduskunnalle annettavan esityksen mukaan keskuksen tehtävänä olisi edistää perus- ja ihmisoikeuksia koskevaa tiedotusta, kasvatusta, koulutusta ja tutkimusta sekä näihin liittyvää yhteistyötä. Keskus laatisi selvityksiä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta sekä tekisi aloitteita ja antaisi lausuntoja perus- ja ihmisoikeuksien edistämiseksi. Ihmisoikeuskeskus osallistuisi myös perus- ja ihmisoikeuksien edistämiseen ja turvaamiseen liittyvään eurooppalaiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön.
Ihmisoikeuskeskukselle säädettävät tehtävät kattaisivat yhdessä oikeusasiamiehen laillisuusvalvontatehtävän kanssa Yhdistyneiden Kansakuntien vahvistamien ns. Pariisin periaatteiden mukaiselle kansalliselle ihmisoikeusinstituutiolle kuuluvan tehtäväkokonaisuuden. Oikeusasiamiehen laillisuusvalvontatehtävät muodostaisivat Pariisin periaatteiden mukaisen valinnaisen kantelutehtävän.
YK:n yleiskokouksen vuonna 1993 hyväksymissä ns. Pariisin periaatteissa suositellaan valtiota perustamaan perus- ja ihmisoikeuskysymyksiin erikoistuneita, riippumattomia ja rakenteeltaan monialaisia ja -jäsenisiä toimielimiä. Suomessa ei nykyisin ole Pariisin periaatteet täyttävää kansallista ihmisoikeusinstituutiota.
Oikeusasiamiehelle ja oikeuskanslerille tehtyjen kanteluiden käsittelyyn joustavuutta laillisuusvalvonnan tehostamiseksi
Samassa yhteydessä muutettaisiin oikeusasiamiehelle ja oikeuskanslerille tehtyjen kanteluiden tutkintaa koskevaa sääntelyä. Esityksessä on otettu huomioon oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen perustuslaista ilmenevä tehtävä valvoa perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista. Esitys mahdollistaisi nykyistä paremmin yksittäistapauksellisen harkinnan.
Kanteluiden vanhentumisaikaa lyhennettäisiin nykyisestä viidestä vuodesta kahteen vuoteen. Jatkossakin oikeusasiamies ja oikeuskansleri voisivat yksittäistapauksissa erityisestä syystä tutkia myös kahta vuotta vanhemman asian. Esitetty vanhentumisaika ei estäisi ylimpiä laillisuusvalvojia selvittämästä kahta vuotta vanhempia virkarikosasioita.
Esityksen mukaan muutokset tehostaisivat laillisuusvalvontaa lyhentämällä käsittelyaikoja ja antaisivat ylimmille laillisuusvalvojille nykyistä enemmän liikkumavaraa ohjata resurssejaan suunnitelmallisesti. Ylimpien laillisuusvalvojien toimivaltuudet ja toimintamuodot eivät sinänsä muuttuisi eikä kanteluiden yksittäistapauksellisesta harkinnasta luovuta.
Lisätietoja:
neuvotteleva virkamies Janina Groop-Bondestam, puh. 09 1606 7686