Oikeusministeri Antti Häkkäsen puhe tuomioistuinlaitoksen tulevaisuudesta Helsingin hovioikeuspiirin lainkäyttöpäivässä Kansallismuseossa 16.3.2018
Hyvät kuulijat!
Tuomioistuinlaitoksen tärkein voimavara on asiantunteva tuomarikunta. Helsingin hovioikeuden ja hovioikeuspiirin käräjäoikeuksien vuosittaiset laatuhankkeet ovat arvokas lisä tuomioistuinten ja tuomareiden osaamisen ylläpidossa. Olen erittäin tyytyväinen saadessani osallistua tähän päivään.
Hovioikeuspiirin viime vuoden laatuhanke on tuottanut hienoja tuloksia, kun Helsingin käräjäoikeus on ensimmäisenä tuomioistuimena Suomessa ottamassa käyttöön mediatuomarit. Käytäntö on jo vakiintunut useassa muussa Euroopan maassa, ja on hienoa, että Helsingin käräjäoikeus maamme suurimpana käräjäoikeutena toimii tässä asiassa uranuurtajana.
Hyvät kuulijat,
Oikeusvaltiota on koeteltu ympäri Eurooppaa viime aikoina poikkeuksellisella voimalla. Erityisesti olen ilmaissut monissa eri yhteyksissä huoleni Puolan tilanteesta. Oikeusvaltioperiaatteesta kiinnipitäminen on Suomen EU-politiikan prioriteettilistan kärkiasioita. Oikeusvaltioperiaatteella on tärkeä rooli järjestäytyneen yhteiskunnan perustana. Se, että tiedämme muiden maiden noudattavan tätä samaa periaatetta, mahdollistaa valtioiden välisen yhteistyön. Ilman oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamista elinkeinoelämä ei voi luottaa siihen, että valtioon uskaltaa investoida. Oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen on länsimaisen yhteiskunnan peruselementti, jota meidän tulee suojella. Oikeusvaltioperiaatteen loukkaukset ovat johtaneet monissa maissa lukuisiin ylilyönteihin ja ihmisten perusoikeuksien polkemiseen. Emme voi suvaita yhdeltäkään valtiolta oikeusvaltioperiaatteen rikkomista. Meidän tulee puuttua tähän niin Euroopan tasolla kuin laajemmin kansainvälisenä kysymyksenä.
Euroopan unionin tuomioistuin on helmikuun lopulla jälleen kerran voimakkaasti painottanut oikeusvaltioperiaatteen merkitystä ja kansallisten tuomioistuinten roolia unionioikeuden järjestelmässä. Tuomioistuin korosti, että EU:n jäsenvaltioiden ja muun muassa niiden tuomioistuinten välinen keskinäinen luottamus rakentuu perustavanlaatuiseen lähtökohtaan, jonka mukaan jäsenvaltiot jakavat lukuisia yhteisiä arvoja, joihin myös koko unioni perustuu.
Tuomioistuimen ratkaisun perusteluissa korostetaan Euroopan unionin roolia oikeusunionina, jossa yksityisellä on mahdollisuus riitauttaa päätös tai kansallisen toiminnan laillisuus, jos asiassa on liityntä unionin oikeuteen. Tehokkaan oikeussuojan takaamisesta huolehtivat unionin tuomioistuin yhdessä jäsenvaltioiden tuomioistuinten kanssa. Unionin tuomioistuimen mukaan oikeusvaltioperiaatteen arvo korostuu juuri tämän yhteistyön myötä.
Unionin tuomioistuin painotti ratkaisussaan, että oikeusvaltion olemassaoloon kuuluu erottamattomana osana tehokas tuomioistuinvalvonta. Jäsenvaltioiden tehtävänä on varmistaa, että ne elimet, jotka toimivat tuomioistuimina jäsenvaltiossa, täyttävät tehokkaan oikeussuojan vaatimukset unionin oikeuden järjestelmässä. Jäsenvaltioiden tuomioistuimet toteuttavat täten yhteistyössä unionin tuomioistuimen kanssa niille yhteisesti annettua tehtävää turvata se, että perussopimusten tulkinnassa ja soveltamisessa noudatetaan lakia – oikeusvaltion perusperiaatetta.
Tämä unionin tuomioistuimen viesti on painava viesti kaikille jäsenvaltioille. EU:n jäsenvaltioilla on velvollisuus turvata kansallisten tuomioistuinten riippumattomuus ja itsenäisyys sekä muutoinkin huolehtia tuomioistuinten toimintaedellytyksistä.
EU-oikeuden aineellinen sisältö kehittyy jatkuvasti, kun uutta lainsäädäntöä annetaan ja vanhaa päivitetään. Yksi tärkeimmistä ja suurimmista EU:ssa viime aikoina toteutetuista lainvalmisteluhankkeista tulee todeksi toukokuun lopulla, kun EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen soveltaminen alkaa. Prosessioikeuden alalla jatkamme EU-lainsäätäjänä edelleen työtä eksekvatuurimenettelyn maltilliseksi purkamiseksi. Tällä hetkellä tähän tähdätään perheoikeuden alan keskeisimpiin instrumentteihin kuuluvan Bryssel II a-asetuksen uudistamisen yhteydessä. EU-instrumentteja uudistetaan myös digitalisaation edistämiseksi, kun sekä tiedoksiantoasetus että todisteiden vastaanottamista koskeva asetus on tarkoitus lähivuosina päivittää. Teknologinen kehitys ajaa sekä lainsäädäntötyötä että politiikkaa myös monella muulla tapaa eteenpäin.
Toinen muutosvoima EU-oikeuden kehityksessä on integraation eteneminen ja erityisesti EU:n talous- ja rahaliiton vahvistaminen. Pääomamarkkinaunionin rakentaminen on jo sysännyt käyntiin direktiivineuvottelut maksukyvyttömyyslainsäädäntöjen harmonisoimiseksi ja komissiolta odotetaan tänä keväänä vielä uusiakin avauksia. Suomella on EU:n neuvottelupöydissä yksi keskeinen tavoite: pyrimme siihen, että saamme aikaan mahdollisimman hyvää EU-lainsäädäntöä, joka on mahdollisimman hyvin yhteensovitettavissa kansalliseen oikeusjärjestelmäämme.
Hyvät kuulijat,
Yksi keskeisimmistä asioista meillä oikeusministeriössä on toimintakykyisestä tuomioistuinlaitoksesta huolehtiminen. Oikeuspalvelun tulee olla toisaalta riittävän saavutettavissa, mutta ratkaisujen laadun tulee olla yhä keskeisempi huomionkohde. Olemme oikeusministeriössä pyrkineet katsomaan, miten tuomioistuinten toimipisteverkon, prosessisääntelyn ja muun tuomioistuimia koskevan sääntelyn kokonaisuus olisi mahdollisimman tasapainoinen.
Kuten tiedämme, käräjäoikeusverkoston rakenneuudistusta koskevat lainsäädäntömuutokset vahvistettiin joulukuussa 2017. Vuoden 2019 alusta käräjäoikeuksia on 20 nykyisen 27 sijaan. Samalla toimipaikkojen määrää vähennetään 57:stä 36:een. Uudistuksella turvataan se, että kansalaiset saavat jatkossakin tuomioistuinpalveluja niitä tarvitessaan. Uudistuksella varmistetaan tasa- ja korkealaatuinen toiminta kaikissa käräjäoikeuksissa. Tavoite on saada tuomioistuinlaitoksen resurssit ja henkilöstön osaaminen aiempaa tehokkaammin käyttöön.
Rakenneuudistuksen vaikutukset Helsingin hovioikeuspiirissä ovat merkittävät. Käräjäoikeuksien määrä laskee kuudesta kolmeen. Lisäksi hovioikeuspiiri laajenee nykyisen Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden tuomiopiirillä. Uudistuksessa muodostettavasta Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudesta ja Itä-Uudenmaan käräjäoikeudesta tulee Suomen mittakaavassa varsin suuria tuomioistuimia. Uudistuksen käytännön toteuttamisen haasteet erityisesti Itä-Uudellamaalla ja kielellisten oikeuksien turvaaminen herättivät laajaa keskustelua eduskunnassakin. Nämä haasteet on tunnistettu ja ne on käsitelty perusteellisesti lainmuutosten säätämisen yhteydessä. Saamieni tietojen mukaan käräjäoikeuksien johto ja henkilöstö ovat tarttuneet uudistuksen toteuttamiseen asianmukaisella tarmolla ja eteenpäin katsoen. Luottamukseni tuomioistuimiin on tässäkin asiassa vahva ja siksi uudistuksen onnistumisen edellytykset ovat ilmeisistä haasteista huolimatta hyvät.
Rakenneuudistuksen yhteydessä toteutettavalla erityisasiaryhmien käsittelyn jatkokeskittämisellä ja juuri nyt eduskunnan käsiteltävänä olevalla summaaristen riita-asioiden käsittelyn keskittämisellä pyritään nopeuttamaan, tehostamaan ja yhdenmukaistamaan asioiden käsittelyä. Jatkossa summaarisia riita-asioita käsiteltäisiin yhdeksässä käräjäoikeudessa. Helsingin hovioikeuspiirissä näitä asioita käsitteleviksi käräjäoikeuksiksi esitetään rakenneuudistuksen myötä muodostuvaa Itä-Uudenmaan käräjäoikeutta ja Helsingin käräjäoikeutta. Hallituksen esityksessä aikataulutavoitteena on, että lainsäädäntömuutokset astuvat voimaan 1.1.2019 tai mahdollisimman pian sen jälkeen. Tämän hetken arvio on, että uudistuksen edellyttämiä tietojärjestelmämuutoksia ei ehditä toteuttaa 1.1.2019 mennessä, minkä vuoksi aikatauluvaraumaan on syytä varautua. Tietojärjestelmämuutoksista vastaava Oikeusrekisterikeskus on esittänyt voimaantulon ajankohdaksi 1.9.2019. Voimaantulon ajankohta päätetään lainsäädännön vahvistamisen yhteydessä.
Edellä mainituista uudistuksista seuraa merkittäviä muutoksia myös monille käräjäoikeuksissa työskenteleville, niin vakinaiselle kuin määräaikaiselle henkilöstölle. Uudistuksissa pyritään kaikin tavoin huolehtimaan siitä, että muutostilanteessa noudatetaan sekä valtakunnallisesti että paikallisesti hyvää ja säännösten mukaista henkilöstöpolitiikkaa. Muutoksesta yksittäiselle virkamiehelle aiheutuvia negatiivisia vaikutuksia pyritään lieventämään käytettävissä olevilla keinoilla.
Oikeudenmukaiseen tuomioistuinprosessiin tarvitaan ammattitaitoinen tuomioistuimen henkilöstö, syyttäjät ja asiamiehet. Kysymys ammattitaitoisten avustajien saatavuudesta on jäänyt monessa keskustelussa sivuosaan. Vaikka tuomioistuinten toimipisteverkko harvenisikin, tarve ammattitaitoisille oikeudenkäyntiavustajille säilyy yhä koko maassa. Se, että oikeussalissa avustajana voi toimia vain tietyn osaamistason osoittanut juristi, on mielestäni tärkeä kysymys oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin turvaamisen kannalta.
Oikeudenkäyntiavustajien osaamista on säännelty nyt ns. lupalakimieslailla, joka tuli voimaan vuoden 2013 alusta. Vuoden 2014 alusta oikeudenkäynnissä on saanut toimia avustajana vain asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut lakimies. Oikeudenkäyntiasiamiesten työn laatutasoa nostamalla on pyritty parantamaan oikeudenkäyntien asianosaisten oikeusturvaa ja asianmukaisen oikeudenhoidon edellytyksiä.
Lupalakimiesjärjestelmän käyttöönoton jälkeen oikeusministeriöön on toimitettu oikeuskanslerin, Lakimiesliiton ja oikeudenkäyntiavustajalautakunnan aloitteet, joissa on tuotu esiin, että lupalakimieslakiin sisältyy tulkinnanvaraisia ja epäselviä säännöksiä sekä puutteita, jotka vaikeuttavat lain soveltamista.
Muutostarpeita on katsottu ilmenneen muun muassa luvan myöntämisen edellytyksissä (perehtyneisyys, rehellisyys ja ilmeinen sopimattomuus), valvonnan laajuudessa, luvan peruuttamisen edellytyksissä, avustajien palkkioriitojen käsittelyssä sekä oikeuskanslerin muutoksenhakuoikeuden laajuudessa.
Lupalakimieslaki on ollut nyt voimassa viiden vuoden ajan. Mielestäni oikeusministeriölle toimitetut aloitteet antavat aiheen avoimeen keskusteluun siitä, tulisiko lakia lähteä muuttamaan. Tärkeimpänä asiana siinä mielestäni on pitää kiinni siitä, että oikeudenkäyntiavustajien osaamisen minimitaso turvataan. Mielestäni nyt on mahdollista pohtia sitä, voidaanko oikeudenkäyntiavustajaksi pääsemistä helpottaa, vai onko nykyinen taso ehdoton minimi. Toisaalta pidän tärkeänä, että kynnys oikeudenkäyntiavustajaksi pääsemiseen ei nouse liian suureksi. Lakimiesten yksi perinteisimpiä tehtäviä on rooli oikeudenkäyntiavustajana toimimiseen. Pidän tärkeänä, että nyt käydään perusteellinen keskustelu siitä, mikä on minimiosaamisen taso, joka tuomioistuinjuristiksi pääsemiseltä edellytetään.
Oikeusministeriössä on laadittu arviomuistio aloitteissa esiintuoduista mahdollisista lain muutostarpeista. Arviomuistio lähetetään nyt lausuntokierrokselle. Asiassa saatavan lausuntopalautteen perusteella tullaan arvioimaan, mihin jatkotoimiin on mahdollisesti aihetta ryhtyä lupalakimiesjärjestelmän kehittämiseksi. Tärkeätä on, että turvaamme tämän lakimiesammatin yhden keskeisimmistä rooleista riittävän taitotason. Tärkeätä kuitenkin on turvata toisaalta myös se, että oikeussali säilyy mahdollisena työympäristönä mahdollisimman monelle.
Asetin tammikuussa hankkeen valmistelemaan tuomioistuinviraston perustamista. Hanke etenee suunnitellusti. Hallituksen esitys tuomioistuinviraston perustamista koskevaksi lainsäädännöksi on tarkoitus antaa elokuun lopussa. Tavoitteeni on, että virasto voisi aloittaa toimintansa vuoden 2020 aikana.
Hanketta koordinoi kansliapäällikön johtama ohjausryhmä. Valmistelun taustalla on viraston perustamista valmistelleen toimikunnan huhtikuussa 2017 antama mietintö ja siitä saatu lausuntopalaute. Nyt käynnissä olevassa hankkeen ensimmäisessä vaiheessa keskitytään tuomioistuinviraston perustamisen edellyttämään säädösvalmisteluun ja oikeusministeriön organisaatiomuutoksen valmisteluun. Hankkeen toinen vaihe alkaa tarvittavien lainsäädäntömuutosten vahvistamisen jälkeen. Tuolloin suunnitellaan itse tuomioistuinviraston toiminta ja hallinto, tehtäviin liittyvät prosessit sekä organisaatio- ja henkilöstörakenne. Sanomattakin on selvää, että tuomioistuinviraston perustamisella on huomattava vaikutus tuomioistuimille. Sen vuoksi tuomioistuimia kuullaan jo hankkeen ensimmäisessä vaiheessa. Tuomioistuinten edustajia kuullaan hankkeen ohjausryhmässä huhtikuussa, minkä lisäksi tuomioistuimille varataan mahdollisuus lausua hallituksen esitysluonnoksesta touko-kesäkuun aikana. Hankkeen toisen vaiheen valmistelusta vastaa vahvistetun lainsäädännön mukaisesti tuomioistuinviraston johto.
Tuomioistuinviraston sijaintipaikasta päättäminen edellyttää alueellistamislainsäädännön mukaista menettelyä. Oikeusministeriössä selvitetään parhaillaan kahdeksan kaupungin sopivuutta viraston sijaintipaikaksi. Lainsäädäntö edellyttää, että alueellistamisen koordinaatioryhmälle annettavassa selvityksessä arvioidaan viraston sijoittamisen toiminnalliset ja taloudelliset vaikutukset sekä henkilöstövaikutukset. Niiden lisäksi on arvioitava myös viraston sijoittamisen alueelliset vaikutukset. Sijoittamisselvitys pyritään valmistelemaan siten, että alueellistamisen koordinaatioryhmä voisi lausua sijoittamisselvityksestä ja oikeusministeriön esityksestä sijaintipaikaksi huhtikuun lopulla. Teen lopullisen päätökseni tuomioistuinviraston sijoittamisesta huhti-toukokuussa.
Hyvät kuulijat,
Tuomarin ja jokaisen juristin on oltava nykyisin perillä paitsi kotimaisesta, myös EU-lainsäädännöstä ja muusta kansainvälisestä sääntelystä. Tämän vuoden laatuhanke on aiempien vuosien tapaan tärkeä ja hyödyllinen. Toivotan kaikille oikein hyvää ja antoisaa lainkäyttöpäivää!