Kokeilu: Tekstiviestit kannustivat nuoria äänestämään vaaleissa

Äänestämisestä muistuttaneet tekstiviestit lisäsivät nuorten äänestysaktiivisuutta tammikuussa 2022 järjestetyissä aluevaaleissa. Tämä selviää oikeusministeriön, valtioneuvoston kanslian käyttäytymistieteellisen työryhmän ja Turun yliopiston vaalien yhteydessä toteuttamasta kokeilusta.

Kokeilussa satunnaisesti valittuja 18–29-vuotiaita muistutettiin äänioikeudesta tekstiviestillä. Yli 30 000 nuorta sai tekstiviestin ennakkoäänestyksen alkamisen jälkeen ja päivää ennen varsinaisia vaaleja. Tekstiviestin saaneet nuoret äänestivät hieman enemmän kuin verrokkiryhmän nuoret. Äänestysaktiivisuus kasvoi viestin saaneilla noin yhdellä prosenttiyksiköllä 32 prosenttiin. Yhtä suuri vaikutus havaittiin myös viestin saaneiden nuorten kanssa samassa kotitaloudessa asuvien äänestysaktiivisuudessa. 

Tekstiviestin vaikutus oli suhteellisesti suurempi niillä nuorilla, jotka äänestävät harvemmin. Myös nuorten äänestäjien aktiivisuus suhteessa vanhempiin äänestäjäryhmiin nousi. Tekstiviestikokeilulla pystyttiin siis kaventamaan vinoumia sekä ikäryhmien välisessä että ikäryhmän sisäisessä äänestysaktiivisuudessa.

”Matala äänestysaktiivisuus nuorten keskuudessa on vakava ongelma, koska silloin heidän äänensä ei kuulu päätöksenteossa. Nuorena opittu passiivisuus voi myös jatkua läpi elämän. Äänestäjien aktivoiminen tasa-arvoistavalla tavalla on kuitenkin osoittautunut eri kokeiluissa vaikeaksi, koska yleensä aktivoituneet ovat olleet samankaltaisia kuin muutenkin äänestävät. Aluevaalikokeilu on merkittävä tutkimushanke, koska samaan aikaan on onnistuttu sekä aktivoimisessa että osallistumisen vinoumien kaventamisessa myös ikäryhmän sisällä, ja vielä hyvin kustannustehokkaasti”, sanoo Turun yliopiston taloustieteen professori ja tutkimusryhmän johtaja Janne Tukiainen.

Nuorille lähetettyjen viestien sisällössä käytettiin kolmea eri versiota, sillä myös sisällön vaikuttavuutta haluttiin arvioida. Yksinkertainen viesti aktivoi nuoria äänestämään hieman muita viestejä tehokkaammin.

Vastaavanlaisia tekstiviestimuistutuksia on kokeiltu viime vuosina onnistuneesti myös Tanskassa ja Norjassa. Molemmissa maissa äänestysaktiivisuus kasvoi tekstiviestien avulla. Suomessa kokeilu toteutettiin ensimmäistä kertaa.

Nuorten äänestysaktiivisuus laskussa

Äänestysaktiivisuus on laskenut niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa jo 1980-luvulta lähtien. Laskua tapahtuu kuitenkin eri tavoin eri väestö- ja ikäryhmissä. 18–29-vuotiaat äänestävät huomattavasti harvemmin kuin heitä vanhemmat suomalaiset.

Nuorten äänestysaktiivisuuteen on pyritty vaikuttamaan Suomessa monin keinoin, mutta erot äänestysaktiivisuudessa ikäryhmien välillä ovat silti suurempia kuin muissa Pohjoismaissa. Nuoria on pyritty kannustamaan äänestämään esimerkiksi demokratiakasvatuksella, viestintäkampanjoilla sekä lähettämällä kirje ensi kertaa äänestäville. 

Valtioneuvoston kanslian Käyttäytymistieteellinen ennakointi ja tieto tulevaisuuden hallinnossa -työryhmän (KETTU) tavoitteena on edistää ja tukea ihmislähtöistä, käyttäytymisen ja päätöksenteon erityispiirteet huomioivaa, tietoon perustuvaa politiikkaa ja hallintoa. 

Lisätietoja: Käyttäytymistieteellinen ennakointi ja tieto tulevaisuuden hallinnossa, erityisasiantuntija, PsT Maarit Lassander, p. 0295 160 037, [email protected], valtioneuvoston kanslia; professori Janne Tukiainen, p. 050 308 3620, [email protected], Turun yliopisto; yksikönpäällikkö Niklas Wilhelmsson, [email protected], p.  0295 150 348, oikeusministeriö