Nuorisorangaistus laajenee koko maahan
Nuorisorangaistus laajenee pysyvästi koko maahan alle 18-vuotiaana tehtyjen rikosten seuraamuksena. Nuorisorangaistus on rangaistusjärjestelmässä ehdollisen vankeuden tavoin sakkoa ankarampi mutta ehdotonta vankeutta lievempi rangaistus. Käytännössä nuorisorangaistus on yleensä kuitenkin ehdollista vankeutta tuntuvampi seuraamus. Nuorisorangaistuksen tavoitteena on rankaisemisen lisäksi estää tekijää syyllistymästä uusiin rikoksiin.
Tasavallan presidentti on vahvistanut 21.12.2004 nuorisorangaistuksen tuomitsemiseen ja täytäntöönpanoon liittyvät lait, jotka tulevat voimaan vuoden 2005 alussa nuorisorangaistuskokeilun päättyessä. Nuorisorangaistusta on kokeiltu vuodesta 1997 Espoon, Helsingin, Joensuun, Tampereen, Turun, Vaasan ja Vantaan käräjäoikeuksissa.
Nuorisorangaistukseen voidaan tuomita alle 18-vuotiaana tehdystä rikoksesta, jos sakkorangaistus ei ole riittävä seuraamus eivätkä painavat syyt vaadi ehdottoman vankeusrangaistuksen tuomitsemista. Lisäedellytyksenä on, että nuorisorangaistuksen tuomitsemista on pidettävä perusteltuna tekijän sosiaalisen selviytymisen edistämiseksi ja uusien rikosten ehkäisemiseksi. Nuorisorangaistukseen voidaan tuomita myös sellaisista tuomioistuimessa samalla kertaa käsiteltävistä rikoksista, joista vain ainoastaan osa on tehty alle 18-vuotiaana.
Nuorisorangaistus kestää 4 - 12 kuukautta
Nuorisorangaistus kestää vähintään neljä kuukautta ja enintään yhden vuoden. Tuomittu on valvonnassa rangaistuksen ajan.
Nuorisorangaistus sisältää valvontatapaamisia, sosiaalista toimintakykyä edistäviä tehtäviä sekä niiden yhteydessä annettavaa tukea ja ohjausta. Pääsääntöisesti tuomittu perehtyy myös työelämään ja työn tekemiseen valvonnan alaisena. Nuorisorangaistuksen täytäntöönpanoon kuuluvia tilaisuuksia, joihin tuomittu on velvollinen osallistumaan, saa viikoittain olla enintään kahdeksan tuntia. Kokeilulain mukainen nuorisorangaistuksen jako valvontaan ja nuorisopalveluun poistuu.
Täytäntöönpanosta huolehtii Kriminaalihuoltolaitos
Nuorisorangaistuksen valmistelusta ja täytäntöönpanosta huolehtii edelleen Kriminaalihuoltolaitos, jonka virkamies määrätään valvojaksi. Nuorisorangaistuksen täytäntöönpano sekä tuomitun elämänhallintaa ja rangaistuksen suorittamista edistävät tukitoimet sovitetaan yhteen, mikä tarkoittaa ennen kaikkea tarvittavien sosiaali- ja terveydenhoitopalveluiden yhdistämistä rangaistuksen täytäntöönpanoon.
Kriminaalihuoltolaitos laatii syyttäjän tai tuomioistuimen pyynnöstä ennen nuorisorangaistuksen tuomitsemista toimeenpanosuunnitelman, josta rangaistuksen pääasiallinen sisältö ilmenee. Kriminaalihuoltolaitos voi tuomion jälkeen antaa tarpeellisia määräyksiä, jotka koskevat täytäntöönpanoon liittyvien tilaisuuksien ajankohtia sekä tehtävien, ohjelmien ja perehtymisen tarkempaa sisältöä. Kokeilussa käytetystä jaottelusta alustavaan toimeenpanosuunnitelmaan ja tuomitsemisen jälkeen vahvistettavaan lopulliseen toimeenpanosuunnitelmaan siis luovutaan.
Uutta kokeilulakiin verrattuna on se, että tuomittua kielletään käyttämästä päihdyttäviä aineita tai olemasta niiden vaikutuksen alaisena valvontatapaamisessa tai muussa vastaavassa tilaisuudessa. Kieltoa voidaan valvoa puhalluskokeella.
Tilalle myös ehdotonta vankeutta
Kokeilulakiin verrattuna uutena täytäntöönpanon tehostamisen keinona voidaan käyttää noutoa. Jos nuorisorangaistukseen tuomittu ei saavu valvontatapaamiseen tai muuhun sovittuun tilaisuuteen, poliisi voi Kriminaalihuoltolaitoksen pyynnöstä noutaa hänet valvojan määräämään seuraavaan tilaisuuteen.
Jos tuomittu rikkoo rangaistukseen liittyviä määräyksiä, Kriminaalihuoltolaitoksen on annettava hänelle kirjallinen tai suullinen huomautus. Jos tämä ei auta tai tuomittu syyllistyy vakavaan täytäntöönpanorikkomukseen, hänelle on annettava kirjallinen varoitus. Jos tuomittu ei ojennu hänelle annetusta varoituksestakaan taikka nuorisorangaistuksen suorittaminen jää kesken tai kokonaan aloittamatta, asia viedään tuomioistuimeen, jossa määrätään uusi rangaistus suorittamatta jääneen nuorisorangaistuksen tilalle.
Tilalle voidaan tällöin määrätä sakkoa tai ehdotonta tai ehdollista vankeutta. Rangaistuksen lajia valittaessa on otettava huomioon tuomitun ikä, suorittamatta jäänyt nuorisorangaistuksen osa, rikkeen vakavuus ja nuorisorangaistukseen johtaneen rikoksen laatu.
Jos nuorisorangaistus on jäänyt kokonaan tai huomattavassa määrin suorittamatta ja jos siihen muutenkin on edellä mainitut harkintaperusteet huomioon ottaen erityistä syytä, suorittamatta jääneen osan tilalle voidaan tuomita myös ehdoton vankeusrangaistus. Ehdottomasta vankeusrangaistuksesta on tarkoitus tulla todellinen nuorisorangaistuksen täytäntöönpanoa tehostava uhka.
Tavoitteena noin 300 nuorisorangaistusta vuodessa
Nuorisorangaistuksen laajentaminen koko maahan lisää rangaistuksen käyttöä huomattavasti. Kokeilulain aikana nuorisorangaistuksia tuomittiin kokeilualueilla yhteensä 28 -102 vuodessa. Laajentamisen ja kehittämisen myötä nuorisorangaistuksia tuomitaan arviolta noin 300 vuodessa rangaistuksen käytön päästyä täyteen vauhtiin.
Lisätiedot: Lainsäädäntöneuvos Janne Kanerva, puh. (09) 1606 7723, s-posti: [email protected]