Ryhmäkanne-ehdotus valmis
Ryhmäkanteen nostamista ehdotetaan mahdolliseksi kuluttajariidoissa ja ympäristövahinkoa koskevissa riidoissa. Oikeusministeri Leena Luhtanen otti tänään vastaan ryhmäkannetta valmistelleen työryhmän mietinnön.
Ryhmäkanteella tarkoitetaan kannetta, jota ajetaan yleisessä tuomioistuimessa käsiteltävässä riita-asiassa ryhmän puolesta. Työryhmä ehdottaa, että lain soveltamisala rajataan asiaryhmiin, joissa on painavin tarve ryhmäkanteelle. Niitä ovat laajaa asianosaispiiriä koskettavat kuluttajariidat ja vaikutuksiltaan laajaa ympäristövahinkoa koskevat riidat. Ryhmäkanne olisi näissä asioissa uusi vaihtoehto nykyisin voimassa oleville menettelyille.
Uudistuksella saatettaisiin oikeusjärjestelmän piiriin sellaiset suurta joukkoa koskevat oikeudenkäyntikelpoiset vaatimukset, joita ei kustannusten vuoksi taikka tietojen ja taitojen puuttuessa nykyisin viedä tuomioistuimen tutkittavaksi. Esimerkiksi asiassa, jossa vaatimus on 1 500 euroa tai vähemmän, ei kulujen vuoksi ole nyt järkevää ryhtyä oikeudenkäyntiin. Ryhmäkanteessa ryhmän jäsen ei vastaisi oikeudenkäyntikuluista, vaan ne maksaisi kantaja tai vastaaja.
Ryhmäkanteen mahdollisuus voisi myös toimia ennalta ehkäisevästi ja näin tehostaa lakien noudattamista.
Viranomainen nostaisi ryhmäkanteen
Asian käsittely ryhmäkanteena edellyttäisi, että usealla henkilöllä on samaa vastaajaa koskeva vaatimus, joka perustuu samoihin tai samankaltaisiin seikkoihin. Lisäksi asian käsittelyn ryhmäkanteena tulisi olla tarkoituksenmukaista ja ryhmän tulisi olla riittävän täsmällisesti määritelty. Ryhmäkanteeseen osallistuminen edellyttäisi nimenomaista ryhmään ilmoittautumista. Ryhmän koolle ei laissa asetettaisi ala- tai ylärajaa.
Ryhmäkanneasioissa kantajana ja ryhmän edustajana toimisi viranomainen. Tällä varmistettaisiin, ettei kanteita voi nostaa vahingoittamistarkoituksessa.
Kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välisissä riita-asioissa kannetta ajaisi kuluttaja-asiamies. Ryhmäkanne olisi mahdollinen esimerkiksi kulutustavaran virhettä tai sopimusehtojen tulkintaa koskevissa riidoissa. Myös sijoitustuotteita ja vakuutuksia koskevat kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan väliset riita-asiat kuuluisivat lain soveltamisalaan.
Ympäristövahinkoa koskevissa riita-asioissa ryhmäkannetta ajaisi Länsi-Suomen ympäristökeskus, joka on suurin alueellisista ympäristökeskuksista. Ympäristövahinko voi aiheutua esimerkiksi veden, ilman tai maaperän pilaantumisesta tai melusta.
Yhdistyksellä toissijainen kanneoikeus ympäristövahingoissa
Jos ympäristökeskus ei nostaisi ryhmäkannetta tietyt edellytykset täyttävässä asiassa, toissijainen kanneoikeus olisi rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on asuinympäristön viihtyisyyden, luonnonsuojelun, kalastuksen, maanviljelyn, poron- tai metsänhoidon edistäminen. Esimerkiksi kaupunginosayhdistys voisi toimia kantajana lentomelua tai hajuhaittaa koskevassa asiassa.
Yhdistysryhmäkanteen vireille saattaminen edellyttäisi, että järjestöllä on taloudelliset ja muut edellytykset toimia asiassa kantajana. Järjestön olisi vastaajan vaatiessa asetettava vakuus oikeudenkäyntikulujen korvaamiseksi.
Vaatimukset voisivat olla erilaisia
Ryhmäkanteella voitaisiin vaatia vastaajalta rahallista vahingonkorvausta taikka vaatia tätä esimerkiksi pidättäytymään jostakin toiminnasta tai sallimaan tietynlainen menettely. Vahinkoa kärsineiden korvausvaatimukset voisivat olla erisuuruisia. Myös laadullisesti erilaisia vaatimuksia, kuten hinnanalennusta ja kaupan purkua, olisi mahdollista käsitellä ryhmäkanteena. Vaatimusten perusteiden tulisi kuitenkin olla samat tai samankaltaiset eikä vaatimusten tueksi esitettävä näyttö voisi vaihdella paljon ryhmän eri jäsenten osalta.
Ryhmää edustava kantaja voisi ilmoittaa ryhmäkanteesta lehdessä tai verkkosivuilla ja ryhmään ilmoittauduttaisiin esimerkiksi lomakkeella. Asian käsittelyssä sovellettaisiin pääosin tavallista riita-asian oikeudenkäyntimenettelyä. Ryhmän jäsenet eivät olisi oikeudenkäynnissä asianosaisia eikä heillä olisi puhevaltaa, vaan sitä käyttäisi kantaja.
Ryhmäkanteen johdosta annettava tuomio sitoisi kantajaa, ryhmään ilmoittautuneita jäseniä sekä vastaajaa. Ryhmän jäsenellä olisi oikeus hakea omalta osaltaan muutosta tuomioon vain siinä tapauksessa, että kantaja ei hae muutosta.
Ryhmäkanne parantaisi oikeusturvaa
Ryhmäkanteen käyttöönoton myötä korvausvastuu oikeudenloukkauksista toteutuisi nykyistä useammin. Tällä parannettaisiin oikeusturvaa ja kansalaisten tasapuolista kohtelua. Myös yritysten kannalta olisi hyvä, ettei lainvastaisella toiminnalla voisi hankkia etua muihin yrityksiin nähden.
Työryhmän arvion mukaan ryhmäkanteita nostettaisiin vain harvoin. Ruotsissa on ollut vuodesta 2003 lähtien voimassa vastaavantyyppinen menettely. Siellä kanteita on nostettu kuusi. Lain voimaantulon ei ole havaittu vaikuttaneen kansantalouteen tai yritysten sijoittumiseen Ruotsiin.
Ryhmäkannetta koskevaan mietintöön liittyy viisi eriävää mielipidettä. Niissä vastustetaan ryhmäkanteen käyttöönottoa yleisesti tai sen käyttöönottoa ympäristövahingoissa.
Lisätietoja: lainsäädäntöneuvos Asko Välimaa, puh. (09) 1606 7708 erityisasiantuntija Maarit Leppänen, puh. (09) 1606 7704 sähköposti: [email protected]