Tekoälyn hyödyntäminen oikeusalalla aiheena EU:n oikeus- ja sisäasioiden epävirallisessa ministerikokouksessa
EU-maiden oikeusministerit tapaavat Unkarin EU-puheenjohtajakauden epävirallisessa ministerikokouksessa Budapestissä tiistaina 23. heinäkuuta. Kokouksessa keskustellaan muun muassa tekoälystä. Kokouksessa Suomea edustaa oikeusministeriön kansliapäällikön sijainen, osastopäällikkö Johanna Suurpää.
Oikeusministerikokouksen yhtenä aiheena on tekoälyn rooli oikeusalalla. Kokouksessa keskustellaan tekoälyyn perustuvien sovellusten käyttömahdollisuuksista, hyödyistä ja riskeistä oikeudellisten asioiden käsittelyssä sekä tekoälyn sääntelykehikosta oikeusasioiden osalta. Suomen tavoitteena on hyödyntää digitalisaation ja tekoälyn mahdollisuuksia täysimääräisesti. Suomi pitää kuitenkin tärkeänä, että oikeushallinnossa tekoälyratkaisujen käyttöönotossa käytetään malttia ja harkintaa, jotta mahdolliset piilevät riskit esimerkiksi yhdenvertaisuudelle, tietoturvalle ja tietosuojalle arvioidaan asianmukaisesti.
Kokouksen työlounaalla keskustellaan myös tekoälyn käytön vaikutuksesta perusoikeuksien toteutumiseen oikeusalalla. Suomi uskoo, että tekoälypohjaisilla teknologisilla ratkaisuilla voidaan parantaa oikeusturvan saatavuutta, jos sekä oikeudenkäyntien kustannukset että niiden kesto pienenevät. Samalla on varmistettava, että perusoikeuksia kunnioitetaan ja että ihmiset pysyvät teknologisessa muutoksessa mukana.
Kokouksessa keskustellaan myös oikeudellisen kilpailukyvyn vahvistamisesta EU:ssa, erityisesti siviilioikeuden näkökulmasta. Suomi painottaa, että oikeusvaltioperiaate, mahdollistava lainsäädäntökehys sekä riippumaton ja tehokas oikeuslaitos ovat keskeisiä kilpailukyvyn tekijöitä. Ne takaavat ennakoitavan toimintaympäristön yrityksille ja luovat pohjaa investoinneille. EU:n siviilioikeuden alan sääntelyllä tuetaan osaltaan rajat ylittävää liiketoimintaa. Oikeudellista kilpailukykyä voidaan edistää myös varmistamalla, että säädösehdotukset perustuvat riittävän kattaviin vaikutusarviointeihin, jotka huomioivat EU-lainsäädännön vaikutukset kansalliselle tasolle. Ennen kuin uutta EU-sääntelyä harkitaan pitää ensin olla riittävästi tietoa nykysääntelyn toimivuudesta.
Puheenjohtamaa Unkari haluaa jatkaa Belgian puheenjohtajakaudella alkanutta keskustelua siviili- ja rikosoikeudellisen yhteistyön tulevaisuudesta. Suomi pitää tärkeänä yhteistä keskustelua europarlamenttivaalien jälkeen käynnistyvän uuden lainsäädäntökauden haasteista ja prioriteeteista. Suomelle on tärkeää myös muun muassa se, että EU jatkaa vahvaa ja yhtenäistä vastaamista Venäjän sotilaalliseen hyökkäykseen Ukrainassa.
Lisätietoja:
yksikönpäällikkö Eeva Aittoniemi, EU- ja kansainväliset asiat, p. 0295 150 170, [email protected]