YK:n ryhmä arvioi Suomen korruptiotilannetta
Suomessa on kuluvalla viikolla arvioitu korruption vastaisen YK:n yleissopimuksen täytäntöönpanoa. Arvioinnin kohteena on sopimuksessa määriteltyjen tekojen, kuten lahjonnan eri muotojen, säätäminen rangaistavaksi. Lisäksi arvioidaan poliisin ja rikosoikeusjärjestelmän toimintaa sekä kansainvälistä yhteistyötä.
Arviointiryhmä on kiinnostunut myös mm. siitä, miten kansanedustajien lahjonnan kriminalisointi on Suomessa järjestetty ja millä aikataululla uusi lainsäädäntö on tulossa voimaan. Asiaa koskeva hallituksen esitys on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä.
Arviointiryhmään kuuluu asiantuntijoita sopimukseen liittyneistä maista sekä YK:n sihteeristön huume- ja kriminaalipolitiikan toimistosta. Ryhmä on tavannut Suomen korruption vastaisen yhteistyöverkoston jäseniä, viranomaisia, yksityisen sektorin ja kansalaisjärjestöjen edustajia sekä tutkijoita. Järjestöistä tapaamisiin ovat osallistuneet Transparency Internationalin Suomen osasto, Ihmisoikeusliitto sekä Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta.
Suomi on ensimmäinen maa, jossa YK:n arviointi tehdään. Tarkastajien maavierailu on osa suurempaa kokonaisuutta, johon lisäksi kuuluu ns. itsearviointi ja sopimusvaltioiden edustajista koostuvan työryhmän työskentely. Suomea koskeva raportti on esillä työryhmän seuraavassa kokouksessa kesäkuussa 2011.
Korruption vastainen YK:n yleissopimus on ensimmäinen maailmanlaajuinen sopimus korruption torjunnasta. Se antaa pohjan yhteisen politiikan luomiselle ja mahdollistaa poliisi- ja oikeudellista yhteistyötä ympäri maailmaa. Sopijavaltioita on tällä hetkellä 148.
Suomen viranomaiset ovat olleet keskeisesti mukana kehittämässä yleissopimusta ja sen seurantamekanismia. Seurannassa toteutetaan vertaisarviointia, joka mahdollistaa syvällisiä keskusteluja asiantuntijoiden kesken. Arvioitavan maan järjestelmää käydään läpi yksityiskohtaisesti ja esitetään erilaisia hyviin käytänteisiin perustuvia ratkaisuja ongelmiin.
Suomi on pitänyt tärkeänä sitä, että järjestöjen, yksityisen sektorin ja tutkijoiden edustajat saavat avoimesti osallistua sopimuksen täytäntöönpanon seurantaan. Kukin arvioitavana oleva valtio päättää itse, missä määrin se konsultoi erilaisia sidosryhmiä. Koska Suomi on ensimmäinen arvioitava maa, oikeusministeriö on pyrkinyt saamaan maavierailuun mukaan mahdollisimman paljon juuri sidosryhmien edustajia. Näin voidaan rohkaista myös muita valtioita aktiiviseen viranomais- ja kansalaiskeskusteluun korruption torjunnasta.
Myös GRECO ja OECD tehneet arviointeja Suomen korruptiotilanteesta
Suomi on osapuolena myös muissa korruptiontorjuntasopimuksissa. Euroopan neuvoston korruption vastaisen toimielimen GRECO:n arvioitavana Suomi on ollut kolme kertaa. Viimeksi vuonna 2009 GRECO arvioi Suomen toimia puoluerahoituksen avoimuutta ja lahjonnan kriminalisointia koskevien suositusten toteuttamisessa.Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD on sekin arvioinut korruption torjuntaa Suomessa kolmesti. Kesäkuussa 2010 järjestön työryhmä arvioi ulkomaisiin virkamiehiin kansainvälisissä liikesuhteissa kohdistuvan lahjonnan torjuntaa Suomessa.
Lisätietoja:
kansainvälisen yksikön johtaja Matti Joutsen, puh. 09 1606 7778
sähköposti: [email protected]
Suomea koskeva maaraportti julkaistaan kevään aikana oikeusministeriön verkkosivuilla.