FI SV

Valvotun koevapauden tehokkuutta lisättäisiin seksuaalirikollisten lääkehoito mahdolliseksi

Oikeusministeriö 25.10.2012 10.25
Tiedote -

Valvotun koevapauden sääntelyä aiotaan täsmentää. Laissa säädettäisiin nykyistä yksityiskohtaisemmin koevapauden edellytyksistä, sisällöstä ja täytäntöönpanosta sekä teknisistä ja muista valvontatavoista. Samalla seksuaalirikoksen ehkäisemiseksi tarkoitettu lääkehoito ja siihen mahdollisesti psykososiaalinen hoito tehtäisiin mahdolliseksi. Hallituksen tänään eduskunnalle antaman esityksen mukaan hoito voitaisiin asettaa valvotun koevapauden ehdoksi.

Valvottu koevapaus otettiin vuonna 2006 käyttöön uutena vankilasta vapauttamisen vaiheena. Valvottu koevapaus tarkoittaa sitä, että vanki voidaan päästää koeluonteisesti vapauteen aikaisintaan kuusi kuukautta ennen ehdonalaista vapauttamista. Koevapaus on keskeinen osa suunnitelmallista ja asteittaista vapauttamista. Koevapaudessa olevalla on mahdollisuus harjoitella rikoksetonta ja päihteetöntä elämää vankilan ulkopuolella Rikosseuraamuslaitoksen valvonnassa. Valvottu koevapaus on osoittautunut onnistuneeksi järjestelmäksi, ja noin 85 prosenttia vangeista suorittaa sen onnistuneesti loppuun.

Tällä hetkellä koevapauden laintasoinen sääntely on niukkaa. Myös käytännössä on havaittu, että koevapautta koskevaa lainsäädäntöä on tarpeen täsmentää, sillä koevapauden valmistelussa ja täytäntöönpanossa noudatettavat käytännöt vaihtelevat vankiloittain. Kun myös valvotunkoevapauden valvonnassa olevien henkilöiden määrää aiotaan lähivuosina nostaa, on tarpeen myös ottaa käyttöön nykyistä tehokkaampia valvontamuotoja.

Valvotun koevapauden tekninen valvonta toteutetaan nykyisin siten, että koevapauteen sijoitetulla on hallussaan matkapuhelin. Jatkossa valvonta voisi tapahtua samaan tapaan kuin valvontarangaistuksessa eli koevapaudessa olevan nilkkaan tai ranteeseen kiinnitettävällä valvontalaitteella. Näin valvontaa voitaisiin tehostaa: nilkassa olevaa valvontalaitetta ei voi poistaa ilman, että siitä aiheutuu hälytys. Valvonnan toteutustapa määriteltäisiin yksilöllisesti vangin arvioidun valvonnan tarpeen perusteella.

Lääkehoidon tavoitteena ehkäistä rikoksen uusimista

Esityksen mukaan vangin sitoutuminen seksuaalirikoksen ehkäisemiseksi määrättävään lääkehoitoon otettaisiin uudeksi valvotun koevapauden ehdoksi. Käytännössä tämä koskisi rikoksentekijöitä, jotka on tuomittu esimerkiksi törkeästä raiskauksesta tai törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Vanki aloittaisi lääkehoidon jo vankeusajan loppupuolella. Se voisi olla jatkoa vankilassa järjestettyyn seksuaalirikosten ehkäisyyn tarkoitettuun toimintaohjelmaan (ns. STOP-ohjelma) osallistumiselle.

Tavoitteena on ehkäistä seksuaalirikosten uusimista. Kansainväliset kokemukset osoittavat, että seksuaalirikosten uusimista voidaan ehkäistä lääkityksellä, joka vaimentaa seksuaaliviettiä. Pohjoismaissa pisin kokemus hormonaalisesta lääkehoidosta on saatu Tanskan vankeinhoidossa. Myös masennuksen ja pakko-oireisen häiriön hoidossa käytetty lääkitys olisi mahdollinen. Jos rikokset liittyvät päihteiden käyttöön, myös esimerkiksi antabus- tai metadonikorvaushoito olisivat mahdollisia.

Esityksen mukaan lääkehoito perustuisi aina seksuaalirikoksesta tuomitun vapaaehtoisuuteen. Hoidon tehokkuuden kannalta on tärkeää, että tuomittu on itse motivoitunut hoitoon. Koska lääkehoidolla voi olla sivuvaikutuksia, näistä tulisi kertoa tuomitulle ennen hoidon aloittamista. Lääkitystä käytettäisiin pääsääntöisesti yhdessä psykososiaalisen hoidon ja tuen kanssa.

Ennen valvottuun koevapauteen pääsyä vangin olisi sitouduttava lääkehoidon jatkamiseen myös ehdonalaisen vapauden aikana. Jollei vanki noudattaisi lääkehoitoa koskevia määräyksiä, koevapaus voitaisiin peruuttaa määräajaksi tai suorittamatta olevaksi ajaksi tai ehdonalainen vapaus määrätä osaksi menetetyksi.

Seksuaalirikollisten lääkehoidosta päättäisi Rikosseuraamuslaitokseen kuuluvan Psykiatrisen vankisairaalan lääkäri. Päätöksen valvottuun koevapauteen päästämisestä tekisi pääsääntöisesti vankilanjohtaja.

Seksuaalirikoksista on viime vuosina tuomittu ehdottomaan vankeuteen 90 - 115 henkilöä vuodessa. Esityksessä arvioidaan, että lääkehoitoa saisi enintään 10 vankia tai valvottavaa vuodessa.

Lisätietoja:
lainsäädäntöneuvos Ulla Mohell, oikeusministeriö, puh. 02951 50576
ylitarkastaja Vuokko Karsikas, Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö, puh. 02956 88479
Psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkäri, tutkimusprofessori Hannu Lauerma, puh. 010 368 4951

Anna-Maja Henriksson