Oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin puhe valtioneuvoston demokratiapoliittisen toimintaohjelman valmistelun seminaari- ja kuulemistilaisuudessa Säätytalolla 16.9.2016

Oikeusministeriö 16.9.2016 10.13
Puhe

Hyvät seminaarin osallistujat, bästa åhörare,

omasta ja oikeusministeriön puolesta haluan toivottaa teidät kaikki tervetulleeksi tähän kansallisen demokratiapoliittisen toimintaohjelman seminaari- ja kuulemistilaisuuteen. Oikeusministeriölle on tärkeää kuulla rakentavia näkemyksiänne toimintaohjelman kannalta keskeisistä aiheista.

Hyvät kuulijat, suomalainen demokratia saa kansainvälisissä vertailuissa hyvät arviot. Meidän on kuitenkin edelleen pidettävä huolta avoimen ja elävän demokratian kehittämisestä. On kiinnitettävä huomiota siihen, että kaikilla ihmisillä ja ryhmillä on mahdollisuus osallisuuteen yhteiskunnassa.

Eriarvoistumista on seurattava. Esimerkiksi oikeusministeriön heinäkuussa julkistama tutkimus eduskuntavaaleista 2015 tuo esille poliittisen osallistumisen eriytymisen. Tutkimuksen mukaan poliittisen osallistumisen mallit opitaan lapsuudenkodissa ja ne jatkuvat aikuisiällä. Tiivistetysti kyse on siitä, että hyvin toimeentulevien ja aktiivisesti äänestävien kansalaisten ajatukset tulevat paremmin edustetuiksi poliittisessa päätöksenteossa.

Samalla, kun poliittinen osallistuminen eriytyy, uudet, suoraan vaikuttamiseen tähtäävät osallistumismuodot, kuten kansalaisaloite ja sosiaalinen media, ovat lisänneet kiinnostusta yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Nämä uudet osallistumisen muodot ovat erityisesti nuorten suosiossa.

Oikeusministeriössä on tehty paljon demokratiapolitiikan kehittämiseksi. Oikeusministeriö ohjasi valtioneuvoston demokratiapoliittisen selonteon "Avoin ja yhdenvertainen osallistuminen" valmistelua. Selonteko annettiin eduskunnalle keväällä 2014. Keskeisiä selonteon pohjalta nähtävissä olevia tavoitteita ovat muiden muassa äänestysaktiivisuuden nostaminen ja vastakkainasettelun vähentäminen. Tämä on helpommin sanottu kuin tehty, äänestysaktiivisuuden nostamiseen – kuten tiedämme – ei ole yksinkertaisia keinoja. Myös puolueilla on yhä tärkeämpi tehtävä yhdenvertaisen yhteiskunnallisen vaikuttamisen lisäämisessä.

Suomalaisen demokratiapolitiikan tavoitteena on edistää kansalaisten perus- ja ihmisoikeuksia ja yhdenvertaista osallistumista. Se, mitä hallitus voi tehdä, on luoda toimivat hallinnolliset rakenteet ja päätöksenteon menettelytavat sekä edistää avointa ja vuorovaikutteista valmistelua. Uudet osallistumismuodot ja digitaaliset ratkaisut tukevat edustuksellista järjestelmäämme ja innostavat kansalaisia osallistumaan myös vaalien välillä.

Kansalaisaloite on tärkeä uusi osallistumis- ja vaikuttamismuoto. Vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen kerätyn eduskuntavaalitutkimusaineiston mukaan yli kolme neljäsosaa äänestäjistä katsoi kansalaisaloitteen parantaneen demokratian toimivuutta Suomessa. Lisäksi kolmasosa vastaajista ilmoitti allekirjoittaneensa yhden tai useamman kansalaisaloitteen. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten poliittisen osallistumisen kanavia on onnistuttu laajentamaan. Kansalaisaloitteen kehittämisestä käydään ajankohtaista keskustelua. Tämä keskustelu osoittaa kansalaisaloitteen olevan tärkeä keino vaikuttamisessa.

Myös nettiäänestyksen eteenpäinvienti on parhaillaan oikeusministeriössä selvitettävänä. Siitä voi tulla yksi piristysruiske vaalijärjestelmään.

Osallistumismahdollisuuksista ja hyvien käytäntöjen levittämisestä kunnissa ja maakunnissa on käytävä laaja keskustelu maakuntauudistuksen yhteydessä. Maakuntauudistuksessa on keskeisesti kyse myös kansanvallan toteutumisesta julkisessa päätöksenteossa.

Maakuntien perustaminen ei muuta vaalipohjaista mallia kunnissa. Muutostilanteessa se voi parhaimmillaan luoda uusia mahdollisuuksia itsehallinnon vahvistamiseen, mikäli vaikuttamisen kehittämiseen panostetaan edelleen.

SOTE-palvelujen toteutus tulee sisältämään paljon yhtiömuotoista toimintaa, kunnallisena ja yksityisenä toimintana. On paljon huolta päätöksenteon karkaamisesta demokraattisten toimijoiden ulottumattomiin. Läpinäkyvyys ja avoimuus nousevatkin koko uuden järjestelmän perusvaatimuksiksi.

Myös kansalaisyhteiskunnalla on merkittävä rooli demokratian toimivuuden kannalta. Kansalaisyhteiskunnan ja kuntien kumppanuutta lähiympäristön kehittämisessä on korostettu, samoin kuin vapaaehtoistyötä. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että huolehdimme jatkossakin vapaaehtoistoiminnan toimintaedellytyksistä, kuten byrokratian vähentämisestä, hallinnollisen taakan keventämisestä sekä avoimen ja läpinäkyvän hallinnon ja päätöksenteon edistämisestä. Toimiva kansalaisyhteiskunta tarkoittaa hyvää yhteistyötä eri toimijoiden välillä, on opeteltava olemaan oikeasti yhteisöllinen. Väitän, että siirtyminen uudenlaiseen yhteisöllisyyteen kasvattaa koko yhteiskuntaa, viranomaisia ja kansalaisia eri rooleissaan.

Tämän seminaari- ja kuulemistilaisuuden järjestää valtioneuvoston demokratiaverkosto. Verkosto ohjaa osaltaan demokratiapolitiikkaa, seuraa hallitusohjelman demokratiakirjauksia, ohjaa demokratiapoliittisen toimintaohjelman valmistelua sekä seuraa vapaaehtoistoimintaa koskevien uudistusten etenemistä. Toimintaohjelmassa nostetaan esiin nykyisiä haasteita ja etsitään niihin ratkaisuja. Toimintaohjelmassa ovat koostettuna ne hankkeet ja toimenpiteet, joilla hallituskauden aikana demokratian toimivuutta voidaan edistää.

Oikeusministeriöllä on ohjausvastuu demokratiapoliittisen toimintaohjelman kokoamisesta, ja osallistuvilla ministeriöillä kullakin omien toimenpiteidensä ja hankkeidensa osalta. Demokratiapoliittinen selonteko luo tietopohjan toimintaohjelmalle. Selonteko sai eduskunnalta kiitosta muun muassa siitä, että se oli sidoksissa tilannekuvaan. Selonteon aiheet ovat edelleen tärkeitä, joskin ne osin kaipaavat täydennystä viimeaikaisten ilmiöiden, maahanmuuton ja vihapuhekeskustelun myötä.

Hyvä kotoutuminen tapahtuu yhteiskuntaan osallistumisen kautta. Kotoutuminen on molemminpuolinen kehityskaari, se edellyttää niin yhteiskunnan, kansalaisten kuin maahanmuuttajienkin tervettä asennoitumista kotoutumiseen. Hyvin kotoutunut maahanmuuttaja haluaa olla osa suomalaista yhteiskuntaa ja aikaansaada muutoksia demokraattisin vaikuttamisen keinoin. Tarvitsemme avoimuutta toimintakulttuurissa. Tämä tarkoittaa viranomaisissa monipuolisten vaikuttamisen ja osallistumisen tapojen tarjoamista. Tarvitsemme myös kolmannen sektorin panosta sekä kohtaamista yksilötasolla. Kielen oppiminen on välttämätöntä ja se tapahtuu luontevimmin elävässä elämässä, ihmisten parissa.

Myös demokratiapoliittisen toimintaohjelman ja muiden valtioneuvostotason toimintaohjelmien valmistelun, kuten kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelmaan, yhteistä kuvaa vahvistetaan. Hallitusohjelman kirjauksista toimintaohjelmassa korostuvat ratkaisukeskeisyys, normien purkaminen, kokeilut, digitalisaatio ja säädösten vaikutusarviot.

Tämän aamun seminaarissa kuulemme akatemiatutkija Hanna Wassin esityksen suomalaisen demokratian tilasta. Professori Maija Setälää kertoo uusien osallistumistapojen käytöstä ja professori Anu Kantola avoimesta hallinnosta ja kansalaisyhteiskunnan mahdollisuuksista osallistua valmisteluun. Iltapäivällä aikaa on varattu kommenttipuheenvuoroihin ja yleiskeskusteluun.

Hyvät kuulijat, demokratia kuuluu kaikille. Oikeusministeriön tavoitteena on avoin, osallistuva ja turvallinen yhteiskunta, jossa jokainen voi luottaa oikeuksiensa toteutumiseen. Toivon, että tämä seminaari- ja kuulemistilaisuus antaa aineksia näiden tavoitteiden toteuttamiseen.

Kiitos, tack.

Jari Lindström