Oikeusministeri Antti Häkkäsen puhe Erofoorumissa 21.3.2019

Oikeusministeriö 21.3.2019 13.14
Puhe

Hyvät kuulijat,

parisuhteen päättyminen koskettaa tavalla tai toisella vuosittain merkittävää määrää suomalaisista aikuisista. Ja lapsiperheissä ero koskettaa tietenkin vielä useampaa ihmistä. Ero ei ole aikuiselle helppo ratkaisu. Eikä tilanne ole helppo varsinkaan lapselle, jolle arjen muutos saattaa tulla ja näkyä suurena järkytyksenä. Harmillisesti lapsi joutuu monesti myös aikuisten riitelyn keskelle. Tärkeintähän olisi muistaa se tosiasia joka ei sanomalla kulu: vaikka parisuhde päättyisi, vanhemmuus jatkuu.

On selvää, että eropäätösten taustalla on hyvin henkilökohtaisia, eri syistä johtuvia päätöksiä. Yhteiskunnan tehtävänä on antaa ihmisille heidän tarvitsemaansa tukea näissä vaikeissa tilanteissa. Erityisesti on varmistettava, että lasten asema erossa olisi mahdollisimman hyvä, ja että ero aiheuttaisi mahdollisimman vähän ongelmia lasten tulevaisuuden kannalta. Liian suuri määrä suomalaisia joutuu vuosittain erotilanteiden yhteydessä lähisuhdeväkivallan uhriksi. Voitaisiin sanoa, että erotilanteissa yhteiskunnan tehtävänä on erityisesti suojella heikommassa asemassa olevia - ja erityisesti lapsia.

Hyvät kuulijat,

yksi merkittävistä tämän vaalikauden hankkeista on ollut lapsenhuoltolain uudistus. Tarkoituksena on ollut parantaa lasten asemaa erotilanteissa. Lasten ja perheiden asioiden edistäminen lainsäädännöllä on tärkeää koko yhteiskunnallemme. Hallituksen esitykseen perustuvat lainmuutokset hyväksyttiin eduskunnassa viime vuoden lopulla. Lait tulevat voimaan 1.12.2019.

Vuonna 1983 säädetty lapsenhuoltolaki on kestänyt suhteellisen hyvin aikaa. Yhteiskunta ja perhemuodot ovat kuitenkin muuttuneet lain säätämisen jälkeen.

Avioliittojen määrä on vähentynyt. Lapsiperheet eroavat entistä useammin. Perheistä on tullut entistä monimuotoisempia. Myös vanhemmuusroolit ovat muuttuneet: useimmiten molemmat vanhemmat osallistuvat aktiivisesti lapsen elämään tämän syntymästä alkaen.

Uudistuksen tarkoituksena on lain päivittäminen vastaamaan yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia. Keskeisenä tavoitteena on myös parantaa lapsen edun toteutumista lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevissa asioissa. Uutta olisi se, että lapselle voitaisiin vahvistaa oikeus tavata läheistä henkilöä. Nyt tapaamisoikeus voidaan vahvistaa vain lapsen ja vanhemman välille. Edellytyksenä olisi se, että lapsella ja tällä läheisellä henkilöllä on ollut lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen verrattava vakiintunut suhde. On ollut sydäntä särkevää kuulla tilanteista, joissa lapselle läheinen aikuinen, esimerkiksi isovanhempi, on joutunut syrjään lapsen elämästä lapsen vanhempien riitaisan eron yhteydessä.

Hyväksytyssä uudistuksessa otetaan huomioon yhteiskunnassa tapahtunut kehitys mm. tunnustamalla vuoroasuminen lapsenhuoltolaissa. Vuoroasumisen nostamisella lapsenhuoltolakiin on ennen kaikkea suuri psykologinen merkitys.

Vuoroasumisessakin lapsella voi olla vain yksi virallinen asuinpaikka. Lapsen virallisen asuinpaikan merkitys yhteiskunnan maksamiin etuuksiin, kuten asumistukeen ja lapsilisään, on tiedostettu. Vuoroasumisesta johtuvat muutostarpeet etuuksia ja palveluja koskevaan lainsäädäntöön on kuitenkin arvioitava erikseen omassa hankkeessaan. Tätä koskeva selvitystyö aloitettiinkin jo viime keväänä ministeriöiden yhteisessä vuoroasumistyöryhmässä, jonka raportti (Etuudet ja palvelut vuoroasumistilanteessa) julkaistiin toukokuussa. Tarvittavien lainmuutosten edellyttämä selvitystyö jatkuu parasta aikaa vireillä olevassa valtioneuvoston tutkimushankkeessa. Päätöksiä tästä tulee tehdä ensi vaalikaudella.

Lapsenhuoltolain uudistus sisältää asenteita muokkaavia säännöksiä. Niiden tavoitteena on vanhempien yhteistyön jatkuminen eron jälkeen niin, että lapsen hyvinvointi pysyisi keskiössä. Näitä ovat mm. velvollisuus vaalia lapselle läheisiä ihmissuhteita, myötävaikuttaa tapaamisoikeuden toteutumiseen ja pidättäytyä kaikenlaisesta epäasiallisesta vaikuttamisesta lapseen. Myös lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevaa asiaa ratkaistaessa on kiinnitettävä huomiota vanhempien kykyyn asettaa lapsen tarpeet vanhempien välisten ristiriitojen edelle.

Väkivalta on valitettavan usein perheissä esiintyvää todellisuutta. Lapsenhuoltolakiin on otettu nykyistä täsmällisemmät säännökset siitä, että väkivalta on otettava huomioon ratkaisuja tehtäessä ja että tilanteen niin vaatiessa tapaamiset on järjestettävä tuettuina tai valvottuina. Uudistus sisältää myös muutoksia, joilla pyritään menettelyjen keventämiseen, oikeudenkäynnin nopeuttamiseen ja ennen kaikkea lapsen osallisuuden vahvistamiseen.

Menettelyjen keventämisellä tarkoitan mm. sitä, että vanhemmat voivat sopia entistä monipuolisemmin lapsen huoltoon ja asumiseen liittyvistä järjestelyistä tuomioistuimen sijasta sosiaaliviranomaisen luona. Esimerkiksi huoltajien välisestä tehtävien jaosta ja oheishuollosta on jatkossa mahdollista sopia lastenvalvojan luona.

Lapsen osallisuuden vahvistamisessa merkittävä uudistus on se, että kynnystä lapsen henkilökohtaiseen kuulemiseen tuomioistuimessa on madallettu. Tuomari voi käyttää tällaisessa kuulemisessa apuna asiantuntija-avustajaa. Riitaisissa tuomioistuinasioissa lapsen mielipide selvitetään jatkossakin yleensä ensisijaisesti olosuhdeselvityksen yhteydessä.

Lapsenhuoltolain uudistuksen valmistelutyötä tehtiin oikeusministeriössä kiinteässä vuorovaikutuksessa eri intressiryhmien kanssa ja myös kansalaisten näkemyksiä kuullen. Kiitän kaikkia teitä asiaan osallistuneita arvokkaista näkemyksistä. Lakiuudistuksen toimeenpanossa tarvitaan paitsi koulutusta, myös eri tahojen yhteistyötä. Tänään järjestetty foorumi on erinomainen esimerkki ammattilaisten, vanhempien ja nuorten välisestä vuoropuhelusta yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.  

Hyvät kuulijat,

Suomi on yksi maailman turvallisimmista maista. Teemme aktiivisesti töitä sen varmistamiseksi, että Suomessa jokainen voi elää vapaasti ilman uhkaa oman turvallisuutensa vaarantumisesta. Jokainen ihmisen fyysisen koskemattomuuden loukkaaminen on liikaa ja niihin syyllistyneet tulee saada tehokkaasti vastuuseen teoistaan.

Vaikka tilanne pääosin Suomessa on hyvä, on meillä myös ongelmakohtia. Seksuaalinen väkivalta ja lähisuhdeväkivalta ovat Suomen häpeätahra. Tärkeää on erityisesti suojella naisia ja tyttöjä nykyistä paremmin. Pidän erityisesti ongelmallisena lähisuhdeväkivaltaa ja eroprosessien yhteydessä tapahtuvaa väkivaltaa. Ensi vaalikaudella on toimittava edelleen lähisuhdeväkivallan kitkemiseksi, rangaistusten kiristämiseksi ja lähisuhdeväkivallan uhrien suojelemiseksi.

Mielestäni erilaiset fyysiseen koskemattomuuteen puuttuvat teot ovat aina äärimmäisen tuomittavia. Pidän niitä erityisen vakavina silloin, kun ne tapahtuvat lähisuhteessa, jossa ihminen joutuu läheisensä tekemän rikoksen uhriksi. Nykyisen lähisuhdeväkivaltaa koskevan lainsäädännön valmisteluasiakirjoissa korostetaan, että uhrin avuttomuus tai kyvyttömyys puolustaa itseään koventaa rangaistusta. Vastaavasti toisen riippuvuuden ja epäitsenäisyyden ilmeinen hyväksikäyttö ja teon kohdistaminen alistamissuhteessa olevaan voidaan ottaa huomioon rangaistuksen mittaamisessa periaatteessa hyvin laajasti eri rikoslajeissa, joissa tällainen asetelma voi syntyä. Sinänsä siis jo nykyisin lähisuhdeväkivalta voi olla rangaistusten koventamisperuste. Mielestäni on kuitenkin tarpeen arvioida, voitaisiinko lähisuhdeväkivaltaa teon koventamisperusteena kirjata lainsäädäntöön nykyistä vahvemmin. Asiantuntijatyönä on tarpeen arvioida, voitaisiinko lähisuhdeväkivallasta tuomittavia rangaistuksia kiristää tällä tavalla.

Hyvät kuulijat,

yksi keskeinen tavoite rikospolitiikassa tällä vaalikaudella on ollut uhrin oikeuksien parantaminen. Olen tällä vaalikaudella pyrkinyt vahvistamaan uhrin asemaa ja näkökulmaa. Esimerkiksi vakavien seksuaalirikosten uhreilla on oikeus halutessaan saada ilmoitus rikokseen syyllistyneen vankilasta vapauttamisesta.

Työtä uhrin oikeuksien parantamiseksi tulee edelleen jatkaa. Haluan yhtenä ongelmana nostaa lähestymiskieltojen tehokkuuden. Lähestymiskieltoja määrätään monissa lähisuhdeväkivaltatilanteessa uhrin terveyden suojaamiseksi. Yksi ongelmakohta on, että lähestymiskieltoon määrättyä henkilöä ei voida tehokkaasti valvoa. Näin väkivaltainen henkilö voi päästä jatkamaan esimerkiksi ex-puolisoaan kohtaan kohdistuvaa väkivaltaa.

Tähän on saatava muutos. Toimeksiannostani oikeusministeriössä on arvioitu, voitaisiinko joillain edellytyksillä lisätä lähestymiskiellon oheen sähköinen valvonta. Asiaa koskeva virkamiesarvio on valmistunut tänään.

Lähestymiskiellon määrääminen on yksi keino ehkäistä toistuvaa lähisuhteissa tapahtuvaa väkivaltaa. Lähestymiskieltoa voi rikkoa monin eri tavoin, kuten puhelinsoitolla, tekstiviestillä, kyttäämällä kotipihalla tai seuraamalla autolla. Lähestymiskiellon noudattamisen valvonta on käytännössä tällä hetkellä sen varassa, että uhri ilmoittaa rikoksesta poliisille.

Lähestymiskiellon sähköisen valvonnan käyttöönotto edellyttäisi lainsäädännön uudistamista siten, että lähestymiskiellon sähköinen valvonta ja sen rikkominen sisällytetään osaksi lähestymiskiellon rikkomista tai vainorikoksen tunnusmerkistöä. Tehdyn arvion mukaan lähestymiskiellon sähköinen valvonta soveltuisi tilanteisiin, joissa lähestymiskiellossa on kielletty oleskelu tietyllä alueella. Sähköisellä valvonnalla voitaisiin siis valvoa lähestymiskiellon noudattamista silloin, kun sitä koskevassa päätöksessä on määrätty alueita, joille lähestymiskieltoon määrätty henkilö ei saa mennä. Alustavan arvion mukaan tämä koskettaisi vuosittain noin 70 henkilöä.

Sähköinen valvonta lisäisi lähestymiskieltoa rikkovien kiinnijäämisriskiä, mahdollistaisi tiheästi asutuilla alueilla poliisin nopean puuttumisen akuuttitilanteissa sekä helpottaisi lähestymiskiellon rikkomisesta tuomitsemiseksi tarvittavan näytön hankkimista.  Mielestäni on syytä arvioida tarkkaan, saataisiinko tällä keinolla parannettua uhrien asemaa. Oikeusministeriössä valmisteltu arvio lähetetään nyt lausunnoille. Mikäli asiantuntijapalautteen jälkeen tätä pidettäisiin toimivana keinona, on mielestäni asiaa vietävä eteenpäin ensi vaalikaudella.

Hyvät kuulijat,

olemme tällä hallituskaudella tehneet paljon erotilanteiden heikompien osapuolten suojelemiseksi. Lapsenhuoltolain uudistus oli tärkeä teko, mutta uudistusta on tarpeen jatkaa. Lapsen etu on oltava yksi ensi vaalikauden tärkeistä painopisteistä. Ensi vaalikaudella on erityisesti syytä tehdä töitä myös lähisuhdeväkivallan uhrien aseman parantamiseksi. Toivotan hyvää ja antoisaa päivää, jonka aikana toivottavasti löydetään edelleen parempia tapoja parantaa erotilanteissa olevien aikuisten – ja ennen kaikkea lasten – asemaa.