Työryhmä ehdottaa Ihmisoikeuskeskuksen perustamista
Oikeusministeriön asettama työryhmä ehdottaa, että eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian yhteyteen perustettaisiin vuoden 2012 alusta toiminnallisesti itsenäinen ja riippumaton Ihmisoikeuskeskus.
Keskuksen tehtävänä olisi edistää perus- ja ihmisoikeuksia koskevaa tiedotusta, kasvatusta, koulutusta ja tutkimusta sekä näihin liittyvää yhteistyötä. Keskus laatisi selvityksiä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta sekä tekisi aloitteita ja antaisi lausuntoja perus- ja ihmisoikeuksien edistämiseksi.
Tänään oikeusministeri Tuija Braxille ehdotuksensa luovuttaneen työryhmän mukaan perus- ja ihmisoikeustoiminta on Suomessa osin hajanaista. Eduskunnan oikeusasiamiehen ja valtioneuvoston oikeuskanslerin lisäksi on monia perus- ja ihmisoikeuksien alalla toimivia viranomaisia ja neuvottelukuntia sekä tutkimuslaitoksia ja järjestöjä. Ihmisoikeustyön koordinoinnissa on kuitenkin parantamisen varaa.
YK:n yleiskokouksen vuonna 1993 hyväksymissä ns. Pariisin periaatteissa suositellaan valtiota perustamaan perus- ja ihmisoikeuskysymyksiin erikoistuneita, riippumattomia ja rakenteeltaan monialaisia ja -jäsenisiä toimielimiä. Suomessa ei nykyisin ole Pariisin periaatteet täyttävää kansallista ihmisoikeusinstituutiota.
Ehdotuksen mukaan Ihmisoikeuskeskuksella olisi eduskunnan valitsema johtaja ja oikeusasiamiehen asettama ihmisoikeusvaltuuskunta. Vuosittaiset palkkakustannukset uuden, noin10 virkamiestä käsittävän asiantuntijakeskuksen perustamisesta olisivat työryhmän arvion mukaan noin 900 000 euroa.
Mietinnön luovutustilaisuudessa oli paikalla myös kansanedustaja Jacob Söderman, joka on 2008 tehnyt lakialoitteen kansallisesti ihmisoikeusinstituutiosta.
Kanteluiden käsittelyyn joustavuutta
Lisäksi työryhmä ehdottaa ylimmille laillisuusvalvojille eli oikeusasiamiehelle ja oikeuskanslerille tehtyjen kanteluiden tutkintaa koskevan sääntelyn joustavoittamista. Voimassa oleva tutkintakynnystä ilmaiseva aihetta epäillä -kriteeri korvattaisiin muotoilulla, joka mahdollistaisi yksittäistapauksessa tehtävän harkinnan.Kanteluiden vanhentumisaikaa lyhennettäisiin nykyisestä viidestä vuodesta kahteen vuoteen. Jatkossakin oikeusasiamies ja oikeuskansleri voisivat yksittäistapauksissa erityisestä syystä tutkia myös kahta vuotta vanhemman asian.
Työryhmän mukaan muutokset tehostaisivat laillisuusvalvontaa lyhentämällä käsittelyaikoja ja antaisivat ylimmille laillisuusvalvojille nykyistä enemmän liikkumavaraa ohjata resurssejaan suunnitelmallisesti. Ylimpien laillisuusvalvojien toimivaltuudet ja toimintamuodot eivät sinänsä muuttuisi.
Lisätietoja:
työryhmän puheenjohtaja, hallintoneuvos Matti Pellonpää (korkein hallinto-oikeus), puh. 0100 86310 (vaihde), ja työryhmän sihteeri, neuvotteleva virkamies Janina Groop-Bondestam (oikeusministeriö), puh. 09 1606 7686