Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Sähköinen valvontarangaistus käyttöön

Oikeusministeriö
6.4.2011 12.48
Tiedote -

Suomessa otetaan käyttöön uusi rikosseuraamus, valvontarangaistus. Tuomittu saa suorittaa rangaistuksen vankilan ulkopuolella, mutta häntä valvotaan rangaistuksen aikana sekä teknisin välinein että valvontakäynnein. Säännöksillä mahdollistetaan vankien valvonta avolaitoksissa uutta tekniikkaa käyttäen jo toukokuun alusta lähtien. Kokonaisuudessaan uusi lainsäädäntö tulee voimaan marraskuun alussa.

Tarkoitus on, että tasavallan presidentti vahvistaa lainmuutokset perjantaina 8. huhtikuuta.

Avolaitosvalvonta käynnistyy ensin, sillä ennen kokonaan uuden rangaistuksen käyttöönottoa halutaan saada kokemusta sähköisen valvonnan käytännön järjestelyistä samoin kuin sen edellyttämästä tekniikasta. Tekniikan valintaa valmistellaan parhaillaan oikeusministeriön asettamassa hankeryhmässä.

Sähköiset valvontamenetelmät helpottavat avolaitoksissa olevien vankien liikkumisen seuraamista. Samalla tekniikalla valvotaan myös varsinaisen avolaitosalueen ulkopuolella olevia työpaikkoja ja toimipisteitä, joissa vangit säännöllisesti käyvät. Rikosseuraamuslaitos päättää, missä laitoksissa uusi järjestelmä otetaan käyttöön.

Valvontarangaistus enintään kuuden kuukauden vankeuden sijasta

Valvontarangaistus voidaan tuomita enintään kuuden kuukauden ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta, jos syytetyn arvioidaan siitä suoriutuvan. Eduskunta alensi ylärajaa hallituksen esittämästä kahdeksasta kuukaudesta kahdella kuukaudella, sillä kokonaan uudesta rangaistusmuodosta halutaan saada kokemuksia ennen sen laajempaa käyttöä.

Valvontarangaistukseen tuomitun on noudatettava hänelle määrättyä päiväohjelmaa ja liikkumisvapauden rajoituksia. Rangaistukseen voi sisältyä työtä, koulutusta, kuntoutusta tai toimintakykyä parantavaa muuta toimintaa. Tuomittu on velvollinen pysyttelemään asunnossaan aina, kun hänellä ei ole ennalta määriteltyä perustetta poistua asunnosta. Häneltä edellytetään myös ehdotonta päihteettömyyttä, jota valvotaan päihteettömyystestein.

Seuraamus on tarkoitettu etupäässä henkilöille, joita ei ole tuomittu aikaisemmin ehdottomaan vankeusrangaistukseen tai valvontarangaistukseen. Esteenä valvontarangaistukselle voi olla myös se, että rikoksentekijä on syyllistynyt esimerkiksi asuinkumppaniin kohdistuneeseen seksuaalirikokseen tai pahoinpitelyyn. Törkeät väkivaltarikokset rajautuvat jo rangaistusasteikkonsa perusteella uuden seuraamuksen käyttöalan ulkopuolelle. Rangaistuksen tuomitseminen edellyttää paitsi tuomitun, myös hänen perheenjäsentensä suostumusta.

Valvontarangaistuksen tuomitsemisen edellytyksenä on lisäksi, että seuraamusta pidetään perusteltuna rikoksentekijän sosiaalisten valmiuksien ylläpitämiseksi tai edistämiseksi. Tuomioistuin tekee arvionsa Rikosseuraamuslaitoksen valmisteleman selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman perusteella.

Valvontarangaistuksen ehtojen toistuva tai vakava rikkominen johtaa pääsääntöisesti rangaistuksen muuntamiseen ehdottomaksi vankeudeksi.

Valvontarangaistus on yhdyskuntaseuraamus, joka asettuu ankaruudeltaan yhdyskuntapalvelun ja ehdottoman vankeuden väliin. Sen etuna on tuomitun työ- tai opiskelupaikan, asunnon, sosiaalisten suhteiden ja taloudellisen aseman säilyminen. Seuraamukseen voidaan myös liittää esimerkiksi päihdekuntoutusta. Tämä kaikki vähentää syrjäytymisen riskiä ja edistää tuomitun mahdollisuuksia integroitua yhteiskuntaan. Etu on myös rangaistuksen edullisuus: yhden valvontarangaistuspäivän hinnaksi on arvioitu noin 60 euroa, kun vankipäivän hinta tällä hetkellä on 171 euroa.

On arvioitu, että seuraamukseen tuomitaan 600-700 henkilöä vuosittain. Rangaistusta suorittaisi 110 -120 henkilöä päivittäin sitten, kun seuraamus on saavuttanut täyden laajuutensa. Kohderyhmänä ovat etupäässä rattijuopumukseen ja varkausrikoksiin syyllistyneet henkilöt.

Kansainvälisesti yleisimmin käytetty valvontatekniikka on radiotaajuustekniikan käyttöön perustuva, valvottavan nilkkaan tai ranteeseen kiinnitettävä panta, joka on yhteydessä valvottavan asuntoon sijoitettuun seurantalaitteeseen. Toinen yleisesti käytetty vaihtoehto on satelliittipaikannus. Nämä valvontamuodot voidaan myös yhdistää.

Eduskunta edellytti lain vahvistaessaan, ettei rangaistuksen käyttöönotolla aiheuteta kunnille lisäkustannuksia. Oikeusministeriön on lisäksi annettava lakivaliokunnalle kahden vuoden kuluessa lain voimaantulosta selvitys lainsäädännön toimeenpanosta.

Lisätietoja:
lainsäädäntöneuvos Ulla Mohell, puh. 09 1606 7892

Sivun alkuun