EU:n oikeusministerit yhteisymmärrykseen useista lakihankkeista
EU:n oikeusministerit pääsivät tänään kokouksessaan Brysselissä sopuun kahdesta merkittävästä lainsäädäntöhankkeesta: rikoksen uhrin vähimmäisoikeudet määrittävästä direktiivistä ja rikosasiassa tarvittavien todisteiden hankkimista koskevasta ns. eurooppalaisesta tutkintamääräyksestä. Hyvin lähellä yhteisymmärrystä ollaan myös kansainvälisiä perintöasioita koskevasta asetusehdotuksesta.
Ns. uhridirektiivin tavoitteena on taata, että kaikki rikoksen uhrit saisivat kotipaikastaan riippumatta EU:n vähimmäisvaatimusten mukaista tukea ja suojelua kaikkialla EU:n alueella. Direktiivi sisältää muun muassa velvoitteita antaa uhrille tietoa saatavilla olevasta tuesta, suojelusta, menettelyistä ja oikeusavusta. Jäsenvaltioiden tulee myös huolehtia siitä, että uhrien käytettävissä on tukipalveluja heidän tarpeidensa mukaan.
Suomea kokouksessa edustanut oikeusministeri Anna-Maja Henriksson toi esiin kustannukset, jotka yhteiskunnalle aiheutuvat rikollisuudesta ja rikoksen uhriksi joutumisesta:
- On tärkeää, että rikoksen uhrit saavat tarvitsemaansa tukea ja suojelua nykyisestä vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta. Uhrien asianmukaisella kohtelulla ja uhrien tukemisella rikostutkinnan ja oikeudenkäynnin aikana voidaan auttaa uhria selviytymään rikoksesta nopeammin ja palaamaan takaisin yhteiskuntaan. Uhrien aseman parantaminen ei siten tarkoita pelkästään kustannusten lisääntymistä, vaan uhrien tehokkaalla suojelulla voidaan saavuttaa myös säästöjä.
- Kaikkein tärkeintä kuitenkin on, että säästämme rikoksen uhreja kärsimykseltä ja mielipahalta, ministeri painotti.
Eurooppalaista tutkintamääräystä koskevalla direktiivillä pyritään helpottamaan ja nopeuttamaan viranomaisten yhteistyötä rajat ylittävän rikosasian tutkinnassa tarvittavien todisteiden hankkimiseksi. Uusi menettely kattaisi ja korvaisi nykyisin käytössä olevat erilliset rikosoikeusavun järjestelyt. Tutkijat voisivat jatkossa käyttää yhtä vakiolomaketta pyytääkseen esimerkiksi todistajan kuulemista tai pankkitilitietojen selvittämistä suoraan toisen maan viranomaiselta.
Kansainvälisiä perintöasioita koskevan asetusehdotuksen avulla pyritään helpottamaan rajat ylittävien perintöasioiden hoitamista ja parantamaan perintöä koskevien päätösten tunnustettavuutta jäsenvaltioissa. Asetuksella yhtenäistettäisiin säännökset tuomioistuinten toimivallasta sekä siitä, minkä valtion lakia sovelletaan kansainvälisessä perintöasiassa. Yleensä sovellettaisiin sen valtion lakia, jossa perittävällä oli kuollessaan asuinpaikka.
- Perintöä koskevien päätösten tunnustaminen EU-maiden kesken helpottaa merkittävästi perintöasioiden hoitamista tilanteissa, joissa perittävällä oli omaisuutta useissa jäsenvaltioissa, sanoo oikeusministeri Henriksson.
Suomen kannalta tärkeää oli, että saavutetussa lopputuloksessa on varmistettu, että suomalaisten pesänjakajien päätökset tunnustetaan ja ne ovat täytäntöönpanokelpoisia myös muissa EU-maissa. Ministerit sopivat myös täydentävänsä asetusehdotusta vielä pesänselvittäjien asemaa ja valtuuksia koskevalla sääntelyllä. Tältä osin neuvotteluja jatketaan mahdollisimman pian.
Asetuksen myötä on tarkoitus ottaa käyttöön eurooppalainen perintötodistus, jonka avulla perilliset, testamentin toimeenpanijat ja pesänhoitajat voivat todistaa asemansa ja valtuutensa kuolinpesässä. Eurooppalaisen perintötodistuksenantaisi tuomioistuin siinä valtiossa, jolla on toimivalta perintöä koskevassa asiassa.
Kaikki kolme säädösehdotusta edellyttävät vielä myös Euroopan parlamentin hyväksyntää, joten niitä koskevat neuvottelut jatkuvat vuodenvaihteessa puheenjohtajakautensa aloittavan Tanskan johdolla.
Lisätietoja:
- neuvotteleva virkamies Eeva Aittoniemi, puh. 09 1606 7896
- perintöasetuksesta: lainsäädäntöneuvos Salla Silvola, puh. 09 1606 7703
- uhridirektiivistä: lainsäädäntöneuvos Kirsi Pulkkinen, puh. 09 1606 7722
- tutkintamääräyksestä: lainsäädäntöneuvos Katariina Jahkola, puh. 09 1606 7705