Kansalaiskeskustelussa ideoitiin yhdistyksille parempia hallintokäytäntöjä
Miten yhdistyksen kokouksen asioista tulisi viestiä jäsenille ennen kokousta? Millainen on jäsenen kyselyoikeus? Miten kokouksen puheenjohtaja valitaan? - näihin ja moniin muihin yhdistyksen arjessa eteen tuleviin kysymyksiin ei löydy helposti vastausta yhdistyslaista. Yhtenäisen, selkeän ja käytännönläheisen Hyvä hallintotapa -suosituksen kirjaaminen ja viestiminen koko yhdistyskentälle on tärkeää yhdistysten toiminnan ja kansalaisyhteiskunnan kannalta.
Oikeusministeriö järjesti kansalaisjärjestöjen kanssa keväällä 2015 verkkokeskustelun yhdistysten hyvästä hallintotavasta. Keskustelu käytiin oikeusministeriön Otakantaa.fi-verkkopalvelussa. Kuuden keskusteluviikon aikana sivuilla vieraili yhteensä 753 kävijää.
Keskustelusta laadittu yhteenveto on nyt luettavissa julkaisuna. Sen perusteella yhdistyksen ja sen jäsenten osallistumista yhdistysten toimintaan voidaan merkittävästi helpottaa selkeällä ohjeistuksella.
Yhtenäisen, selkeän ja käytännönläheisen Hyvä hallintotapa -suosituksen kokoaminen ja levittäminen koko yhdistyskentälle on tärkeää yhdistysten toiminnan ja kansalaisyhteiskunnan kannalta. Selkeä ohjeistus helpottaa yhdistystoiminnan arkea, yhtenäistää käytäntöjä ja selventää pelisääntöjä.
Hyvän hallintotavan suositus valmisteillaPelisääntöjä aiotaan kirkastaa kansalaisjärjestöjen yhdessä luomalla hyvän hallintotavan suosituksella, joka otetaan laajasti käyttöön järjestökentällä. Verkkokeskustelussa mukana olleet kansalaisjärjestöt valmistelevat suosituksen yhteistyössä oikeusministeriön kanssa. Kevään verkkokeskustelun tuloksia käytetään suosituksen valmistelussa.
Myöhemmin, kun järjestöjen yhteisen suosituksen käytöstä on saatu riittävästi kokemusta, arvioidaan, onko tarpeen tukea hyvää yhdistyskäytäntöä lainsäädäntöä tehostamalla.
Yhdistykset ovat kansalaisten hyvinvoinnin ja yhteiskunnan kehityksen kannalta tärkeitä toimijoita. Yhdistystoiminnalla on tärkeä rooli mm. sosiaali- ja terveyspalvelujen, lapsi- ja nuorisotoiminnan, luonnonsuojelun, liikunnan ja kulttuurin harjoittamisessa ja tukemisessa, poliittisessa toiminnassa sekä työsuhteiden ja yritystoiminnan edunvalvonnassa.
Yhdistystoiminnan merkityksen säilyttäminen ja kasvattaminen edellyttää myös tulevaisuudessa kansalaisten aktiivista vapaaehtoista osallistumista. Osallistumisen rajoitteita voidaan poistaa yhdistysten omat tarpeet huomioon ottavilla hyvän hallintotavan suosituksilla.
Verkkokeskustelun taustaaYleisölle avoimessa verkkokeskustelussa 2.3. - 12.4.2015 kerättiin käytännön kokemuksia sekä arvioitiin ja pyydettiin ehdotuksia yhdistysten hyvästä hallintotavasta.
Oikeusministeriö valmisteli ja toteutti verkkokeskustelun yhdessä Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan (KANE), SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n, Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry:n (VALO), Suomen Nuorisoyhteistyö- Allianssi ry:n, Luonto-Liiton, Vastuullinen Lahjoittaminen VaLa ry:n ja Kepa ry:n kanssa.
Lisätietoja:
lainsäädäntöneuvos Jyrki Jauhiainen, oikeusministeriö, puh. 02951 50220, [email protected]
tutkija Markus Tervonen, oikeusministeriö, puh. 02951 50558, [email protected]
järjestöpäällikkö, lakimies Anneli Pahta, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, [email protected]
palvelupäällikkö Rainer Anttila, Valo, Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry, [email protected]
johtaja Ville Savilampi, Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry, [email protected]
pääsihteeri Pia Tornikoski, Vastuullinen Lahjoittaminen VALA ry, [email protected]
toiminnanjohtaja Leo Stranius, Luontoliitto, [email protected]
toiminnanjohtaja Timo Lappalainen, Kepa ry, [email protected]