Komitealta linjauksia Ahvenanmaan itsehallintolain uudistamisesta
Parlamentaarinen Ahvenanmaa-komitea on muotoillut linjauksia Ahvenanmaan itsehallintolain uudistamishankkeen jatkovalmistelua varten. Komitea luovutti välimietintönsä tänään oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonille.
Presidentti Tarja Halosen johtaman komitean tehtävänä on valmistella ehdotus itsehallintoa koskevaksi nykyaikaiseksi lainsäädännöksi 30.4.2017 mennessä. Sen tulee myös ehdottaa toimia taloudellisen itsehallinnon kehittämiseksi ja tarkistaa Ahvenanmaan ja valtakunnan välistä toimivallanjakoa.
Välimietinnön luovutuspuheessaan presidentti Halonen totesi, että kyse on laaja-alaisesta ja osin haastavasta uudistuksesta. Hän kertoi, että komitea on muotoillut jatkovalmistelua koskevat linjauksensa ottaen huomioon komitean keskusteluissa mahdollisimman laajasti saavutettu kehitysmyönteinen yhteisymmärrys.
- Ajat muuttuvat ja tarvitaan uusi, nykypäivään istuva itsehallintolaki. On myös paikallaan kehittää uusia yhteistyömalleja maakunnan ja valtakunnan välille. Nyt valmistunut komitean välimietintö sisältää tärkeitä linjauksia näistä asioista, sanoi oikeusministeri Henriksson ottaessaan vastaan mietinnön.
Komitea toteaa välimietinnössään, että itsehallintolain tulee antaa kehykset Ahvenanmaan perustuslailliselle asemalle ja itsehallinnon valtiosääntöoikeudellisille takuille. Uuden itsehallintolain tulee olla vähemmän yksityiskohtainen kuin nykyinen laki. Itsehallintolakia täydennetään tavallisilla laeilla, jotka säädetään maakuntapäivien suostumuksella.
- Presidentti Halosen johdolla toimineen Ahvenanmaa-komitean arvokkaan työn tuloksena on syntynyt välimietintö, joka avaa tietä Ahvenanmaan itsehallintolain uudistamiselle. Tältä pohjalta työtä on hyvä jatkaa seuraavalla vaalikaudella, Henriksson sanoi.
Taloudellisen itsehallinnon laajentamista selvitetään tarkemminAhvenanmaan taloudellisen itsehallinnon laajentamista koskien komitea aikoo selvittää tarkemmin, minkä yksittäisten verolajien osalta verotustoimivaltaa voitaisiin mahdollisesti siirtää osittain Ahvenanmaalle. Komitea aikoo ottaa kantaa myös verotustoimivallan siirtomenettelyyn.
Komitea selvittää, miten voitaisiin parantaa nykyistä tasoitusjärjestelmää, jossa maakunnalle suoritetaan itsehallinnosta aiheutuvien menojen kattamiseksi vuosittain tietty osuus valtion varoista. Samoin komitea selvittää vaihtoehtoa, että Ahvenanmaalla kannettuja valtionveroja ei sisällytettäisi valtion talousarvioon, vaan ne jäisivät maakunnalle.
Komitean linjauksen mukaan Ahvenanmaan tulee itsehallintolain asettamissa rajoissa itse voida päättää, missä tahdissa sille siirretään uusia toimivallanaloja valtakunnalta. Siirrosta aiheutuvista hallinnollisista ja taloudellisista seurauksista on kuitenkin aina neuvoteltava ja sovittava valtakunnan kanssa. Kehitetään erityinen yksinkertaistettu menettely, jolla varmistetaan myös eduskunnan myötävaikutus toimivallan siirrolle.
Jatkotyöskentelyn yhteydessä täsmennetään, mitä valtakunnan lainsäädäntövallan ydinalueita voidaan siirtää maakunnalle nykyiseen tapaan vain muuttamalla itsehallintolakia. Tällöin edellytyksenä on perustuslain säätämisjärjestys.
Maakuntalakien säätämisen valvontaa komitea ehdottaa muutettavaksi siten, että valvonnan painopiste siirtyisi lainvalmisteluprosessin aikaisempaan vaiheeseen. Maakuntalakien ennakkovalvontaa hoitaisi maakuntalailla perustettava lakineuvosto. Nykyisin maakuntalakien lainsäädäntövalvontaan osallistuvat Ahvenanmaan valtuuskunta, oikeusministeriö ja tasavallan presidentti. Vain siinä tapauksessa että valtakunnan ja maakunnan välinen toimivallanjako on epäselvä, maakuntalaki esiteltäisiin presidentille.
Komitea ehdottaa parannettavaksi maakunnan hallituksen mahdollisuuksia osallistua sellaisiin kansainvälisiä sopimuksia koskeviin neuvotteluihin, jotka käsittelevät maakunnan toimivaltaan kuuluvia asioita.
Ahvenanmaan ruotsinkielistä asemaa turvaavan uudenlaisen kansainvälisen valitusmekanismin luomiseen komitea suhtautuu myönteisesti. Se aikoo selvittää, mille kansainväliselle instituutiolle tehtävä voitaisiin uskoa.
Komitea arvioi, että myös maakunnan demilitarisoidun ja neutralisoidun aseman vuoksi ahvenanmaalaisten tulisi olla jatkossakin vapautettuja asevelvollisuudesta. Nykyisin ahvenanmaalaiset on vapautettu sillä perusteella, että joukkojen komentokielenä on suomi.
Komitean mietintöön liittyy maakuntapäivien edustaja Axel Jonssonin eriävä mielipide.
Jonsson edustaa Ålands framtid -nimisen, Ahvenanmaan itsenäisyyttä ajavan rekisteröidyn yhdistyksen maakuntapäivillä toimivaa ryhmää.
Lisätietoja:
komitean pääsihteeri, lainsäädäntöneuvos Janina Groop-Bondestam, puh. 02951 50334, sähköposti: [email protected]