Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Lakisääteisiä palveluja omalla kielellä ei käytännössä aina saa – tuoreet barometritutkimukset paljastavat monia käytännön haasteita

Oikeusministeriö
9.2.2021 12.33
Tiedote

Ruotsinkieliset suomalaiset kokevat, että he saavat aiempaa heikommin valtiolta palvelua omalla kielellään. Saamenkielisten palvelujen saannin haasteena on saamenkielisten työntekijöiden puute sekä riittämätön tieto siitä, mitä palveluja on saatavilla. Viittomakielisten viranomaisasioinnissa suurin haaste taas on tulkkauksen järjestäminen. Nämä seikat ilmenevät tänään julkaistuista kielellisten oikeuksien seurantabarometreista. 

- Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia, joiden toteutuminen on usein edellytys muiden perusoikeuksien toteutumiselle. Vaikka kielelliset oikeudet on turvattu lainsäädännössä, niiden on myös toteuduttava käytännössä. Barometrien kautta saamme tärkeää tietoa eri kieliryhmien kokemuksista arjen todellisuudessa. Tuloksiin perehdytään ministeriössä huolellisesti, ja niitä hyödynnetään tällä hallituskaudella paitsi kielikertomusta varten myös muiden hallitusohjelman kirjausten toteuttamisessa, esimerkiksi kansalliskielistrategiassa ja kielipoliittisessa ohjelmassa, sanoo oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.

Kielibarometrilla selvitetään, miten suomenkieliset ja ruotsinkieliset vähemmistöt kaksikielisissä kunnissa kokevat julkisten palveluiden toteutuvan paikallisella vähemmistökielellä. Tällä kertaa mukana olivat myös ensimmäistä kertaa omassa kunnassaan enemmistössä olevat ruotsinkieliset. Kyselytutkimus tehtiin toukokuussa, ja siihen vastasi noin 6 500 ihmistä.

- Ruotsinkieliset pyytävät harvemmin palveluja omalla kielellään, ja viranomaiset vastaavat niihin usein suomeksi. Vähemmistön osuudella on merkitystä omankielisen palvelun kannalta. Kieli-ilmapiiri koetaan samankaltaiseksi kuin vuonna 2016, se ei ole entisestään huonontunut, toteaa kielibarometrin tekijä, tutkija Marina Lindell Åbo Akademista.

Saamenkielisillä vaikeuksia saada tietoja palveluista


Saamebarometrissa tarkastellaan saamenkielisiä palveluja sekä saamenkielisten kielellisten oikeuksien toteutumista sekä saamelaisten kotiseutualueella että sen ulkopuolella. Saamebarometri tehtiin nyt toista kertaa. Siihen vastasi viidesosa niistä 1430 täysikäisestä henkilöstä, joiden väestörekisteritietoihin on merkitty äidinkieleksi saame.
Saamen kielellä tarkoitetaan saamen kielilain mukaisesti kaikkia kolmea saamen kieltä: pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea.

- Kielelliset oikeudet koetaan tärkeiksi, mutta käytännössä merkittävä osa vastaajista ei pyri saamaan saamenkielisiä palveluita. Tähän ovat syynä ongelmat palveluiden saatavuudessa ja toimivuudessa, palveluista tiedottamisessa ja koetussa kieli-ilmapiirissä, toteaa saamebarometrin tekijä, monikielisyysasiantuntija Laura Arola.

Viittomakieliset joutuvat tilaamaan tulkin usein itse


Viittomakielibarometri tehtiin nyt ensimmäistä kertaa. Viittomakielilain mukaisesti viittomakielellä tarkoitetaan suomalaista ja suomenruotsalaista viittomakieltä. Kyselyyn vastasi 326 viittomakieltä ensikielenään käyttävää henkilöä. Heistä enemmistö (70 %) oli ilmoittanut väestötietojärjestelmään suomalaisen tai suomenruotsalaisen viittomakielen äidinkielekseen.

Kyselyssä tarkasteltiin erityisesti tulkkauspalvelujen saatavuutta ja tiedonsaantia viimeisen kolmen vuoden aikana.

- Tutkimuksen perusteella 87 % viittomakielisten asioimistilanteista on sellaisia, joissa viranomainen tai julkisen palvelun toimihenkilö ei ole toiminut lainsäädännön edellyttämällä tavalla, ja asiakas joutuu tilaamaan tulkin viranomaisen puolesta, toteaa viittomakielibarometrin tekijä, dosentti Päivi Rainò Humanistisesta ammattikorkeakoulusta.

Oikeusministeriö tilasi barometrit, ja ne ovat osa kielilain täytäntöönpanon seurantaa. Ministeriö ottaa tulokset huomioon, kun se valmistelee tänä vuonna eduskunnalle annettavaa hallituksen kertomusta kielilainsäädännön soveltamisesta.

Tutustu tutkimustuloksiin

Lisätiedot:
tutkija, FT, dosentti, Päivi Rainò, HUMAK, p. 0400 349 201, paivi.raino(at)humak.fi
projektitutkija, VTT Marina Lindell, p. 046 921 6586, marina.lindell(at)abo.fi
tutkimuspäällikkö, dosentti Lauri Rapeli, Åbo Akademi, p. 050 303 7271, lauri.rapeli(at)abo.fi
monikielisyysasiantuntija Laura Arola, p. 050 542 8585, laura.arola(at)utsjoki.fi
erityisasiantuntija Linda Lindholm, oikeusministeriö, p. 0295 150051, linda.lindholm(at)om.fi