Kielellisten oikeuksien seuranta
Oikeusministeriö edistää ja seuraa kielellisiä oikeuksia
Oikeusministeriön tehtävänä on edistää ja seurata kielellisten oikeuksien toteutumista. Oikeusministeriö seuraa kielilain täytäntöönpanoa ja soveltamista sekä antaa suosituksia kansalliskieliä koskevaan lainsäädäntöön liittyvissä kysymyksissä. Tarvittaessa ministeriö tekee aloitteita ja ryhtyy muihin toimenpiteisiin havaitsemiensa epäkohtien korjaamiseksi.
Hallituksen kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta
Valtioneuvosto antaa joka neljäs vuosi eduskunnalle kertomuksen kielilainsäädännön soveltamisesta viranomaisissa. Kertomus on tarkoitettu ensisijassa päätöksentekijöille ja viranomaisille, mutta se sisältää hyödyllistä tietoa myös kansalaisille. Kertomus valmistellaan oikeusministeriössä. Kertomuksessa käsitellään kielilainsäädännön soveltamista ja kielellisten oikeuksien toteutumista. Kertomuksessa käsitellään suomen ja ruotsin kielen lisäksi ainakin saamen kieltä, romanikieltä ja viittomakieltä. Seuraava kertomus annetaan eduskunnalle vuonna 2006 ja viimeisin kertomus syksyllä 2021.
- Lisätietoja kielikertomuksesta
- Kielikertomus 2021
- Perustuslakivaliokunnan mietintö Hallituksen kielikertomuksesta 2021
- Kielikertomus 2017
- Perustuslakivaliokunnan mietintö Hallituksen kielikertomuksesta 2017
Aikaisemmat kielikertomukset löytyvät julkaisuarkisto Valtosta.
Barometrit
Erilaisten barometrien avulla seurataan kielellisten oikeuksien toteutumista kansalaisten tasolla ja kerätään tietoa kielikertomusta varten. Tähän asti toteutettuja barometreja ovat kielibarometri, saamebarometri ja viittomakielibarometri. Kielibarometri on kyselytutkimus, joka lähetetään Suomen kaksikielisten kuntien asukkaille. Ensimmäinen kielibarometri toteutettiin vuonna 2004, ja siitä lähtien tutkimus on tehty joka neljäs vuosi. Saamebarometri on tutkimus saamenkielisten kielellisten oikeuksien toteutumisesta. Ensimmäinen saamebarometri toteutettiin vuonna 2016. Viittomakielibarometri on puolestaan tutkimus viittomakielisten kielellisten oikeuksien toteutumisesta. Viittomakielibarometri toteutettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2020.
Kielibarometri
Kielibarometri 2020
Kielibarometri 2020
Vuosien 2006-2020 kielibarometrien kyselyvastaukset
Tiedote 9.2.2021
Yhteenveto Kielibarometri 2016 tuloksista
Kielibarometri 2004-2016-tutkimusraportti
Aikaisemmat kielibarometrit löytyvät julkaisuarkisto Valtosta.
Saamebarometri
Saamebarometri 2020
Täällä voit tutustua tuloksiin tarkemmin (suomeksi)
Viittomakielibarometri
Viittomakielibarometri 2020
Tiivistelmä: Suomenkielinen viittomakieli (YouTube)
Viittomakielibarometri 2020 kyselyvastaukset
Kansalliskielistrategia
Suomessa on laadittu kaksi kansalliskielistrategiaa turvaamaan kielellisiä oikeuksia ja edistämään Suomen kansalliskieliä, suomea ja ruotsia.
Valtioneuvosto antoi joulukuussa 2012 periaatepäätöksen kansalliskielistrategiasta. Se oli pääministeri Kataisen johdolla valmisteltu hallitusohjelmahanke ja valtioneuvoston ensimmäinen kielistrategia. Vuoden 2012 kansalliskielistrategia oli kahden elinvoimaisen kansalliskielen strategia, jonka tarkoituksena oli auttaa viranomaisia toteuttamaan kielellisiä perusoikeuksia sekä noudattamaan kieliä koskevaa lainsäädäntöä paremmin. Strategian yleinen seurantavastuu osoitettiin oikeusministeriölle.
Pääministeri Marinin hallituksen ohjelman mukaisesti laadittiin valtioneuvoston uudistettu kansalliskielistrategia, joka turvaa kaikkien oikeuden saada palvelua kansalliskielillä ja parantaa kieli-ilmapiiriä. Strategia on hallituksen kielipoliittinen tahdonilmaisu, joka viitoittaa kansalliskieliä koskevaa politiikkaa yli hallituskausien. Valtioneuvoston toinen kansalliskielistrategia hyväksyttiin valtioneuvoston periaatepäätöksenä joulukuussa 2021. Uudistetun kansalliskielistrategian tavoitteena on turvata, että Suomessa on jatkossakin kaksi elävää kansalliskieltä. Suomen kielen osalta päätavoitteena on kielen käyttöalan kaventumisen estäminen. Ruotsin kielen osalta tavoitteena on ruotsinkielisten palvelujen toimivuuden ja saatavuuden turvaaminen sekä kieliyhteisön elinvoimaisuuden vahvistaminen. Strategia sisältää 62 konkreettista toimenpidettä toteutettavaksi eri hallinnonaloilla. Suurin osa toimenpiteistä on vastuutettu ministeriöille, mutta strategia sisältää myös valtioneuvoston suosituksia valtioneuvoston ulkopuolisille toimijoille.
Kansalliskielistrategia 2021
Kansalliskielistrategia 2012
Kansalliskielistrategia 2012 toimintasuunnitelma
Kansalliskielistrategian toimintasuunnitelma vuodelta 2017 konkretisoi niitä Kansalliskielistrategian pitkän aikavälin toimenpiteitä, jotka eivät toteutuneet hallituskaudella 2011-2015.
Kansalliskielistrategian väliraportti
Kansalliskielistrategian toimintasuunnitelman loppuraportti 2015-2019
Toukokuussa 2019 julkaistiin Kansalliskielistrategian toimintasuunnitelman loppuraportti, jossa vastuuministeriöt ovat kuvanneet lyhyesti, miten tavoitteita ja toimenpiteitä on toteutettu.
Kansalliskielistrategian työvälineet
(Huom. nykyinen sähköpostiosoite: kieliasiat-sprakarenden.om(at)gov.fi)
Kielipoliittinen ohjelma
Kielipoliittinen ohjelma hyväksyttiin valtioneuvoston periaatepäätöksenä kesäkuussa 2022. Ohjelma on ensimmäinen kokonaisvaltainen kielipoliittinen ohjelma, jossa tarkastellaan muiden kotoperäisten kielten kuin kansalliskielten asemaa Suomessa. Ohjelmassa on huomioitu erityisesti saamen kielet, romanikieli, karjalan kieli ja viittomakielet. Kielipoliittisen ohjelman tavoitteena on vastata eri kieliryhmien osalta tunnistettuihin haasteisiin ja esimerkiksi turvata kielten siirtyminen sukupolvelta toiselle myös tulevaisuudessa. Kielipoliittinen ohjelma sisältää tavoite- ja toimenpidekokonaisuuksia, joiden avulla kieliä pyritään suojaamaan ja tukemaan. Ohjelman tavoite- ja toimenpidekokonaisuuksia on kaikkiaan seitsemän:
- kielten asema ja lainsäädäntö
- institutionaalinen tuki [karjalan kielen osalta]
- useamman kielen rekisteröinti väestötietojärjestelmään
- kielten opetus
- viittomakieliset lapset
- kielten huolto ja elvytys
- kielitietoisuus ja digitaalinen toimintaympäristö.
Kielipoliittinen ohjelma sisältää myös tahtotilan vähemmistökielten tulevaisuudesta. Tahtotilan mukaan:
- Suomen kotoperäisiä kieliä tuetaan ja vahvistetaan.
- Vähemmistöryhmässä olevien kieliryhmien oikeuksia kunnioitetaan.
- Suomen kotoperäiset kielet ovat näkyviä ja niitä sekä niiden käyttäjiä arvostetaan.
- Kieliä ei aseteta vastakkain ja Suomessa olevaa kielivarantoa hyödynnetään tietoisesti
Kieli-ilmapiiri
Oikeusministeriö toteutti marras-joulukuussa 2020 kieli-ilmapiirin parantamiseen tähtäävän Oma kieli/Eget språk-kampanjan.
Lisätietoja kieli-ilmapiirihankkeesta