Kielellisten oikeuksien seuranta ja edistäminen
Oikeusministeriön tehtävänä on huolehtia kielellisten oikeuksien toteutumisen edistämisestä. Oikeusministeriö seuraa kielilain täytäntöönpanoa ja soveltamista.
Hallituksen kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta
Valtioneuvosto antaa joka neljäs vuosi eduskunnalle kertomuksen kielilainsäädännön soveltamisesta viranomaisissa. Kertomus on tarkoitettu ensisijassa päätöksentekijöille ja viranomaisille, mutta se sisältää hyödyllistä tietoa myös kansalaisille. Oikeusministeriössä valmistellaan hallituksen kertomus, jossa käsitellään muun muassa kielellisiä oikeuksia koskevia edistysaskeleita ja epäkohtia.
Kielikertomus 2017
Valtioneuvosto lähetti 14.12.2017 hallituksen kertomuksen kielilainsäädännön soveltamisesta eduskunnalle. Kertomuksessa esitelläään ajankohtaista tietoa Suomen kielioloista ja kieli-ilmapiiristä. Kertomuksessa on tarkasteltu kielellisten oikeuksien toteutumista sosiaali-ja terveydenhuollossa sekä valtion omistamissa yhtiöissä. Lisäksi pohditaan kielellisten oikeuksien tulevaisuuden mahdollisuuksia ja haasteita, erityisesti digitalisaatiota ja kotoutumista.
Kielikertomuksen yleisesittely (ppt-esitys)
Kielikertomuksen lausuntopyyntö kielilainsäädännön soveltamisesta
Oikeusministeriö julkaisi lausuntopyynnön kielellisistä oikeuksista ensimmäistä kertaa sähköisesti lausuntopalvelu.fi:ssä. Lausuntopyyntö oli auki 15.4.-15.6.2016 välisenä aikana. Lausuntopyyntö oli avoinna lausuntopalvelu.fi:ssä myös kaikille muille aiheesta kiinnostuneille. Lausuntoja lähetti yhteensä 80 eri tahoa.
Koonti lausunnoista; kielellisten oikeuksien toteutuminen Suomessa.
Perustuslakivaliokunnan mietintö (PeVM 2/2018 vp)
Perustuslakivaliokunnan mietintö Hallituksen kielikertomuksesta 2017
Hallituksen aikaisemmat kielikertomukset
Kielellisten oikeuksien seurantaindikaattorit
Vuonna 2012 julkaistussa Kansalliskielistrategiassa asetettiin tavoitteeksi luoda kielellisten oikeuksien indikaattorit, joilla voidaan seurata kielellisten oikeuksien ja elinvoimaisen kaksikielisyyden toteutumisen kehityssuuntia. Oikeusministeriössä on kehitetty työkalu kielellisten oikeuksien seurantaindikaattoreista, joiden avulla pyritään tuomaan esiin kielellisten oikeuksien toteutumiseen liittyvät kehityssuunnat. Indikaattoreita sovelletaan suomen- ja ruotsinkielisiin, viittomakielisiin ja saamenkielisiin sekä mahdollisuuksien mukaan myös muihin kieliryhmiin. Indikaattoreita käytetään kielellisten oikeuksien ja kansallisen kielipolitiikan seurannassa sekä työkaluna kielipolitikkaan liittyvässä päätöksenteossa eri tahojen toimesta.
Indikaattorit pohjautuvat YK:n ihmisoikeusindikaattorimallin mukaan kolmesta eri osasta. Rakenneindikaattoreista, joilla kuvataan kielellisten oikeuksien toteutumista tukevia rakenteita. Prosessi-indikaattoreista, jotka tarkastelevat kielellisten oikeuksien edistämistä. Lopputulosindikaattoreista, joilla kuvataan kokemuksia siitä, miten kielelliset oikeudet toteutuvat yksilön ja yhteisön näkökulmasta.
Kansalliskielistrategia
Valtioneuvosto antoi joulukuussa 2012 periaatepäätöksen kansalliskielistrategiasta. Se on pääministerin johdolla valmisteltu hallitusohjelmahanke ja valtioneuvoston ensimmäinen kielistrategia. Kansalliskielistrategia ilmaisee hallituksen tahdon kahden elinvoimaisen kansalliskielen, suomen ja ruotsin, säilyttämiseen pitkälle tulevaisuuteen ja kerää yhteen tarvittavia konkreettisia toimia tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Strategian yleinen seurantavastuu on osoitettu oikeusministeriölle, ja tehtävää tullaan toteuttamaan avoimesti ja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.
Kansalliskielistrategian toimintasuunnitelma konkretisoi niitä Kansalliskielistrategian pitkän aikavälin toimenpiteitä, jotka eivät toteutuneet hallituskaudella 2011-2015. Toimenpiteiden tavoitteena on muun muassa parantaa viranomaisten tietoisuutta kielellisistä oikeuksista ja niistä syntyvistä velvoitteista, parantaa kielellisten oikeuksien huomioimista lainvalmistelussa, edistää ruotsinkielisten palveluiden saatavuutta sekä kielellisten oikeuksien huomioimista palveluiden järjestämisessä. Toukokuussa 2019 on julkaistu Kansalliskielistrategian toimintasuunnitelman loppuraportti, jossa vastuuministeriöt ovat kuvanneet lyhyesti, miten tavoitteita ja toimenpiteitä on toteutettu.
Kansalliskielistrategian toimintasuunnitelma
Kansalliskielistrategian väliraportti
Kansalliskielistrategian työvälineet
Kansalliskielistrategian toimintasuunnitelman loppuraportti 2015-2019
Kielibarometri
Kielibarometri – Språkbarometern 2016 -kyselyssä selvitettiin suomen- ja ruotsinkielisten palvelujen toimimista sekä kieli-ilmapiiriä kaksikielisissä kunnissa vähemmistöön kuuluvan kieliryhmän näkökulmasta.
Yhteenveto Kielibarometri 2016 tuloksista
Kielibarometri 2004-2016-tutkimusraportti
Yhteenveto Kielibarometri-Språkbarometern 2012
Julkaisu; Språkbarometern 2012 (ruotsiksi)
Saamebarometri
Oikeusministeriö teetti ensimmäistä kertaa selvityksen saamenkielisistä palveluista saamelaisalueella. Selvityksessä kartoitettiin miten saamen kielilaki toteutuu kuntalaisten näkökulmasta saamelaisten kotiseutualueella.
Ota kantaa.fi -kysely
Oikeusministeriö järjesti vuoden 2016 alussa verkkokyselyn aiheesta "Miten kielelliset oikeudet toteutuvat Suomessa". Kysely oli avoinna kaikille asiasta kiinnostuneille oikeusministeriön otakantaa.fi-verkkopalvelussa 8.2.-15.4.2016 välisenä aikana. Kyselyyn vastasi 1836 henkilöä. Oikeusministeriö on koonnut vastausten pohjalta yhteenvedon.
Yhteenveto Otakantaa.fi-kyselystä
Muut selvitykset ja raportit liittyen kielellisten oikeuksien seurantaan
Kielelliset oikeudet kansallisessa lainsäädännössä (Kielilakikomitea 2000)