Toimikunta ehdottaa: Vaalialue ja äänikynnykset käyttöön eduskuntavaaleissa
Eduskuntavaalien vaalijärjestelmän uudistamista selvittänyt toimikunta ehdottaa, että koko maa olisi yhtenä vaalialueena vaalien tulosta laskettaessa. Lisäksi vaaleissa otettaisiin käyttöön valtakunnallinen 3,5 prosentin äänikynnys sekä vaalipiirikohtainen 12 prosentin äänikynnys.
- Oikeusministeriö valmistelee toimikunnan ehdotuksen pohjalta hallituksen esityksen, joka on tarkoitus antaa eduskunnalle ensi syksynä. Siitä neuvotellaan hallituspuolueiden kesken vielä ennen kuin esitys viedään hallituksen käsittelyyn, sanoi oikeusministeri Tuija Brax ottaessaan vastaan toimikunnan mietinnön.
Vaalijärjestelmän uudistuksella pyritään siihen, että perustuslain vaatimus vaalien yleisestä ja yhtäläisestä äänioikeudesta toteutuu.
Toimikunnan ehdotuksen mukaan vaalien poliittinen suhteellisuus voitaisiin parhaiten toteuttaa sillä, että koko maa olisi tulosta laskettaessa yhtenä vaalialueena. Tällöin puolueen kaikissa vaalipiireissä saamat äänet laskettaisiin yhteen ja puolueen kansanedustajanpaikkojen lukumäärä määräytyisi koko maassa saatujen äänien perusteella.
Äänikynnysten käyttöönotto merkitsisi sitä, että kansanedustajan paikkoja voisi saada vain puolue, joka saa vähintään 3,5 prosenttia koko maassa annetuista äänistä tai ainakin yhdessä vaalipiirissä vähintään 12 prosenttia annetuista äänistä. Jos puolue ylittää valtakunnallisen äänikynnyksen, ei sen kohdalla sovellettaisi vaalipiirikohtaista kynnystä.
Puolue, joka ei ylitä valtakunnallista äänikynnystä, mutta sen sijaan ylittää vaalipiirikohtaisen äänikynnyksen jossakin vaalipiirissä, saisi saavuttamansa kannatuksen mukaisen osuuden sen vaalipiirin edustajanpaikoista.
Ehdotetun valtakunnallisen äänikynnyksen tarkoituksena on estää poliittisen kentän liiallinen pirstoutuminen. Vaalipiirikohtaisella äänikynnyksellä puolestaan varmistetaan se, ettei estetä alueellisesti menestyneitä puolueita saamasta edustajanpaikkoja.
Kustakin vaalipiiristä valittaisiin edelleen asukasluvun osoittama määrä edustajia. Ehdokkaat myös asetettaisiin nykyiseen tapaan vaalipiireittäin ja äänestäjät äänestäisivät vain oman vaalipiirinsä ehdokkaita. Näiden nykyisinkin noudatettavien periaatteiden säilyttämisellä turvattaisiin eduskunnan alueellinen edustavuus.
Vaaliliitot pois ja puoluetukeen uudistus
Lisäksi toimikunta ehdottaa poistettavaksi mahdollisuuden puolueiden välisiin vaaliliittoihin. Eri vaalipiirien sitoutumattomat valitsijayhdistykset ja yhteislistat kuitenkin voisivat yhtyä valtakunnalliseksi yhteislistaksi.
Puoluetukea uudistettaisiin niin, että siihen olisi oikeutettu myös puolue, joka ei ylitä kumpaakaan äänikynnystä, mutta saa vähintään kaksi prosenttia koko maassa annetuista äänistä. Ehdotetut uudistukset voisivat tulla voimaan vuoden 2015 eduskuntavaaleissa.
Toimikunnan mietintöön liittyy kolme eriävää mielipidettä, joista yksi koskee uudistamistapaa sinänsä sekä kaksi äänikynnysten korkeutta.
Vaalien ajankohtia siirrettäisiin
Toimikunta ehdottaa eduskuntavaalien ja presidentinvaalin myöhentämistä nykyisestä. Eduskuntavaalit siirrettäisiin maaliskuusta huhtikuun kolmannelle sunnuntaille. Jos pääsiäispäivä tai pääsiäispäivän jälkeinen sunnuntai kuitenkin osuu kyseiseen ajankohtaan, eduskuntavaalit järjestettäisiin pääsiäispäivää edeltävänä sunnuntaina.
Presidentinvaalin ensimmäinen vaalipäivä olisi toimikunnan ehdotuksen mukaan tammikuun neljäs sunnuntai, joka on viikkoa nykyistä myöhemmin. Näin vaalikampanjan huipentuma ajoittuisi joulun ja uudenvuoden jälkeen.
Vaaliajankohtien muutokset voisivat tulla voimaan eduskuntavaaleissa vuonna 2011 ja presidentinvaalissa vuonna 2012.
Lisätietoja:
toimikunnan puheenjohtaja, oikeustieteen lisensiaatti Lauri Tarasti
puh. 050 568 7300
varapuheenjohtaja, vaalijohtaja Arto Jääskeläinen
puh. (09) 1606 7572
neuvotteleva virkamies Jussi Aaltonen
puh. (09) 1606 7620