Työryhmä ehdottaa: Nelivuotinen kokeilu nettiäänestyksestä kunnallisissa kansanäänestyksissä
Nettiäänestystyöryhmä ehdottaa hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmälle, että nettiäänestystä kokeiltaisiin kunnallisten neuvoa-antavien kansanäänestysten ennakkoäänestyksessä. Kokeilu toteutettaisiin neljän vuoden aikana järjestettävien kunnallisten kansanäänestysten yhteydessä, arviolta vuosina 2016-2020.
Kokeilua varten työryhmä ehdottaa hankittavaksi nettiäänestysjärjestelmän, joka liitettäisiin osaksi oikeusministeriön demokratiaverkkopalveluja. Järjestelmä toteutettaisiin vaiheittain ja mahdollisimman avoimesti. Kokeilua varten kehitettävän järjestelmän arvioidut kustannukset olisivat yhteensä noin 2,4 miljoonaa euroa. Nettiäänestyskokeilu edellyttäisi myös lainsäädäntömuutoksia.
Keskeisintä nettiäänestyksen onnistumisen kannalta on kansalaisten luottamus järjestelmään. Tavoitteena olisi, että nettiäänestys kunnallisissa kansanäänestyksissä tekisi nettiäänestystä tutuksi ja kasvattaisi luottamusta sitä kohtaan.
Kokeilun aikana kunta päättäisi tapauskohtaisesti, käytetäänkö kunnallisen kansanäänestyksen ennakkoäänestyksessä nettiäänestystä ja käytetäänkö sen rinnalla nykyisenlaista kirjeäänestystä. Netissä ennakkoon äänestäminen sallittaisiin useampaan kertaan, jolloin viimeisin annettu nettiääni jäisi voimaan ja kumoaisi aikaisemmat. Jos äänestäjä kuitenkin äänestäisi myös äänestyspaikalla, kumoaisi siellä annettu ääni sekä kirjeäänen että nettiäänen.
Työryhmä ehdottaa, että kunnallisia neuvoa-antavia kansanäänestyksiä varten toteutettava nettiäänestysjärjestelmä olisi kuntien käytettävissä ilman eri korvausta. Kunnat voisivat tällöin järjestää kansanäänestyksiä nykyistä kustannustehokkaammin, mikä voisi lisätä järjestettävien äänestysten määrää ja sitä kautta kansalaisten osallistumista demokraattiseen päätöksentekoon.
Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana kunnallisia kansanäänestyksiä on järjestetty yhteensä 60 kertaa, pääosin kuntaliitoksia koskien.
Yleisten vaalien nettiäänestystä selvitettävä erikseenNettiäänestystyöryhmän esitys ei koske yleisiä vaaleja, joita ovat kuntavaalit, Euroopan parlamentin vaalit, eduskuntavaalit ja tasavallan presidentin vaali, eikä valtiollista kansanäänestystä. Työryhmä ei pidä tarkoituksenmukaisena vielä tässä vaiheessa selvittää nettiäänestyksen käyttöönottoa yleisissä vaaleissa. Mahdollinen päätös näihin vaaleihin soveltuvan järjestelmän kehittämisestä ja nettiäänestyksen käyttöönotosta tehtäisiin myöhemmin erikseen kokeilusta saatujen kokemusten pohjalta.
Työryhmän toteuttaman esiselvityksen mukaan neuvoa-antavassa kunnallisessa kansanäänestyksessä voitaisiin käyttää teknisesti melko yksinkertaista nettiäänestysjärjestelmää. Sen sijaan yleisissä vaaleissa tarvitaan korkeammat tietoturvavaatimukset täyttävä erillinen nettiäänestysjärjestelmä, jolloin kustannukset järjestelmän rakentamisessa olisivat moninkertaiset.
Viron nettiäänestys on ainoa laatuaanAinoana valtiona maailmassa Virossa nettiäänestys on vuodesta 2005 alkaen ollut kaikkien äänioikeutettujen käytettävissä yleisissä vaaleissa. Useat valtiot eri puolilla maailmaa ovat järjestäneet nettiäänestyskokeiluja. Nettiäänestys on maailman mittakaavassa kuitenkin harvinaisuus, eikä sen nopea yleistyminen vaikuta todennäköiseltä.
Naapurimaistamme Norja on lopettanut nettiäänestyskokeilunsa. Ruotsi on harkitsemassa työryhmän perustamista sähköisen äänestyksen valmistelua varten.
Lisätietoja:
työryhmän puheenjohtaja, valiokuntaneuvos Kirsi Pimiä, puh. 09 432 2108, sähköposti: [email protected],
työryhmän varapuheenjohtaja, erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen, puh. 02955 30364, sähköposti: [email protected],
työryhmän sihteeri, ylitarkastaja Heini Huotarinen, puh. 02951 50127, sähköposti: [email protected]