FI SV

Anonyymi todistaminen mahdolliseksi vakavimmissa rikoksissa

Oikeusministeriö 9.11.2012 8.00
Tiedote -

Oikeusministeriön asettama toimikunta ehdottaa todistelua koskevien säännösten uudistamista. Professori Dan Fränden johtama toimikunta luovutti tänään ehdotuksensa oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonille.

Ministeri Henriksson pitää todistelua koskevien säännösten uudistamista erittäin tärkeänä, jotta oikeudenkäyntimenettelyä koskevat säännökset kokonaisuudessaan saadaan ajan tasalle.

- Sen jälkeen kun todistelusäännökset vuonna 1949 uudistettiin, yhteiskunta on muuttunut aika tavalla. Oikeudenkäyntimenettely on viimeisten 25 vuoden aikana kattavasti uudistettu. On myös tarpeen, että uusi perustuslaki samoin kuin Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimus ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytäntö otetaan säännöksissä huomioon.

Oikeusministeri korostaa myös tarvetta torjua vakavaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta samoin kuin oikeudenkäyntien nopeuttamista ja tarpeettomien kustannusten karsimista.

Henkilöllisyyden salaamiselle tulisi olla hyvät perusteet

Uutta on, että kaikkein vakavimmissa rikoksissa todistajan henkilöllisyys voitaisiin salata. Se lisäisi todistajien turvallisuutta ja helpottaisi näytön hankkimista vakavasta ja järjestäytyneestä rikollisuudesta. Anonyymi todistaminen on mahdollista Pohjoismaista Norjassa ja Tanskassa sekä useissa EU-maissa.

Tuomioistuin voisi myöntää todistajalle anonymiteetin, jos rikoksesta säädetty enimmäisrangaistus on vähintään kahdeksan vuotta vankeutta ja jos se on välttämätöntä todistajan tai hänen läheisensä suojaamiseksi henkeen tai terveyteen kohdistuvalta vakavalta uhalta. Tällainen enimmäisrangaistus on säädetty esimerkiksi henkirikoksesta, törkeästä huumausainerikoksesta ja törkeästä ihmiskaupasta.

Lisäksi todistajan henkilöllisyyden salaaminen olisi sallittua ihmiskauppaa ja törkeää paritusta koskevissa jutuissa, vaikka niissä enimmäisrangaistus on alempi, kuusi vuotta vankeutta. Nämä rikokset ovat tyypillisesti vakavaa järjestäytynyttä ja usein myös kansainvälistä rikollisuutta, joiden yhteydessä voi esiintyä vakavaa uhkailua.

Anonyymiin todisteluun turvauduttaisiin vain, jos todistajaa ei voida riittävästi muuten suojella. Syytetyn edustajalla olisi aina oikeus esittää oikeudenkäynnissä todistajalle kysymyksiä. Todistajan henkilöllisyyttä suojattaisiin sen verran kuin on tarpeen hänen turvallisuutensa suojaamiseksi. Todistajan nimi ja yhteystiedot jätettäisiin ilmoittamatta. Todistajaa voitaisiin lisäksi kuulla videoyhteyden välityksellä, sermin takaa tai syytetyn läsnä olematta. Laajimman suojan antaisi järjestely, jossa todistajaa kuullaan ilman näköyhteyttä ja ääni muunnettuna.

Järjestelyä hakisi yleensä syyttäjä, jolloin hänen vastapuolenaan olisi julkinen asiamies. Myös rikoksesta epäillyllä tai syytetyllä olisi oikeus hakea todistajalle anonymiteettiä. Käsittely tapahtuisi tuomioistuimessa suljetuin ovin ja aineisto pidettäisiin salassa 60 vuotta, jos anonymiteetti myönnetään. Pääasia voitaisiin kuitenkin yleensä käsitellä julkisesti. Tuomari, joka on päättänyt anonymiteetistä, ei saisi käsitellä syyteasiaa. Istuntoa johtava tuomarikaan ei siis tietäisi, kuka todistaja on.

Toimikunta arvioi tällaisia tapauksia tulevan esille korkeintaan kymmenen vuodessa. Suojaa voisivat tarvita esimerkiksi peitetoimintaan osallistuneet poliisit tai järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvän rikoksen sattumalta nähnyt sivullinen.

Täsmennyksiä todistajan asemaan

Uutta on, että myös avopuoliso voisi kieltäytyä todistamasta. Nykyisin tämä oikeus on ainoastaan asianosaisen nykyisellä tai entisellä aviopuolisolla. Jatkossa kieltäytymisoikeus voisi olla myös muulla asianosaisen erityisen läheisellä henkilöllä, kuten aviopuolison edellisestä avioliitosta olevalla lapsella. Uudistus parantaisi avoliitossa olevien ja uusperheiden asemaa.

Läheinen, joka on rikoksen asianomistaja, ei kuitenkaan voisi kieltäytyä todistamasta, kun käsitellään syyttäjän ajamaa syytettä virallisen syytteen alaisesta rikoksesta. Vaitiolo-oikeus koskisi myös liike- ja ammattisalaisuuksia sekä lähdesuojan alaisia tietoja.

Nykyisin vaitiolovelvollisuus rippisalaisuuden piiriin kuuluvista seikoista koskee vain evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkon pappeja. Ehdotuksen mukaan muunkaan rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan pappi tai muu vastaavassa asemassa oleva henkilö ei saisi vastaavassa tilanteessa todistaa.

Myös terveydenhuollon henkilöstön todistamiskieltoa laajennettaisiin. Jatkossa kielto koskisi lääkärin, apteekkarin ja kätilön lisäksi hammaslääkäriä, psykoterapeuttia ja sairaanhoitajaa. Tuomioistuimen päätöksellä myös muu terveydenhuollon ammattihenkilö voisi olla todistamatta.

Todistajanvalasta luovuttaisiin. Nykyisin uskontokuntaan kuuluva todistaja saa valita, antaako hän valan vai neutraalin vakuutuksen, kun taas uskontokuntaan kuulumaton voi antaa vain vakuutuksen. Uudistus yhdenmukaistaisi eri uskontokuntiin kuuluvien ja kuulumattomien aseman samanlaiseksi kuin muissa Pohjoismaissa.

Joustavuutta oikeudenkäyntiin

Uudistuksen tavoitteena on myös nopeuttaa oikeudenkäyntejä ja alentaa kustannuksia esimerkiksi vähentämällä arvetta ottaa samassa oikeudenkäynnissä useampaan kertaan samaa todistelua.

Mahdollisuutta videoneuvottelujen käyttöön laajennettaisiin. Oikeudessa voitaisiin käyttää todisteena seksuaalirikoksen uhrin esitutkinnassa antamaa kertomusta, jos se on tallennettu videolle ja myös syytetyllä on ollut mahdollisuus esittää hänelle kysymyksiä.

Uutta on myös, että asianosaista, todistajaa tai asiantuntijaa voitaisiin kuulla pääkäsittelyn ulkopuolella videokonferenssin välityksellä. Menettely nopeutuisi, sillä tätä todistelua ei yleensä tarvitsisi enää ottaa uudelleen vastaan pääkäsittelyssä. Myös kirjallisia todisteita voitaisiin oikeudenkäynnissä hyödyntää nykyistä joustavammin.

Lakiin otettaisiin säännös todisteen hyödyntämiskiellosta. Kiduttamalla saatua todistetta ei saisi hyödyntää lainkaan. Muuten lainvastaisesti hankitun todisteen hyödyntäminen ratkaistaisiin tapauskohtaisesti.

Rikosjutun käsittelyssä ei voitaisi käyttää todisteena esimerkiksi verotusmenettelyssä annettuja lausumia tai luovutettuja asiakirjoja, jotka voisivat saattaa henkilön syytteen vaaraan. Edellytyksenä olisi, että henkilöä jo verotusmenettelyn aikaan epäillään rikoksesta tai muuten on vireillä rikosjuttu, jolla on yhteys tässä menettelyssä selvitettäviin seikkoihin.

Toimikunta ehdottaa, että asianomistajan ensisijaisesta syyteoikeudesta väärästä ilmiannosta luovuttaisiin. Tällöin asianomistajalla olisi kaikkien rikosten osalta toissijainen syyteoikeus.

Kolme eriävää mielipidettä

Mietintöön liittyy kolme eriävää mielipidettä. Keskeinen erimielisyyden aihe on ehdotus anonyymin todistamisen mahdollistamisesta. Sisäasiainministeriön ja Valtakunnansyyttäjänviraston edustajat kannattavat sen käyttöönottoa laajemmin kuin toimikunta on ehdottanut. Asianajajaliiton nimeämä jäsen puolestaan ei näe sille painavaa yhteiskunnallista tarvetta.

Lisätietoja:
toimikunnan puheenjohtaja, professori Dan Frände, puh. 09 191 22443 ja
sihteeri, lainsäädäntöneuvos Jaakko Rautio, OM, puh. 02951 50500
Raution s-posti: etunimi.sukunimi(at)om.fi

Toimikunnan mietintö

Selvitys

Anna-Maja Henriksson