Isyyslaki uudistuu - isyyden tunnustaminen mahdollista avopareille jo neuvolassa

Oikeusministeriö 25.6.2014 10.30
Tiedote -

Hallitus esittää nykyisen, vuodesta 1976 voimassa olleen isyyslain ajanmukaistamista. Suurin muutos koskee isyyden tunnustamismenettelyä selvissä tapauksissa, kuten silloin kun tulevat vanhemmat asuvat avoliitossa. Jatkossa isyys olisi mahdollista tunnustaa neuvolakäyntien yhteydessä jo ennen lapsen syntymää.

Merkittävä muutos olisi myös isyyden vahvistamista koskevan kanneoikeuden palauttaminen takautuvasti niille, jotka ovat syntyneet avioliiton ulkopuolella ennen nykyisen isyyslain voimaantuloa. Hallituksen esitys annettiin eduskunnalle 25. kesäkuuta.

Suurimpana syynä isyyslainsäädännön uudistamiseen ovat perherakenteissa tapahtuneet muutokset. Viime vuonna avioliiton ulkopuolella syntyi jo yli 40 prosenttia lapsista, kun lain tullessa voimaan 70-luvulla luku oli noin 10 prosenttia.

Tätä nykyä joka kolmas lapsi syntyy avoliittoperheeseen, jossa lapsen isä on yleensä halukas tunnustamaan lapsen. Nykylainsäädäntö edellyttää, että isyys tunnustetaan näissä tapauksissa lastenvalvojan luona lapsen syntymän jälkeen. Samalla sovitaan lapsen huollosta.

Isyysolettama säilyisi ennallaan

Esityksen mukaan avioliittoon perustuva ns. isyysolettama säilyisi käytännössä ennallaan. Avioliittoon syntyvän lapsen isäksi todettaisiin siis jatkossakin lapsen äidin aviopuoliso.

Jos isyys ei määräydy äidin avioliiton perusteella, isyyden voisi selvissä tapauksissa tunnustaa jo ennen lapsen syntymää äitiysneuvolakäynnin yhteydessä. Samalla pari voi tehdä sopimuksen lapsen yhteishuollosta.

Ennalta tunnustettu isyys olisi kuitenkin mahdollista peruuttaa 30 päivän kuluessa lapsen syntymästä. Epäselvissä tilanteissa tai muutoin niin haluttaessa isyyden selvittäminen ja tunnustaminen toimitettaisiin lastenvalvojan luona lapsen syntymän jälkeen kuten nykyisin.

Isyyden selvittämisessä siirryttäisiin verikokeen ottamisen sijasta suun limakalvolta otettavaan solunäytteeseen, joka voidaan ottaa lastenvalvojan luona. Tämä nopeuttaisi huomattavasti tulosten valmistumista.

Äidin vastustusoikeudesta luovuttaisiin

Esityksessä äidin oikeudesta vastustaa lapsen isän selvittämistä luovuttaisiin. Tällä pyritään edistämään lapsen oikeutta tietää molemmat biologiset vanhempansa. Äidin sijaan päätöksen isyyden selvittämisen keskeyttämisestä voisi rajatuissa tilanteissa tehdä lastenvalvoja.

Lastenvalvojien velvollisuus selvittää isyys laajentuisi koskemaan myös 15-17 -vuotiaita, kun se nykyisin päättyy lapsen täytettyä 15 vuotta. Lapsella, joka on täyttänyt 15 vuotta, olisi kuitenkin oikeus kieltää isyyden selvittäminen.

Myös isänä itseään pitävän miehen kanneoikeutta laajennettaisiin. Mies voisi jatkossa nostaa isyyden vahvistamista koskevan kanteen myös tunnustamatta isyyttään. Pääsääntö olisi jatkossakin, että perheen ulkopuoliset eivät voi vaatia aviomiehen isyyden kumoamista. Poikkeustapauksissa, joissa aviomies ei elä perheensä kanssa, isänä itseään pitävä mies voisi kuitenkin nostaa isyyden kumoamista koskevan kanteen, jos hänen ja lapsen välille on muodostunut perheyhteyteen rinnastettava suhde.

Isyyden vahvistaminen takautuvasti mahdolliseksi

Esityksessä ehdotetaan, että ennen nykyisen isyyslain voimaantuloa avioliiton ulkopuolella syntyneiden isyyden vahvistamista koskeva kanneoikeus palautettaisiin. Nykyisen lain tullessa voimaan vuonna 1976 kanneoikeus rajattiin viiteen vuoteen.

Perintöoikeus olisi lähtökohtaisesti sama kuin muillakin perillisillä. Edellytyksenä kuitenkin olisi, että mies, jonka isyyden vahvistamisesta on kyse, on yhä elossa silloin, kun isyyden vahvistamiseen johtanut kanne saatetaan vireille. Kanne- ja perintöoikeus on tarkoitus palauttaa viipymättä sen jälkeen, kun uusi isyyslaki on vahvistettu. Muut isyyslain uudistukset tulisivat voimaan aikaisintaan vuoden 2016 alusta.

Valtioneuvoston jäsenten lausuma

Lakiesityksen antamisesta päätettäessä 14 ministeriä hyväksyi lausuman, jonka mukaan naisparille syntyvän lapsen oikeusturvan kannalta on tarve laatia säännökset siitä, miten lapsen juridinen suhde molempiin vanhempiinsa voidaan vahvistaa.

Oikeusministeriö perustaa työryhmän, jonka tehtävänä on valmistella ehdotukset äitiyttä koskevaksi sääntelyksi. Työn pohjana on isyyslain uudistamista valmistelleen työryhmän mietintöön sisältyvä tarkastelu ja siitä annettu lausuntopalaute.

Työryhmän tulee saattaa työnsä päätökseen siten, että hallituksen esitys asiassa laaditaan valmiiksi vuoden 2014 loppuun mennessä. Tavoitteena on, että eduskunta hyväksyy esityksen vielä tämän vaalikauden aikana.

Lisätietoja:
lainsäädäntöjohtaja Antti T. Leinonen, puh. 02951 50264
sähköposti: etunimi.T.sukunimi(at)om.fi
ministerin erityisavustaja Otto Andersson, puh. 02951 50255
sähköposti: etunimi.sukunimi(at)om.fi

Anna-Maja Henriksson